Menu
Alvar Aallon (1898–1976) viimeiseksi jäänyt yksityishuvila Villa Skeppet oli Aallon elämäkerturille ja ystävälle Göran Schildtille ja Christine-puolisolle mittatilaustyönä suunniteltu koti. Sanna Tegelin Villa Skeppet ja Iris Anderssonin Kirjailijan talossa kertovat tutkimuksiin ja omiin kokemuksiin perustuen Göran ja Christine Schildtin Suomen ja Kreikan kotien rinnakkaiset tarinat.
Villa Skeppet avautui yleisölle peruskorjauksen jälkeen v. 2021. Korjausten suunnittelusta vastasi Arkkitehdit Mustonen Oy.
Schildtin pariskunnan tarve uudelle Suomen-kodille syntyi 1960-luvun lopussa. Suuren osan vuodesta purjehdusretkillänsä viettänyt pariskunta oli hankkinut vuonna 1965 tukikohdaksensa talon Leroksesta Kreikan saaristosta. Alvar Aalto halusi piirtää Schildteille talon, jotta he asettuisivat pysyvämmin asumaan Suomeen.
Alvar Aalto suositteli rakennuspaikaksi tonttia Tammisaaresta läheltä merenlahtea. Rakennusoikeutta ei tontilla ollut, mutta kaupunki laati nopeasti kaavamuutoksen, kun luvassa oli Tammisaareen toinen Aallon suunnittelema rakennus Säästöpankin jälkeen. Tontti, jonka erotti merenlahdesta koivuja kasvava puistokaistale, oli Aallon pettymykseksi lähes tasainen. Myös Göran Schildtille oli Aallon arkkitehtuurissa merkityksellistä tasoerot ja ulkotilojen terassoinnit, joiden esikuvat oli saatu jo 1920-luvun Italian matkoilta.
Suunnitelmat valmistuivat vauhdikkaasti. Aallon toimistossa työtä teki maestron ja Elissa Aallon luonnosten pohjalta arkkitehti, sittemmin professori Tore Tallqvist. Oli Tallqvistin idea toteuttaa sisääntulohallin ja siitä avautuvan olohuoneen katto yhtenäisellä ja näkyviin jätetyllä puisella palkistolla ja rimoituksella. Päänvaivaa aiheuttanut rakennusrungon kapean ja terävän päädyn niukka luonnonvalon saanti ratkaistiin yhteisymmärryksessä Aallon ja Tallqvistin kanssa kulmaikkunaa suurentamalla.
Olohuoneeseen tuo valoa suuri länteen avautuva maisemaikkuna, jota täydentää kulman ympäri kiertyvä pystyikkuna. Pohjoispäädyn pieni ikkuna varustettiin peltisellä, näkymää naapuritaloon rajoittavalla suojuksella.
Kun rakennus valmistui jouluksi 1970, tulokseen tyytyväinen Göran Schildt totesi ylpeänä rakennuksen olevan kuin olevankin ”aito Aalto-rakennus”. Kustannussyistä oli muun muassa vesikaton kuparipinnoitteesta jouduttu luopumaan, mutta tärkeitä tasoeroja oli saatu rakennukseen luotua. Jo alun perin oli Alvar Aalto sitä mieltä, että olohuone nostetaan sisääntulotasosta ylemmäksi, jottei talon asukkaiden tarvitse esiintyä ohikulkijoille kuin teatterin estradilla. Tammisaarelaiset kokivat rakennuksen tuovan mieleen – myös talon asukkaiden taustan tietäen – laivan ja rakennusta ryhdyttiin kutsumaan Villa Skeppetiksi työnimen Villa Schildtin sijaan.
Aallon yksityishuviloista Villa Skeppet lukeutuu kaikkein pienimpiin ja on noin 200 m². Rakennus suunniteltiin lapsettomalle pariskunnalle. Göran sai tilavan oman ja muista tiloista hiukan erillään olevan työhuoneen. Puolison Christinen rooli oli kotirouvan eikä hänen arveltu keittiötilojen lisäksi tarvitsevan omaa rauhoitettua tilaa. Vasta myöhemmässä vaiheessa sellainen järjestyi. Ruokailutila avautuu osin avonaisen hyllykön avulla kompaktiin keittiöön. Asuintiloista erikseen välikön kautta saavutettavissa oleva puurakenteinen saunaosasto käsittää avotakalla varustetun pukeutumis- ja vierashuoneen. Ainoa seikka johon Alvar Aalto itse oli myöhemmin tyytymätön koski saunarakennuksen tummaa ulkoväritystä. Asuinosan käsitelty tiilipinta on väritykseltään varsinkin sisäpihan puolella välimerellisen hehkuvaa valkoisuutta. Katunäkymä on yhdistelmä valkoista slammattua tiiltä ja ruskeaa puuta.
Piha muodostaa suojaisan keitaan. Rakennuksen valmistuttua olisi Aalto halunnut maalata tumman värityksen saaneen saunaosaston vaaleaksi.
Alkuperäinen ajatus pihan uima-altaasta vaihtui suunnittelun aikana lummealtaaksi. Taidehistorian väitöskirjansa Paul Cézannesta kirjoittaneelle Göran Schildtille lumpeet toivat mieleen Ranskan.
Rakennuksen sisustus noudattaa tilaajapariskunnan toiveita. Keittiöön ja kylpyhuoneeseen tuotiin lisää värikkyyttä sinisillä ja keltaisilla kaakeleilla. Huonekaluista ja valaisimista valtaosa on Aallon Artekille suunnittelemia, mutta esimerkiksi Göran Schildtin työhuoneessa on myös hänen omia perintökalusteita. Seiniä koristavat paitsi joukko Alvar Aallon omia nuoruudentöitä niin Schildtin ja Aallon yhteisen ystävän Roberto Sambonetin lukuisat taideteokset. Koriste-esineistöä dominoivat Schildtin purjehdusretkiltänsä ja Lerokselta keräämät antiikin reliikit.
Aallolla oli tekeillä samoihin aikoihin monumentaalinen taidemuseosuunnitelma Iranin Shiraziin. Iranin poliittisiin käänteisiin kaatunut museohanke olisi sijoittunut vuoristoiseen maastoon. Rakennuspaikkojen tyystin erilaisesta luonteesta ja kohteiden mittakaavaeroista huolimatta Tammisaaren ja Shirazin suunnitelmissa oli paljon yhteisiä piirteitä. Villa Skeppet oli tavallaan Shiraziin tarkoitettu taidemuseo miniatyyrimuodossa, kuten Sanna Tegel on diplomityöhön perustuvassa teoksessaan tuonut esiin. Sanna Tegel korostaa viihtyisyyttä ja kodinomaisuutta, joka leimaa Villa Skeppetiä. Villa Skeppet oli suunniteltu nimenomaan kodiksi eikä kodin ja edustustilan yhdistelmäksi, kuten jotkin toiset Aallon yksityishuvilat. Viihtyisyyteen vaikuttaa myös rakennuksen ja sen huoneiden maltillinen koko. Myös Tore Tallqvist Tegelin teokseen kirjoittamassaan esipuheessa korostaa Villa Skeppetin viihtyisää tunnelmaa, jonka Tallqvist heti aisti, kun hän rakennuksen valmistuttua pääsi siellä käymään.
Olen akvarelliharrastukseni merkeissä asunut viikon mittaiset jaksot kahdessa Alvar Aallon yksityishuvilassa. Maison Louis Carré lähellä Pariisia on taidekeräilijän ylellinen talo, jonka Aalto suunnitteli tuntemalleen taidekeräilijälle ja -galleristille kokonaistaideteoksen omaisesti (1956–1959). Mittakaava Ville Skeppetiin on eri maailmasta. Paria vuotta ennen Villa Maireaa toteutettu Kantola (1936–1937), Sunilan selluloosatehtaan johtajalle Lauri Kannolle tarkoitettu viisitoista-huoneinen yksityistalo tavallaan ennakoi Villa Maireaa ja Maison Louis Carréa, mutta on seuraajiansa robustimpi ja vähemmän hienostunut. Kantolassa ja Maison Louis Carréssa ei ollut yhtä helposti aistittavissa sitä samaa viihtyisyyttä, joka leimaa Villa Skeppetiä. Omien kokemusteni mukaan tämä johtuu paljolti juuri rakennusten kokoerosta. Toisaalta erityisesti Villa Mairea ja Maison Louis Carré ovat yksityiskohdiltansa niin monipuolisia ja rikkaita, ettei niitä välttämättä edes kannata verrata Villa Skeppetiin. Schildtien huvilaa läheisemmät Aallon toteutuneet kohteet ovat paitsi hänen oma yhdistetty kotinsa ja toimistonsa Munkkiniemen Riihitiellä (1935–1936), Aallon Muuratsalon koetalona tunnettu vapaa-ajan kohde (1952–1953) sekä säveltäjä Joonas Kokkoselle Järvenpäähän toteutettu Villa Kokkonen (1967–1969).
Säätiön ylläpitämään Villa Skeppetiin pääsee etukäteisvarauksella vierailemaan pitkälle syksyyn.
Göran Schildtin kuoleman (2009) jälkeen Christine Schildt jatkoi osan vuodesta asumista Villa Skeppetissä vuoteen 2017 saakka. Pariskunta testamenttasi talon yhdessä vuonna 1987 perustamalleen säätiölle, joka taloa nykyään hallinnoi. Christine Schildt kotiutui enemmän ja enemmän Leroksen saarelle Villa Kolkikseen, jonne hän koki voivansa luoda itsellensä ensimmäisen oman kodin. Yliopistolliseen lopputyöhönsä perustuvaan teokseensa Kirjailijan talossa arkkitehti Iris Andersson on kirjannut mukaan keskustelunsa Christine Schildtin kanssa. Siinä Christine kertoo, kuinka Villa Skeppetissä vietetyistä unohtumattomista vuosista huolimatta Skeppet ei puolison kuoleman jälkeen tuntunut oikein omalta kodilta. Elämisen jälkiä ei saanut näkyä ja toimittajien tullessa piti siivota sisustukseen kuulumattomat tavarat pois.
Nyt kun toista kesää yleisölle avoinna olevassa Villa Skeppetissä on päässyt käymään, ei ole välttämättä helppoa hahmottaa sen pitkäaikaisen asukkaan Christine Schildtin kokemusta. Satunnaiselle kävijälle Villa Skeppet avautuu mitä viihtyisimpänä ja kodinomaisena kulttuurikeitaana, jossa yhdistyvät ainutkertaisella tavalla arkkitehtuuri ja antiikin henki.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen, Pyry Kantonen (Villa Skeppet -teoksen sisäkuvat).
Sanna Tegel: Villa Skeppet. Christine och Göran Schildts Stiftelse. 2021.
Iris Andersson: Kirjailijan talossa – In the Author´s House. Schildt & Villa Kolkis. 2019.
