Menu
Euroopan rakennusvalvontojen yhteisö CEBC on muuttamassa Brysseliin Brexitin seurauksena. Ukrainan tilanne oli esillä sekä virallisissa kokouskeskusteluissa että tauoilla. Kokous livenä parin vuoden tauon jälkeen koettiin selvästi etätapaamisia antoisammaksi ja uuden presidentin johdolla ollaan menossa proaktiivisena eteenpäin.
Euroopan rakennusvalvontojen yhteisön, Consortium of European Building Control CEBC, työkokous pidettiin koronatauon jälkeen Riiassa Latviassa 23.–24. toukokuuta 2022. Alkuperäisen aikataulun mukaan kokous oli suunniteltu pidettäväksi jo keväällä 2020, mutta korona tuli väliin ja kaksi vuotta mentiin lyhyemmillä Teams-kokouksilla.
Osanottajien piirissä oli havaittavissa selvää ”jälleentapaamisen” riemua ja tunnelma kokouksessa oli miellyttävä ja keskustelut tauoilla hyvin aktiivisia. Osanottajia oli yli 20 maasta yhteensä 37 henkilöä, joista yli puolet paikalla livenä.
Kokouksen käytännön järjestelyistä vastasi State Construction Control Bureau, SCCB, Latvia. Vastuuhenkilöistä mainittakoon johtaja Svetlana Mjakuskina, ”tiimin” jäseninä Elina Balgave, Kristine Griga, Maija Kavosa, Ilze Zunde, Maris Demme ja Sandris Gelmins. Kokouspaikkana oli Hotel Marriot Riian keskustassa, jossa pääosa osaottajista oli myös majoittunut. Kokoustila oli sen verran kompakti, että korona-aikaan tuttuja ”suojaetäisyyksiä” ei aivan pystytty noudattamaan.
Ohjelman runko oli aiempien vuosien käytännön mukainen. Useimmat osanottajat olivat saapuneet lauantaina 21.5. Sunnuntaina 22.5. tutustuimme Riian kaupunkiin, maanantai ja tiistai olivat kokouspäiviä.
Omatoiminen tutustumismahdollisuus Riikaan lauantaina
Sää oli suosiollinen ulkona liikkumista varten ja lauantai-iltana oli hyvä tilaisuus tehdä omatoiminen kävelylenkki Riian keskustaan. Ydinkeskustan puistoaukiolla oli hyvin ajankohtainen valokuvanäyttely Ukrainan sodasta, joka oli siihen mennessä kestänyt noin kolme kuukautta. Se kuvasti latvialaisten suurta huolta Ukrainan ja Euroopan tilanteesta. Huoli tuli esiin myös kokouksen osanottajien kanssa käydyissä keskusteluissa.
Tutustuminen Riikaan sunnuntaina
Päivä alkoi kokoontumisella aamulla hotellin aulaan ja tervehtimisten ja lyhyen kuulumisten vaihdon jälkeen aloitimme kierroksen klo 10 bussilla kohti Riian uudehkoa Laulu- ja tanssijuhlien pitopaikkaa. Se sijaitsee jonkin verran keskustan ulkopuolella puistomaisen mäntymetsän keskellä, jonka läpi kävelimme sulatellen samalla hotelliaamiaista.
Latvialaista mäntymetsää.
Laululava oli arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti vaikuttava ja tuntui ”istuvan” hyvin paikallisen metsän keskelle. Akustiikkaan oli panostettu merkittävästi ja se on saanut kiitosta. Laulajia ja yleisöä mahtuu kerralla useita kymmeniätuhansia henkilöitä. Suomalainen yritys toimitti kohteeseen 30 000 istuinpaikkaa kesällä 2018.
Laululavan rakenteita.
Näkymä laululavan oleskelualueelle.
Iltapäivällä tutustuimme Riian suuriin kulttuurirakennuksiin kuuluvaan Valon linnaksi kutsuttuun rakennukseen, jossa toimii Latvian kansalliskirjasto, National Library of Latvia. Kirjaston on suunnitellut kansainvälisesti arvostettu, laajalti palkittu Latviassa syntynyt arkkitehti Gunnar Birkerts. Sen rakentaminen on ollut aikoinaan suuri voiman ponnistus, rakentaminen aloitettiin vuonna 2008 ja rakennus avautui vuonna 2014.
Latvian kansalliskirjasto Väinäjoen lounaisrannalla.
Lounaan söimme aivan veden äärellä sijaitsevassa ravintolassa nimeltä Osta, josta oli todella hyvä näköala joelle.
Riikan kaupungin virallisen oppaan vetämä kävelykierros vanhassa Riiassa oli antoisa sekä rakennusten ja katunäkymien että hyvin kattavan kerronnan ansiosta. Kierroksen lopuksi kävimme vielä tutustumassa paikalliseen hyvin ”persoonalliseen” baariin nimeltä Black Magic, jossa mielenkiintoisen esityksen lisäksi halukkaille tarjottiin mahdollisuus maistaa paikallisia erikoisuuksia.
Rakennuksia vanhassa Riiassa. Yhteistyötä Ruotsin kanssa on, tässä talossa sijaitsee Stockholm School of Economics in Riga.
State Construction Control Bureaun vastuuhenkilöitä kaupunkikierroksella, vasemmalta lukien Maija Kavosa, Svetlana Mjakuskina ja Kristine Griga.
CEBC:n työkokous
Maanantaina 23.5.2022 aamupäivällä
Maanantain kokouksen avasi ja aamupäivän puheenjohtajana toimi edellisessä Teams-kokouksessa valittu uusi presidentti Sergio Vazquez Jimenez.
Aamupäivän ohjelmasta vastasivat Latvian edustajat. Ensimmäisen esityksen piti talousministeriön osastopäällikkö Olga Feldmane (Ministry of Economics, Department of Construction Policy, Head of Department). Hän kertoi muun muassa Latvian rakennusinvestointien kehityksestä viimeisten viiden vuoden ajalta. Muutaman viime vuoden rakennusinvestointien taso on ollut noin 1 200 M€/vuosi. Vuosille 2022 ja 2023 tason on ennustettu nousevan noin 1 900 M€:een/vuosi. 1.7.2021 Latviassa astui voimaan merkittävä hallinnollinen uudistus, kun kuntien määrä väheni 119:sta 34:ään.
Yhteiskunnan etujen turvaaminen on tärkeässä roolissa ja tavoitteena on myös vähentää investorien hallinnollista kuormaa. Rakentamisen säädökset perustuvat paljolti ammattilaisten riittävän hyvän asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Viime vuonna 2021 astui voimaan rakennuslain uudistuksia, jotka selkeyttivät vastuunjakoa. Hiljainen hyväksyntä vaikutti mielenkiintoiselta termiltä.
Svetlana Mjakuskina toimii valtion rakentamisen valvonnan viraston, Director of State Construction Bureau (SCCB), johtajana. Hänen esityksessään käytiin läpi SCCB:n organisaatio ja tehtävät. Svetlana Mjakuskina on jo aiempien tapaamisten yhteydessä kertonut, että yhtenä merkittävänä ajurina Latvian rakentamisen säädösten kehittämisessä on ollut Riian Maxi-Marketin katon romahtaminen marraskuussa 2013. Onnettomuudessa kuoli yli 50 ihmistä.
Muutamia tärkeitä rajapyykkejä SCCB:n toimintaan liittyen: Virasto perustettiin talousministeriön alaisuuteen lokakuussa 2014 tarkoituksena varmistaa rakentamisen parempi laatu ja turvallisuus Latviassa. Vuonna 2016 toimisto akreditoitiin toimimaan ainoana vastuuviranomaisena rakentamisen asiantuntijoiden sertifioinnissa. Tammikuussa 2017 SCCB otti tehtäväkseen talousministeriöltä rakentamisen informaatiojärjestelmän (Building Information System, BIS) hallinnoinnin. Tammikuun 2020 alussa lisäksi energianpolitiikan hallinnointi siirrettiin virastolle.
Työntekijöitä SCCB:ssä on 101 henkilöä, joista miehiä 39 % ja naisia 61 %. Viraston henkilökunnasta 97 %:lla on akateeminen loppututkinto ja 4 % heistä jatkaa tohtori-opintoja.
Building Information System (BIS), www.bis.gov.lv on julkinen portaali, jonka tehtävänä on: – turvata tiedonvaihto rakentamisprosessiin osallistuvien henkilöiden välillä
– ylläpitää tarpeellisia rakentamisen ja rakennuksen käytön prosessien rekistereitä
– tarjota pääsy niihin rekistereihin ja e-palveluihin, jotka ovat tarpeellisia rakentamisen ja rakennusten käytön prosesseissa.
BIS:n etuja ovat muun muassa, että kaikki informaatio rakenteista ja rakentamisen prosesseista on yhdessä paikassa, luonnollisten ja oikeushenkilöiden todentaminen ja että palvelu on käytettävissä 24/7. Portaalissa on sekä nk. julkinen puoli, että suljettu osio.
Maija Kavosa, Head of Construction Specialist Certification Division of SCCB, kertoi rakennusalan sertifiointi-menettelystä. Asiantuntijoiden sertifiointimenettely aloitettiin Latviassa vuonna 1997. Se käsittää seuraavat alueet: arkkitehtuuri-, insinööri-/rakennesuunnittelu, rakentamisen johtaminen, rakennustöiden ohjaus ja työntekijöiden ammattitaito. Säädösten piirissä olevilla osa-alueilla oli aktiivisia sertifikaatteja 11 581 kpl toukokuussa 2022, mitä voitaneen pitää merkittävänä määränä Latvian kokoisessa valtiossa. Sertifiointeja hoitaa 9 eri yhdistystä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomessa FISE:n rekisterissä on 81 pätevyysnimikettä ja 9 200 pätevyyttä.
Kristine Griga toimii yksikön päällikkönä, Head of the Building Operation Supervision Unit of SCCB. Hän esitteli vetämänsä yksikön tärkeimmät tehtävät. Yksikön operatiivisena ohjaus- ja valvonta-alueena ovat julkiset rakennukset ja mm. puolustusministeriön käytössä olevat rakennukset. SCCB tällä toimialueella on noin 8 000 rakennusta tai työmaata. Rakennuksille tehdään tarkastukset rakennustyypistä riippuen 10 vuoden välein, tietyille silloille joka viides vuosi.
Maanantaina 23.5. iltapäivällä
Maanantai-iltapäivän session puheenjohtajana toimi Kevin Dawson, Chartered Institute of Building, England and Wales.
Nicholas Nisbet (Building Smart) kertoi kansainvälisistä, eurooppalaisista ja eri kansallisista aloitteista kohti tuettua ja automaattista BIM-pohjaista määräystenmukaisuuden tarkistusta.
Sasa Galonja Sloveniasta kertoi EU:n aloitteista koskien energiadirektiiviä (Energy Perfomance Building Directive, EPBD) ja LEVEL(S):ien tilanteesta.
EPBD:n revisiopäivitys aloitettiin joulukuussa 2021. Uutena asiana on nostettu esiin muun muassa, että kun nyt puhutaan ”lähes nollaenergiarakennuksista/nearly-zero energy buildings” jatkossa määrite olisikin ”nollapäästörakennukset/zero emission buildings”. Eli fokus ollaan siirtämässä jatkossa energiasta CO2:een ja olemassa oleviin rakennuksiin tiedostaen, että uudet rakennukset ei ole se suurin haaste. Tavoitteena on myös, että jatkossa energiatodistus (Energy Performance Certificate, EPC) pitäisi päivittää 5 vuoden valein nykyisen 10 vuoden sijasta. Voimakas tarve on myöskin turvata jatkossa terveelliset sisäilmaston olosuhteet, eikä tuijottaa vain kilowattitunteihin. Myös rakennusten korjauspassit on esitelty ja pitkän ajan korjausstrategiat tullaan korvaamaan kansallisilla rakennusten korjaussuunnitelmilla. Jatkossa Euroopan komissio myös kiristää valvontaa. Uusi EPBD:n revisio mahdollisesti hyväksytään jo tänä vuonna 2022, toimeenpanoajankohdaksi on kaavailtu 2027 (julkiset rakennukset) ja 2030 (muut).
Level(s) raamit sisältävät 16 indikaattoria, joilla mitataan rakennusten toimivuutta. Muun muassa seuraavia asioita on nostettu esiin:
– resurssien käyttö ja ympäristöön liittyvä toimivuus
– terveys ja viihtyisyys
– kustannukset, arvo ja riski.
Ruotsin Boverketin kannanoton mukaan ”On tärkeää, että yritämme harmonisoida työn kohti kestäviä rakennuksia koko Euroopan alueella, esimerkiksi kun kehitämme uutta lainsäädäntöä. Level(s) on oikein hyvä runko tarjoamaan tämän harmonisoinnin ja arvokas tiedon lähde.”
Gary Strong, Rics International Fire Safety Standars Coalition IFSS, kertoi otsikolla Tulipalon tiede ei tunne mitään maantieteellisiä tai poliittisia rajoja / The science of fire knows no geograpfical or political boundaries ajankohtaisia tärkeitä paloasioita.
Pekka Virkamäki ympäristöministeriöstä kertoi Suomen BIM-strategiasta pohjautuen maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen 2023. Uudistuksen mukaan jatkossa tullaan hyödyntämään kattavasti jo rakennuslupavaiheessa BIM-formaattia ja tulevaisuudessa suunnitelmat aina päivitetään as-built-vaiheeseen ja BIM-formaatilla toteutetut digitaaliset kaksoset (digital twins) tullaan arkistoimaan IFC-formaatissa siten, että ne ovat hyödynnettävissä tulevaisuuden peruskorjauksissa kymmenien vuosien kuluttua.
Tämä kehityspolku tarkoittaa, että Suomessa tarvitaan jatkossa isoissa rakennusvalvonnoissa BIM-koordinaattoreita. Tämä mahdollistaa myös automaattisen tarkastuksen lisääntymisen myös rakennuslupavaiheessa. Suomessa on käytössä myös samantyyppinen Building Information System BIS kuin Latviassa.
Pekka Virkamäki.
Allekirjoittanut Markku Hienonen Rakennustarkastusyhdistys RTY:stä (The Finnish Association of Building Inspectors) kertoi, miten digitalisaatiota autetaan eteenpäin Suomen rakennusvalvontasektorilla otsikolla Helping forward digitalisation in Finland. Valmiuksia sähköiseen lupakäsittelyyn myös etätyönä, työmaakatselmuksien suorittamiseen videopuhelujen avulla ja palaverien pitämiseen etänä, on luotu useamman vuoden ajan. Koronapandemia kuitenkin ”pakotti” ottamaan nämä mahdollisuudet tehokäyttöön hyvin nopealla varoitusajalla. BIM:iä on hyödynnetty tehokkaasti suunnittelussa jo usean vuoden ja nyt sitä opetellaan hyödyntämään myös rakennusvalvonnassa. Myös valmisteilla oleva uusi rakentamislaki edellyttää tätä ja valtiovarainministeriö on taloudellisesti merkittävästi auttanut myöntämällä kannustinrahaa useille kehitysprojekteille.
Maanatain ohjelma päättyi mainioon päivälliseen viihtyisässä Garage-ravintolassa Riian keskustassa. Koko päivällisen ajan eri pöydissä käytiin hyvin aktiivisia keskusteluja. Allekirjoittanut yhdessä Pekka Virkamäen kanssa istui samassa pöydässä aika vastavalitun presidentin sekä Latvian Sandris Celminsin kanssa ja tämä mahdollisti monenlaiset vapaamuotoiset keskustelut liittyen muun muassa CEBC:n tulevaan toimintaan, EU:n tilanteeseen ja Ukrainan sotaan.
Tiistaina 24.5. 2022 aamupäivällä
Tiistai-aamupäivän session puheenjohtajana toimi presidentti Sergio Vazquez Jimenez Hän kiitti Latvian kokouksen järjestävää tiimiä hyvistä järjestelyistä ja nosti myöskin esiin kasvokkain pidettyjen kokousten edut ja mahdollisuudet hyviin aktiivisiin kahden- tai monenkeskisiin keskusteluihin päivien kuluessa. Tätä kahden vuosittaisen ”face to face” kokouksen periaatetta on tarkoitus noudattaa jatkossa. Presidentti kertoi CEBC:n siirrosta Brysseliin ja kiitti SECO:n merkittävästä avusta operaatiossa. CEBC:n raportteja tai niiden revisioita on tavoitteena julkaista kaksi vuodessa. Tarve on myös promotoida niitä sosiaalisessa mediassa kuten esim. LinkedInissä ja tiedottaa niistä muu muassa World Bankille ja Euroopan komissiolle. Näin pystytään informoimaan, mitä asiantuntemusta CEBC:llä on hyödynnettäväksi EU:n alueella.
Philip O`Brien, Irish Building Control Institute, Ireland, kertoi, että hänelle on tullut viime aikoina useita yhteydenottoja liittyen CEBC:n tiedotukseen ja CEBC:n nettisivuihin. On toivottu niiden kehittämistä jatkossa.
Pääsihteeri Martin Russell-Croucher esitteli edellisen etäkokouksen 15.10.2021 pöytäkirjan, johon kokouksen osanottajilla ei ollut huomautettavaa.
Rahastonhoitaja Diane Marshall, National House-Building Council (NHBC), England and Wales, esitteli talousraporttinsa. Suurin osa jäsenistä oli maksanut jäsenmaksunsa 600 € 10. toukokuuta 2022 mennessä. Norja oli ilmoittanut aikeestaan jättäytyä pois CEBC:stä ja rahastonhoitajan ehdotus oli, että Norja poistetaan jäsenlistalta. Esitys hyväksyttiin. Vuodelle 2022 budjetoidusta menoista, 35 180 £, suurin osa oli vielä käyttämättä 10.5.2022.
Pääsihteeri esitteli nelisivuiseen toimintasuunnitelman vuosille 2022–2025, joka hyväksyttiin.
Pääsihteeri esitteli muutokset liittyen CEBC:n siirtymiseen Englannista Belgian Brysseliin. Pääasiallisia muutoksia olivat rekisteröidyn toimiston muuttaminen, muutos osakeyhtiöstä sekä määritettiin erot Officerin ja Policy Committeen välillä. Esitys hyväksyttiin.
Kevin Dawson kertoi tilannekatsauksen CEBC projektien päivityksistä (CEBC Project Update). Nykyisiä julkaisuja ovat Studys into Self Confirmation in Europe, Value of Building Control, Access for all in Europe, E-Delivery CEBC 2018 ja Building Control System in Europe. Meneillään olevia projekteja ovat BC Systems in Europe ja Competencies. Competencies-projektista julkaistiin luonnos 2021.
Pekka Virkamäki ympäristöministeriöstä nosti esiin kysymyksen Ukrainan tilanteesta. Sota on siellä vielä meneillään, mutta toisaalta rakentamisen asiantuntijoiden tarve tulee olemaan todella suuri, kun maata aletaan jälleenrakentaa. Kysymyksenä on nostettu esiin, että onko CEBC:ssä vielä mietitty, miten reagoida Ukrainan tilanteeseen jatkossa ja miten mahdollisti tukea Ukrainaa tässä haasteessa? Presidentti kiitti kysymyksestä ja vastasi, että asia otetaan esiin ensin Policy Committeessa ja katsotaan, miten edetä, todeten kuitenkin samalla, että CEBC:n tulisi olla pro-aktiivinen tässä asiassa.
Sasa Galonja nosti esiin kysymyksen, että olisi mielenkiintoista tietää, miksi jotkut hyvätkään paranuustoimenpiteet eivät tahdo edistyä ja mitä ”jokapäiväisiä” esteitä on. Esimerkiksi kiertoajeluilla näkee, että tiettyjä parannustarpeita, kuten esimerkiksi enemmän aurinkosähköpaneeleita ja uudempia ikkunoita, voisi olla!
Kahvitauon jälkeen Martin Russell-Croucher esitteli yksinkertaisen esimerkin kiertotaloudesta ja siihen liittyvästä laskennasta.
Viimeisenä varsinaisena esityksenä Rainer Mikulits, Österreiches Institut fur Bautechnik (OIB), Austria, piti tilannekatsauksen 30.3.2022 julkaistusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta, asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta. Kiertotalouden edistäminen on merkittävä haaste ja tulee olemaan mielenkiintoinen prosessi lähitulevaisuudessa. Hän korosti, että tarkennukset ja muutokset luonnokseen ovat todennäköisiä, koska tähän liittyviä useampia kokouksia tullaan pitämään kesän ja syksyn 2022 aikana.
Merkittäviä tilastolukuja asiaan liittyen ovat, että rakennussektori EU:n alueella tuottaa tällä hetkellä 35 % jätteistä ja käyttää energiaa 40 % kokonaisenergian kulutuksesta. Yhtenä perusedellytyksenä asetuksen täytäntöönpanossa Rainer Mikulits nosti esiin tiedon/tietokantojen tarpeen ja digitalisaation tehokkaan hyödyntämisen. Myös harmonisoitujen standardien rooli nostettiin esiin. Konkreettisena esimerkkinä hän nosti liitteen kohdan 1.8., jonka mukaan luonnonvarojen kestävä käyttö on otettava huomioon suunnittelussa, rakentamisessa, purkamisessa, käytössä ja huollossa. Tähän liittyy ylipäätään materiaalien käytön minimointi ja myös juomaveden ja nk. harmaan veden käytön minimointi sekä rakennuskohteen osien ja materiaalien uudelleenkäyttö tai kierrätettävyys purkamisen jälkeen.
Yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä on mahdollisuuksien mukaan katettava seuraavat elinkaariarviointiin liittyvät perusominaisuudet, kohdat (a…p), joista kohta (a) ilmastonmuutoksen vaikutukset, on pakollinen.
Seuraavassa vielä täydennyksenä tähän suora lainaus Antti Koposen esityksestä Suomessa 20.5.2022, jossa on nostettu esiin muutamia tämän asetuksen keskeisiä haasteita:
Mainittakoon vielä, että myös Rakennustarkastusyhdistys RTY ry on antanut tästä asetuksen luonnoksesta lausunnon 25.5.2022.
Seuraava työkokous pidetään Madridissa 8.–11.10.2022.
Rainer Mikulits ja CEBC:n pääsihteeri Martin Russell-Croucher ratkomassa tietoteknisiä haasteita
Markku Hienonen
Rakennusinsinööri.
Pääsihteeri, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry.
Kuvat: Markku Hienonen, Wikipedia, internet, CEBC-tilaisuuden striimaus.