Menu
Kesän 2023 asuntomessut Loviisan Kuningattarenrannassa joutuivat maailmanpolitiikan pyörteisiin. Messujen tonttihaku tuotti ennätysmäärän hakemuksia, mutta viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sotki suhdanteet.
Myös kelluva talo edustaa nykyajan puurakentamista. Kantavat seinät ja välipohjat ovat CLT:tä. Pääsuunnittelu Perttu Huhtiniemi.
Kertarysäyksellä muuttunut tilanne ei ole voinut jättämättä jälkiä kesäiseen koko perheen asuntomessutapahtumaan. Seuraava vuosi on messuille välivuosi. Loviisan messuilla kutistui vetonaulaksi kaavailtu yhdeksän kelluvan talon rykelmä yhteen mallitaloon. Vaikka messujen yleisilme verrattuna viime kesän Naantalin merenrantamessuihin on vaatimattomampi, tarjosivat yhteensä 25 kohdetta kohtuullisen kokoelman tämän päivän asumisen trendejä. Perinteiseen tapaan pääosassa olivat yhden perheen talot, mutta joukkoon mahtui myös parakkiarkkitehtuurista muotokieltä hakeva kahdeksan asunnon rivitalo sekä kuusikerroksinen puukerrostalo, jossa oli näytillä kaksi pikkuasuntoa. Niistä toista markkinoidaan airbnb-kohteena.
Suuret, ehkä jopa ylisuuret, lasipinnat tuovat merimaiseman käden ulottuville.
Messualue jakautui visuaalisesti tavallaan kahteen alueeseen, pohjoisempaan ja eteläisempään. Niitä yhdisti hankalahkonoloinen ja esteettisesti vähemmän houkutteleva kapea ”ränni”, joka saattoi vilkkaimpina messupäivinä ruuhkautua. Kumpikin alue rajoittuu meren äärelle. Kysymyksessä ei ole mikään huimia merellisiä tuntemuksia herättävä luonnon nähtävyys, vaan Loviisalle tyypillinen matalahko merenlahti. Toisaalta, messujen kaikista kohteista avautuu näkymä merelle ja alue toteuttaa messujen erästä päätavoitetta ja mahdollistaa perisuomalaisen unelman asua kaupungin keskustassa veden äärellä. Vastapäätä messualuetta siintää runsaan kasvillisuuden seasta Loviisan historiallinen keskusta kirkontorneineen. Messuvieraita ja myöhemmin loviisalaisia ilahduttamaan on linnustosta rikkaan lahden yli rakennettu kevyen liikenteen yli 300 metriä pitkä ponttonisilta.
Kalliota on jouduttu louhimaan, mutta sitä on myös säästetty aina kun mahdollista. Korkeuseroilta ei ole vältytty.
Loviisan Kuningattarenrannan taloissa haetaan messujen tavoitteeksi asettamaa asuntojen muunneltavuutta ja monikäyttöisyyttä. Parhaimmillaan messutalo voikin toimia paitsi normaalina asuntona niin samalla mahdollistaa pienimuotoista kotona tapahtuvaa päivittäistä etätyötä sekä tyydyttää lomailunkin tarpeet. Bonuksena tulee mahdollisuus hankkia laituripaikka ja harrastaa pitkälle syksyyn saakka veneilyä ja kalastusta. Etätyöskentelyn kannalta useimmissa kohteissa muiden kuin olohuoneiden koko on nykyistä linjaa myötäillen ahdas. Etätyöpisteen sovittaminen osaksi makuuhuonetta voi tuottaa vaikeuksia.
Suojaisan atrium-pihan käsittävä tilava yhden tason koti on alusta saakka suunniteltu soveltuvaksi myös pysyvään työkäyttöön. Olohuoneen liukuovet laajentavat oleskelua osin katetulle terassille. Pääsuunnittelu Jari Siekkinen.
Alueen valaistusratkaisussa korostetaan ihmiselle ja luonnolle haitallisten ja tarpeettomien valolähteiden minimoimista. Isokokoisia yleisvalaisimia ei alueella ole. Suunnittelussa on myös haluttu välttää tilannetta, jossa historiallisen alakaupungin näkymää kohti merenlahtea dominoisi vastarannan liian voimakas valaistus. Miten tässä on lopulta onnistuttu paljastuu iltojen syksyllä pimetessä. Alueen eteläosan maastonmuodot ovat paikoitellen jyrkänoloisia ja messutalojen tulevat asukkaat tulevat tarvitsemaan kohtuullista valaistusta kulkemista helpottamaan. On kiinnostavaa ja kannatettavaa, että messuorganisaation taholta valaistusteema on nostettu esiin.
Huvilamainen hirsitalo edustaa modernia vaaleaa hirsiarkkitehtuuria. Pääsuunnittelu Riikka Souru.
Yli kahden sadan neliömetrin kohteita ei ole kuin kaksi. Tyypilliset huoneistokoot vaihtelevat sadan viidenkymmenen neliön molemmin puolin. Pohjaratkaisuissa huomiota kiinnittävät lukuisat käytävätilat, joita parhaimmillaan on pystytty integroimaan huoneohjelmaan kekseliäästi. Käytävää pitkin on pitemmän päälle helpompi kulkea kuin kavuta portaita. Keittiöt ovat vallalla olevan suuntauksen mukaisesti avonaisia. Pesutilat saunoineen täyttävät vaativammatkin toiveet. Merelle avautuvat ikkunapinnat ovat paikoitellen häkellyttävän kokoisia ja ulottuvat lattian rajasta kattoon. Verhoille saattaa aikaa myöten löytyä kysyntää.
Puurunkoinen rivitalo on suunniteltu tiloiltansa joustamaan. Työhuone voidaan muuttaa toiseksi makuuhuoneeksi ja kolmiosta voidaan helposti tehdä kaksi kaksiota. Pääsuunnittelu Markus Wikar.
Hirsiset minitalot löytänevät jatkossa lisää markkinoita.
Vielä joiltakin osin keskentekoinen kelluva talo on arkkitehtuuriltansa kuin mikä tahansa yhden perheen talo. Merellisyyttä ei huomaa ainakaan talon stabiliteetista, jonka pitäisi tekijöiden mukaan pysyä normaalioloissa vakaana. Myrskysäät ovat sitten eri juttu. Mutta muutoin meren läsnäolon totta kai sisätiloissakin pystyy aistimaan rantatalojakin suurempana luonnonläheisyytenä. Kun Kuningattarenrannan aluetta tarkastelee historiallisesta alakaupungin suunnasta, niin kelluvien talojen rivistön täydentyminen ryhdistäisi tällä hetkellä hiukan sekavanoloista messutalojen näkymää.
Kuningattarenrannan maamerkkinä toimivassa CLT-massiivipuuelementistä konstruoidussa kerrostalossa on 33 pääosin vuokra-asuntoa. Näkymiä ylemmistä kerroksista avautuu kohti Loviisan vanhaa kaupunkikeskustaa. Arkkitehtisuunnittelu Antti Heikkilä.
Turun rauhan (1743) jälkeen raja- ja linnoituskaupungiksi perustetusta Loviisasta (alkuperäiseltä nimeltänsä Degerby) kehittyi vuoden 1855 kaupunkipalon jälkeen kukoistava kylpyläkaupunki. Vaurastuneet kaupunkilaiset rakennuttivat suuria taloja, joissa kylpylävieraita majoitettiin. Aikakautensa airbnb-toimintaa.
Vallitsevissa oloissa Loviisan messujen toteutuminen ansaitsee tunnustusta. Messut eivät ehkä jää historiaan merkittäviä uusia innovaatioita ja uusia tuulia pientalorakentamiseen tuoneena, mutta jo pelkästään Loviisa historiallisine puukaupunkiperinteineen ja sitä ylläpitävänä on käymisen arvoinen. Puukaupunkiperinne ilmenee messutalojen puuta suosivana päämateriaalina. Hirrestä eri tavalla käsiteltynä on tullut valtavirtaa. Loviisassa vierailuun kannattaa yhdistää ainakin lyhyt tutustuminen Loviisan Vanhaan kaupunkiin, joka ei kaupunkipalolta 1800-luvulla välttynyt. Jos aikaa on enemmän, niin käynti kymmenen kilometrin venematkan päässä Svartholman merilinnoituksessa avaa ovia Ruotsi-Suomen myrskyisään historiaan.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen
