KHO 1.10.2021 taltio H3391.
Vuosikirja KHO 2021:137.
Ruokolahden rakennustarkastaja myönsi (5.7.2018) rakennusluvan 35 kerrosneliömetrin suuruiselle saunarakennukselle sekä vanhan saunarakennuksen purkamiselle. Ruokolahden teknisten palvelujen lautakunnan lupa- ja toimitusjaosto hylkäsi (2.10.2018) naapurin tekemän oikaisuvaatimuksen.
Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi (31.1.2020) naapurin valituksesta rakennustarkastajan ja lupaja toimitusjaoston päätökset ja hylkäsi rakennuslupahakemuksen.
Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan ja kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Rakennustarkastajan ja lupa- ja toimitusjaoston päätökset jäävät kokonaisuudessaan voimaan.
Arviointia
Saunalle haettu rakennuslupa koskee rakennusta, joka on jo rakennettu. Saunarakennus sijaitsee noin 200 metrin päässä kiinteistön asuinrakennuksesta. Rakennustarkastaja myönsi sille ensimmäisen rakennusluvan vuonna 2011. Kouvolan hallinto-oikeus kumosi myönnetyn rakennusluvan vuonna 2012. Hallinto-oikeus piti rakennusta erillisenä lomarakennuksena, joka muodostaa rantavyöhykkeelle itsenäisen rakennuspaikan. Rakennukselle haettiin sen jälkeen poikkeamislupaa ELY-keskukselta, joka ei poikkeamislupaa myöntänyt. Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi hakijan valituksen kielteisestä poikkeamislupapäätöksestä vuonna 2015.
Rakennuspaikka sijoittuu rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Kaavamääräyksen mukaan alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä rantarakentamiseksi katsottava rakentaminen kielletty. Yleiskaavamääräyksen mukaan tältä vyöhykkeeltä on yleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus siirretty maanomistajakohtaisesti A-, R- ja RA-alueille. M-alueelle on sijoitettu A-rakennuspaikkaan liittyvä rantasaunan (35 k-m²) rakennuspaikka, joka on merkitty rantaosayleiskaavakarttaan vihreällä kolmiolla. Yleiskaavamääräyksen mukaan tämän yleiskaavan A-, RA-, RA-1- ja RA-2 –alueilla saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman ranta-asemakaavaa. Luvanhakijan asuinrakennus sijaitsee asuinrakennusten alueeksi (A) merkityllä alueella.
Vuonna 2018 luvanhakija jätti uuden rakennuslupahakemuksen muutetuin piirustuksin. Lupa myönnettiin. Lupa- ja toimitusjaoston päätöksen (2.10.2018) perusteluissa viitattiin Ruokolahden kunnan 1.2.2018 voimaan tulleeseen rakennusjärjestykseen. Rakennusjärjestys määrää rantaalueen saunarakennuksesta: ”Sen lisäksi, mitä rantayleiskaavoissa ja ranta-asemakaavoissa on määrätty rakennuksen koosta, saa katettua terassia olla enintään 50 prosenttia rakennuksen kerrosalasta. Rantasaunan kerrosluku on 1, parvi (alle 1,6 m) on sallittu. Rantayleiskaavoissa vihreällä kolmiolla merkitty enintään 35 kerrosneliömetrin rantasauna: pesu-, löyly- ja pukeutumistilojen osuuden tulee olla vähintään 50 prosenttia rakennuksen pinta-alasta. Kokonaispinta-alaan tulee sisältyä myös mahdollinen varasto.”
Hallinto-oikeus totesi, että kaavassa vihreällä kolmiolla osoitettu rakennuspaikka tarkoittaa nimenomaan rantasaunan rakennuspaikkaa. Hallinto-oikeuden mukaan yleiskaavan tarkoituksena on ollut mahdollistaa myös pysyvänä asuntona käytettäville tiloille, joille ei mitoituksen perusteella muodostuisi rantarakennuspaikkaa, niin sanotun maatilan rantasaunan rakentaminen. Hallinto-oikeuden mielestä ratkaisevaa merkitystä ei voida antaa yksinomaan sille, mitä voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä on saunarakennuksen osalta todettu. Arvioinnissa merkitystä on rakennuksen tosiasiallisella luonteella, jossa ratkaisevaa on suunniteltujen tilojen käyttötarkoitus ja käyttömahdollisuudet. Rakennus on kahdesta erillisestä osiosta koostuva rakennusmassa. Toiseen pienempään osioon on sijoitettu sauna ja pesutilat, ja toisessa suuremmassa osiossa ovat takkatupa ja pukuhuone. Takkatupa on piirustusten mukaan suunnilleen samankokoinen kuin muut tilat yhteensä, toteaa hallinto-oikeus.
Korkein hallinto-oikeus toteaa, kuinka rakennusluvan myöntämisen edellytykset ratkaistaan oikeusharkinnalla ja rakennuslupa on myönnettävä, mikäli MRL:ssa säädetyt rakennusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Tapauksessa rakennuspaikan soveliaisuus saunarakennuksen rakentamiseen on ratkaistu rantayleiskaavalla.
Hakemusasiakirjojen mukaan rakennus koostuu kahdesta osiosta, joista sauna-, pesu- ja pukeutumistilojen osuus on hieman yli 50 prosenttia ja takkatuvan osuus vähän alle 50 prosenttia. Rantayleiskaavassa saunarakennukselle osoitettu rakennusoikeus ei ylity. Rakennus vastaa myös tilasuhteiltaan niitä rakennusjärjestyksen määräyksiä, jotka on annettu rantayleiskaavassa saunarakennukselle asetettujen vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.
Korkein hallinto-oikeus pitää selvänä, että 35 kerrosneliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamisen mahdollisuuden perusteella kaava sallii myös muiden kuin välittömästi saunomiseen liittyvien tilojen sijoittamisen rakennukseen. Yksinään se seikka, että rakennuksen osissa on erilliset tulisijat ja hormit, ei KHO:n mukaan ole peruste tulkita rakennuksen käyttötarkoitusta hakemuksesta poikkeavasti. Toisessa osiossa olevan saunan suuruus on 4,7 m² ja siihen kuuluvan pesuhuoneen 5 m². Toisessa osassa on 4,8 m²:n suuruinen pukuhuone ja 14,5 m²:n suuruinen takkatupa, jossa on alle 1,6 metriä korkea parvi. Rakennuksen osien väliin jää rantaan avautuva terassi. Rakennusta ei ole liitetty sähkö-, vesijohto- tai viemäriverkkoon. Käyttövesi kannetaan ja pesuvedet imeytetään imeytyskaivon kautta. Keittiötiloja ei ole.
Johtopäätökseksi tuli, että lupahakemuksen mukainen rakentaminen täytti rantayleiskaavan ja sitä täydentävän rakennusjärjestyksen määräykset sekä muut MRL:ssa säädetyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset (MRL 116.2 §, 117 §, 135 §:n 1 mom:n 3-6 kohdat, 136.1 §). Oikeuskäytäntöä saunarakennuksen ominaispiirteistä on kertynyt muun muassa siltä osin, milloin saunaa on voitu pitää ranta-alueen suunnittelutarvealueelle sijoittuvana, olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvana talousrakennuksena (MRL 72 §:n 3 mom:n 4 kohta). Vaikka nyt ei ole kysymys esim. pihapiirin tulkinnasta tai siitä, onko rakennus olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvä, niin oikeuskäytännöstä saa osviittaa. Oikeuskysymyksenä nyt on se, vastaako rakennus kaikkinensa rantasaunaa, jonka yleiskaava mahdollistaa. Rakennuksen rakentamisen jälkeen hyväksytty ja voimaantullut rakennusjärjestys on myös aiheuttanut pohdintaa.
Tapauksessa KHO 2004:3 rantavyöhykkeelle sijoitettavaksi tarkoitettu rakennus oli kerrosalaltaan 29,5 m² ja siinä oli sauna, pesuhuone, noin 17,5 m²:n suuruinen tupa ja kuisti. Pääpiirustuksen mukaan tuvassa oli takka ja keittonurkkaus. Kun otettiin huomioon rakennuksen sisältämistä tiloista saatu selvitys sekä erityisesti se seikka, että siinä olisi keittonurkkaus, rakennusta ei sen pienehköstä koosta huolimatta voitu pitää MRL 72 §:n 3 mom:n 4 kohdassa tarkoitettuna talousrakennuksena. Tapauksessa KHO 30.8.2004 taltio 2093 oli kysymys saunarakennuksessa tehtävistä laajennustöistä. Rakennuksen ullakkokerroksessa oli vanhastaan eteistila sekä ikkunalliset makuuhuoneet. Alakerrassa oli luvan mukaan sauna-, pesuhuone- ja pukuhuonetilat sekä noin 28 m²:n suuruinen niin sanottu saunatupatila. Alakerran kerrosala oli noin 47 m². Poikkeamishakemus koski noin 25 kem²:n lisärakennuksen rakentamista saunarakennukseen. Rakennusta käytettäisiin paitsi saunana, myös vieraiden majoitustilana. Lisärakennus olisi lämmintä tilaa ja toimisi hakijan mukaan kuistina. Rakennusta pidettiin sen koko, saunatilan vähäinen osuus kerrosalasta ja laajennuksen asumiskäyttöä lisäävä vaikutus huomioon ottaen pääasialliselta käyttötarkoitukseltaan loma-asuntona. Hanketta oli pidettävä uuden lomarakennuksen rakentamisena rantavyöhykkeelle.
Tulkinnaksi on vakiintunut, että erityisesti keittiötilojen olemassaolo, yhdistettynä rakennuksen kokoon ja tilajärjestelyihin, muuttaa herkästi rakennuksen luonteen vastaamaan lomarakennusta. Sähköliityntä kuuluu rantasaunoissa nykyään jo normaalivarustukseen. Samoin vesihuolto on nykyään usein toteutettu perinteisen kantoveden sijaan vastaamaan kohonneita mukavuusvaatimuksia. Vesihuoltojärjestelyt saattavat johtaa viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden talousjätevesisääntelystä aiheutuviin vaatimuksiin (ympäristönsuojelulain 16 luku ja valtioneuvoston asetus 157/2017). Toisaalta on todettava, että rajanveto rakennuksen tosiasiallisesta luonteesta on usein vaikeaa. Vielä vaikeampaa on käytännössä todentaa, käytetäänkö saunaa ”oikeasti” vain saunomistarkoitukseen, ja jos käytetään muuhunkin, niin kuinka usein. Jälkivalvonta on hankalaa eikä viranomainen pysty normaalisti sitä tekemään kuin korkeintaan ilmiantojen kautta. Kysymys on myös kotirauhan vahvasta perustuslaillisesta suojasta. Viranomaisen pääsy rakennukseen tai huonetiloihin edellyttää perusteltua epäilyä siitä, että määräyksiä on rikottu (MRL 183. 2 §). Tarkastuksen toimittamisesta tulee ilmoittaa vähintään yhtä vuorokautta aikaisemmin rakennuksen tai huonetilan omistajalle ja haltijalle. Pelkkä naapurin epäilys ja ilmoitus rakentamista koskevien määräyksien rikkomisesta yksittäisissä huonetiloissa ei normaalisti yksinään riitä muodostamaan perusteltua epäilyä. Tueksi tarvitaan esim. epäilyksen alaiselta kohteelta itseltänsä ensin hankittua tietopohjaa siltä osin, voisiko olla kysymys määräysten rikkomisesta, tai viranomaisen itsensä, ilman varsinaista tarkastusta, tekemää riidatonta ja luotettavaa havaintoa (esim. nettisivuilta hankittua). Luvan myöntämisedellytyksiä harkittaessa lähtökohtana on, kuten KHO toteaa, hakemus ja siinä esitetyt tiedot suunnitelmineen.
Hallinto-oikeus, toisin kuin KHO, suhtautui epäillen rakennusjärjestyksen antamaan tukeen sille, oliko kyseessä sauna vai ei. Rakennusjärjestyksen eräänä tarkoituksena on antaa myös sellaisia paikallisista oloista johtuvia tarpeellisia määräyksiä, joita ei kaavoihin oteta. Rakennusjärjestyksen kaavoitusta (oikeusvaikutteisia yleiskaavoja ja asemakaavoja) täydentäviä määräyksiä sovelletaan rinnan kaavojen kanssa. Jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty, väistyvät samaa asiaa koskevat rakennusjärjestyksen määräykset (MRL 14 §).
Oikeusvaikutteinen rantayleiskaava (2002) osoittaa ko. ranta-alueelle kiinteistöä varten enimmäiskooltaan 35 kerrosneliömetrin suuruisen rantasaunan rakennuspaikan. Rantayleiskaava on luonteeltaan suoraan rakennusluvan myöntämiseen oikeuttava (MRL 72.1 §). Rakennuslupaa käsiteltäessä oli voimassa uusi rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys antaa rantasaunan osalta täydentäviä määräyksiä. Rantasaunan kerrosalasta tulee pesu-, löyly- ja pukeutumistilojen osuuden olla vähintään 50 prosenttia.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin johtaneen hallituksen esityksen perustelujen mukaan luvat ratkaistaan käsittelyhetkellä voimassa olevan oikeusseikaston perusteella. Asiasta ei ole otettu lakiin säännöstä, koska vakiintunutta hallinto- ja oikeuskäytäntöä ei ole ollut tarkoitus muuttaa (HE 101/1998 s. 103).
Käsittelyyn jätetty rantasaunan lupahakemus on ollut uusi ja suunnitelmien osalta muutettu verrattuna aiempiin. Sen myöntämisedellytysten harkinnassa on näin ollen tullut ottaa huomioon käsittelyn aikana voimassa olleen uuden rakennusjärjestyksen määräykset. Muutetussa suunnitelmassa entinen pukuhuone on viemäröity pesuhuone ja takkahuoneen takaosasta on tehty uusi pukuhuone, josta on ovi terassille. Terassia on pienennetty. Rakennuksen tiloista pesu-, löyly- ja pukeutumistilat muodostivat tämän jälkeen kerrosalasta 50 prosenttia. Kun mitään muutakaan oikeudellista estettä rakennusluvan myöntämiselle ei ole ollut, on lupa tullut myöntää.
Varatuomari,
valtiotieteiden maisteri
Lauri Jääskeläinen
Cookie | Duration | Description |
---|---|---|
cookielawinfo-checkbox-analytics | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics". |
cookielawinfo-checkbox-functional | 11 months | The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional". |
cookielawinfo-checkbox-necessary | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary". |
cookielawinfo-checkbox-others | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other. |
cookielawinfo-checkbox-performance | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance". |
viewed_cookie_policy | 11 months | The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data. |