Oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Leena Tuominen on Porin kaupunginlakimies ja hoitanut yli kolme vuosikymmentä ohella rakennusvalvonnan tehtäviä. Arkkitehti Matti Karjanoja on toiminut Porin ja Vaasan rakennusvalvontojen päällikkönä vuosina 2010–2020. Entiset kollegat kohtasivat lokakuussa Porin kaupungintalolla ja keskustelivat rakennusvalvontatyön sujuvuudesta.
Kaupungintalo valmistui yhden perheen asuintaloksi 1895. Kun apteekkari Junnelius nai Rosenlewin tyttären, halusi hän näyttää appivanhemmille, että pystyy elättämään heidän tyttärensä. Hän palkkasi arkkitehti August Krookin, joka kävi Venetsiassa hakemassa vaikutteita taloonsa. Rakennus oli suuressa vaarassa tulla puretuksi 1950-luvulla. Viimeisen saneerauksen 2006 on suunnitellut arkkitehti professori Vilhelm Helander. Kaupungintalo on toiminut toimistotilana ja koppikonttoreina, sotasairaalana ja oppilaitoksena… ”Ja taas täällä käy mittamiehet. Saa nähdä miten rakennus taipuu seuraavaksi työelämän murroksessa.”
Laki-Leena mitä kuuluu? Emme ole tavanneet pitkään aikaan.
Kiitos ihan hyvää. Jään eläkkeelle vuodenvaihteessa ja lomalle marraskuussa. Takana 33 vuotta näissä tehtävissä.
Mikäs se sun työtitteli olikaan?
Kaupunginlakimies. Se on vanha ammattinimike. Nyt on virka pantu hakuun. Ja haettavaa henkilöä kutsutaan johtavaksi juristiksi.
Onko mies-päätteestä ollut mitään etua tai haittaa?
No aluksi siitä minulle vähän siitä irvailtiin. Mutta siihen sanoin: ”Kutsu miksi haluat, kunhan tottelet”. Rakennusvalvonnan lakimiehen virka lopetettiin 1990. Sen jälkeen olen palvellut myös rakennusvalvontaa neljän eri rakennustarkastajan aikana ja valmistellut KHO:n sekä HAO:n listatekstit. Ravan johtajina on Porissa ollut kaksi insinööriä ja kaksi arkkitehtia. Erovaisuuksia on ollut. En tiedä johtuuko se koulutustaustasta vai persoonista. Mutta arkkitehdit ovat olleet taipuvaisempia delegoimaan ja olemaan luovempia etsimään ratkaisuja. Insinöörit taasen tuntevat pykälät paremmin.
Itse olin toinen näistä arkkitehtitaustaisista rakennustarkastajista. Delegoin siksi, ettei aikani olisi muuten riittänyt ja myös siksi, että organisaatio ei olisi niin haavoittuva ja yhdestä henkilöstä kiinni oleva.
Viranomaistyössäkin johtajuus jakaantuu sekä asiantuntija- että henkilöstöjohtamiseen. Johtajuusasetelman tekee vaikeammaksi, kun samalla on viranomais- ja asiakastyö. Parasta on, kun on mahdollisuus muotoilla organisaatiota omien kykyjen mukaiseksi. Julkisella puolella se on hankalampaa kuin yksityisellä. Kun on luottamusmiehet, virkamiehet ja kuntalaiset. Kaikkia pitää palvella.
Aina silloin tällöin saa valtakunnan lehdistä lukea rakennusvalvonnan byrokraattisuudesta, lupakäsittelyn hitaudesta ja jopa mielivallasta. Mikä sinun mielestäsi luo puitteet sujuvaan rakennusvalvontaan?
Asiantuntemus, asiantuntemus ja asiantuntemus. Kun viranhaltijat tuntevat paikkakunnan ja oman alansa, syntyy sujuvaa palvelua. Hyvän rakennusvalvonnan ammattilainen pystyy viestimään asiakkaille ja muille tahoille sen, että toiminta/valvonta on olemassa sen takia, että kaikilla olisi mahdollisuus turvalliseen ja toivottavasti myös esteettiseen asumiseen ja työntekoon. Hyvin onnistuneet järjestelmähankinnat eivät myöskään ole pahitteeksi, vrt. tunnetut terveydenhuollon ja palkanlaskennan järjestelmät.
Suurimpien kaupunkien rakennusvalvonnat eivät toimi verovaroilla vaan lupamaksut, yms. kattavat menot. Jopa isoimmat kaupungit tekevät voittoa. Kuitenkin usein valitetaan resurssipulaa; ei ole viran täyttöoikeutta, on sairastumisia, rakentamisen ylikuumenemista. Miten sinä näet pitkällä urallasi asian?
Poliittisella päätöksentekojärjestelmällä on taipumus jakaa kurjuutta tasapuolisesti ja säästötavoitteiden suhteuttaminen laadukkaaseen toimintaan ei aina ole helppoa. Johtajalta vaaditaan hyvää viestintä- ja perustelukykyä ylöspäin.
Rakennuslaki on voimassa vuodesta 1959, korjattu MRL on tullut voimaan 2000. Nyt valmistellaan uutta rakentamislakia, johon sinultakin on pyydetty kannanottoa. Mitä olet nostanut esiin?
Uudessa rakentamislaissa on kohta kaunis tai sopusuhtainen, ei kaunis ja sopusuhtainen. Tuli mieleeni eräs case, jossa rakennus soveltui keskimääräisen länsisuomalaisen järvimaiseman ympäristöön.
C21-kaupungeissa on suurimman ja pienimmän kaupungin kokoero aika dramaattinen. Erona esimerkiksi 30 m² kokoisen rakennuksen tai rakennelman vapautus luvanvaraisuudesta.
Riippuu mistä perspektiivistä asiaa katsoo. Rakennetun ympäristön valvonta tulee silloin korostumaan ja naapureiden väliset ristiriidat todennäköisesti lisääntyvät. Mielestäni maankäytön suunnittelun ja rakentamisen erottaminen toisistaan eri lainsäädännöiksi, jotka tulevat voimaan eri aikaan, aiheuttaa sekaannusta ja rikkoo aikaisemman loogisen prosessin ja kokonaisuuden. Tässä esityksessä rakennetaan ensin talo, ja sitten ryhdytään miettimään, millaiset perustukset ko. talo tarvitsisi.
Porin kaupunginlakimies Leena Tuomista haastatteli kaupungintalolla 6.10.2022 Matti Karjanoja.
Matti Karjanoja
Arkkitehti.
Kuvat: Matti Karjanoja