Menu
Rakennustietokonsernissa on tekeillä arviointimenetelmä, josta hyötyy koko kiinteistö- ja rakennusala. Menetelmään luodaan indikaattoreita, jolla voidaan arvioida myös vaikeasti määriteltäviä asuinrakennusten laadun osa-alueita, kuten rakennuksen toimivuuteen eri tilanteissa, terveellisyyteen, turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja vaivattomaan käyttöön liittyviä seikkoja käyttäjän toimintakyvystä riippumatta.
Viihtyisyys, käytettävyys ja pitkä käyttöikä osana kestävyystavoitteita
Haastattelen parhaillaan suomalaisia asuntorakentamisen parissa toimivia ammattilaisia kysyen heiltä uudiskerrostalokohteiden tavoitteiden määrittelystä, seurannasta ja arvioinnista. Asuinrakennusten laadun arvioiminen koetaan vaikeaksi – erityisesti sellaisten osa-alueiden osalta, jotka liittyvät niiden käytettävyyden eri ulottuvuuksiin ja pitkään käyttöikään, vaikka ne ovat oleellinen osa yhä tärkeämpää rakennetun ympäristön kestävyys- ja kiertotalousajattelua. Kestävyyden sosiaalisia ulottuvuuksia: laatua, käytettävyyttä ja pitkää käyttöikää onkin vaikea tarkastella yhteismitallisesti teknisempien kestävyystavoitteiden rinnalla, sillä aihe on moniulotteinen sekä monitulkintainen. Kun määrittely ja arviointi on haastavaa, nämä pehmeämmät aiheet jäävät helposti teknisempien kestävyyden osa-alueiden jalkoihin. (Alma 2022).
Mahdollisesti osittain tämän vuoksi suomalaisessa asuntorakentamisessa on otettu laajoja kehitysloikkia erityisesti teknisillä osa-alueilla, kuten energiatehokkuudessa, kosteudenhallinnassa, paloturvallisuudessa, ääneneristyksessä sekä esimerkiksi sisäilmasto-olosuhteissa. Kiinteistö- ja rakennusalalla on syytä tarkastella – ja arvioida – yhä perusteellisemmin myös sitä, että rakennus toimii elinkaarensa aikana hyvin ja pitkään. Tämä on nostettu esiin myös tuoreessa Suomen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa Kohti kestävää arkkitehtuuria, jossa eräänä toimenpiteenä korostetaan asuinrakentamisen kontekstissa kokonaisvaltaisen laadun arvioinnin kriteereiden koostamista ja niiden käytäntöön viemistä (Apoli 2022, luku II, C).
Arviointimenetelmän tavoite ja tausta
Tähän haasteeseen vastaa Rakennustietokonsernissa parhaillaan edistyvä työ, jonka tavoitteena on tuottaa asuinkerrostalokohteiden laadun arviointimenetelmä, kun laadun näkökulma rajataan rakennuksen kykyyn täyttää tilallis-toiminnallisesti käyttäjän ja yhteiskunnan vaatimukset elinkaaren ajalla. Menetelmä kohdennetaan kestävyyden sosiaalisiin osa-alueisiin, kuten rakennuksen toimivuuteen ja joustavuuteen, terveellisyyteen, viihtyisyyden eri aihealueisiin, käyttöturvallisuuteen, ylläpidettävyyteen ja käytettävyyteen käyttäjän toimintakyvystä riippumatta. Arviointimenetelmään kuuluu sekä oleellisten arvioinnin aiheiden koostaminen yhteen että sellaisten niin kutsuttujen arviointi-indikaattorien käsittely, jotka kuvaavat tarkemmin arvioinnin osa-alueita ja ilmaisevat arvioitavien osa-alueiden tilaa tai kehitystä.
Hanketta tukee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, ja sen lopputulos palvelee tulevaisuudessa myös ARA:n tavoitteita ohjata ja seurata asuinrakennusten laatua. Tavoitteena kuitenkin on, että kriteeristö on hyödyllinen myös laajemmin kiinteistö- ja rakennusalan laajalle kentälle, kuten tilaajille, suunnittelijoille sekä mahdollisesti myös rakennusviranomaisille. Tekeillä oleva menetelmä kohdennetaan uudiskerrostalorakentamiseen, joka ei ole tarkoitettu erityisasumiseen, mutta sitä voidaan soveltuvin osin käyttää myös korjausrakentamisen hankkeissa.
Arviointimenetelmän aiheet muodostuvat standardin EN 16309 (2014) pohjalta.
Työn taustatukena toimii eurooppalainen standardi EN 16309 (2014), joka käsittelee kestävän rakentamisen kontekstissa sitä, miten rakennus vastaa vaihtelevissa tilanteissa erilaisten käyttäjiensä, mutta myös yhteiskunnan vaateisiin. Eurooppalainen standardi EN 16309 (2014) koskee sekä uusia että olemassa olevia kaikentyyppisiä rakennuksia. Rakennustietokonsernissa tehtävässä työssä tarkastelunäkökulma on rajattu asuinkerrostaloihin ja kansainvälistä standarditietoa on laajamittaisesti rikastettu paitsi Suomen lakipykälillä ja asetuksilla myös RT-kortistossa julkaistuilla suunnitteluohjeilla, jotka suomalaiset kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaiset ovat jo työstäneet riippumattomasti ja läpinäkyvästi toimikuntatyönä.
Menetelmää valmistellaan nyt monialaisesti Rakennustietosäätiön TKI-toiminnassa, mutta lopulta se tuotetaan eri asiantuntijoita ja asuntorakentamisen alan toimijoita osallistavassa sekä toimikuntatyöskentelyyn perustuvassa prosessissa, mikä varmistaa vahvan eri näkökulmien osaamisen ja riippumattomuuden. Lisäksi kiinteistö- ja rakennusalan eri tahojen, osapuolien ja toimijoiden sekä laajan yleisön kommentteja toivotaan: ensimmäinen tekeillä olevaan arviointimenetelmään liittyvä avoin tapahtuma järjestetään osana Sosiaalisen asumisen kansainvälistä kaupunkifestivaalia eli ISHF-tapahtumaa 14.6.2022. Myös esimerkiksi lausuntokierroksella kaikkien on mahdollista kommentoida menetelmää ja vaikuttaa sen muodostumiseen.
Mikä kertoo laadusta? Indikaattorien muodostaminen
Valmisteluvaihe on lähtenyt liikkeelle arvioitavien aiheiden ja niitä kuvaavien käsitteiden kokoamisella ja jäsentelyllä, sillä menetelmää on mahdollista muodostaa vasta, kun arvioinnin ansaitsevat tavoitteet ovat tiedossa. Tätä vaihetta edistetään kattavalla katsauksella, jossa tarkasteltavat aiheet ovat muotoutuneet standardin EN 16309 pääaiheiden pohjalta ja jonka aineiston muodostaa laaja kattaus asuinrakennuksiin liittyviä kansallisia lakeja, asetuksia ja ohjeita. Aihealue on siis leveä ja aineisto monimuotoista: jotta jäsentelystä tulee ymmärrettävä, aiheet ryhmitellään mittakaavoittain. Tätä seuraa aiheiden operationalisointi eli niiden saattaminen tavalla tai toisella arvioitavaan muotoon. On kuitenkin selvää, että prosessi on iteratiivinen ja osin päällekkäinen: tavoitteiden jäsennystä on alati testattava arviointia pohtimalla.
Jo valmisteluvaiheessa on selvää, että arvioitavien aiheiden muuttaminen päteviksi, eri tilanteisiin sopiviksi mutta riittävän yksiselitteisiksi indikaattoreiksi on vaikeaa, erityisesti siten, että indikaattorin täyttämiseen tarvittavat taustatiedot voidaan kerätä kohtuullisella vaivalla ja että ne tukevat myös monimuotoisen asuntotuotannon tavoitetta sekä rakennuskohdekohtaisia innovaatioita. Arvioinnin kannalta määreet, kuten ”riittävä määrä” tai “monipuolinen asuntojakauma”, ovat ongelmallisia: toisaalta abstraktien ja monimerkityksellisten sanojen välttäminen ja korvaaminen on haasteellista ja vaatisi ohjeiden tarkennustyötä. Yksi mahdollisuus on antaa esimerkkejä, jotka havainnollistavat määreitä. Erityisen tärkeää on testata indikaattoriluonnoksia todellisissa asuinkohteissa, sillä indikaattori voi myös johtaa vääristyneisiin seurauksiin. Tämän takia tarkastelemme prosessissa joukkoa toisiaan täydentäviä indikaattoriehdokkaita ja testaamme niiden hyödynnettävyyttä todellisten asuntokohteiden arvioinneilla.
Digitaalinen käyttöliittymä olisi tulevaisuutta
Vaikka kriteerit ja indikaattorit tuotetaan nyt RT-kortin muotoon vapaasti hyödynnettäväksi arviointi- ja seurantavälineeksi, on myös monipuolisemmin tulevaisuudessa hyödynnettävä digitaalinen työkalu pohdinnassa. Digitaalisen käyttöliittymän kautta esimerkiksi tavoitteiden asettaminen, seuraaminen ja arviointi suunnittelu- sekä rakennusprosessin eri vaiheissa olisi jouhevampaa, ja se saattaisi mahdollistaa myös näkemysten keräämisen asukkailta itseltään rakennuksen käytön aikana.
Digitaalinen käyttöliittymä tuotettavaan menetelmään eri aiheisilla indikaattoreilla täydennettynä saattaisi mahdollistaa myös sen, että kestävyyden sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia ulottuvuuksia voisi arvioida jatkossa yhteismitallisemmin. Näiden eri ulottuvuuksien arviointi yhdessä saattaisi tuottaa rikkaampaa ymmärrystä myös eri kestävyyden osa-alueiden vaikutuksista toisiinsa.
Sini Saarimaa
Tutkimusjohtaja, innovaatiotoiminta.
Rakennustietosäätiö RTS.
Alma (2022.) Asuinkerrostalojen laadun määrittely ja arviointi (Alma) -haastatteluaineisto. Julkaisematon. Tekijän hallussa.
EN 16309 (2014.) Sustainability of construction works – Assessment of social performance of buildings.