Euroopan rakennusvalvontojen yhteisön, Consortium of European Building Control, CEBC, työkokous pidettiin Helsingissä 22.–24. lokakuuta 2023. RTY:n pääsihteeri Markku Hienonen kertoo parhaat palat kokouksesta, ajankohtaisista asioista ja Helsingin nähtävyyksistä.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan kokous oli suunniteltu pidettäväksi Turkissa, mutta luonnonvoimat tulivat väliin tuhoisan maanjäristyksen muodossa helmikuussa 2023. Turkin työkokouksen järjestäjät ilmoittivat, että maanjäristys aiheutti suurien aineellisten ja inhimillisten menetysten lisäksi niin paljon ylimääräistä työtä monien kuukausien ajaksi, että heidän järjestelyvastuutaan oli välttämätöntä siirtää tulevaisuuteen.
Syntyneen tilanteen vuoksi CEBC:n vastuuhenkilöt kysyivät Rakennustarkastusyhdistyksen (RTY) mahdollisuutta järjestää työkokous Suomessa ja esittivät samalla, että CEBC tässä poikkeustilanteessa maksaisi merkittävän osan kokouksen kuluista. Edellisestä CEBC:n kokouksesta Helsingissä oli kulunut yli kymmenen vuotta. RTY:n johtokunta päätti suostua pyyntöön ja toimia kokouksen isäntänä.
Kokouksen käytännön järjestelyistä vastasi työryhmä, johon kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Risto Levanto, toimistopäällikkö Sara Keravuori, Helsingin rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen ja RTY:n pääsihteeri Markku Hienonen. Suurimman käytännön järjestelytyön teki Sara Keravuori monien vuosien vakuuttavalla kokemuksella. Itse kokouksessa oli myös merkittävänä apuna Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Eveliina Tackett, joka erinomaisella rutiinilla vastasi esitystekniikan toimivuudesta ja tallennuksista.
Ensimmäinen työryhmätapaaminen Building Control Systems Working Group, kokoontui jo lauantaina.
Palanen Helsingin keskustaa ja suomalaista arkkitehtuuria tutuksi sunnuntaina
Tutustuminen Helsinkiin alkoi Suomen legendaarisimmalta tapahtuma-areenalta eli Olympiastadionilta. Stadion-hanketta ryhtyi aikoinaan lähes sata vuotta sitten viemään eteenpäin vuonna 1927 perustettu Stadion-säätiö, rakennustyöt aloitettiin vuonna 1934 ja tilat vihittiin käyttöön 12.6.1938. Suunnittelijoina olivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Helsingin Olympiastadionin historian merkittävin tapahtuma on ollut XV Olympiadin kisat 19.7.–3.8.1952.
Valmistumisensa jälkeen stadion on kokenut useampia merkittäviä uudistus- ja rakennusvaiheita, viimeisin valmistui vuonna 2020. Nykyisellään stadionin tilat mahdollistavat monenlaisten tapahtumien järjestämisen. Esittelijöinä toimivat vasta valmistuneen korjaushankkeen yksi suunnittelijoista sekä stadionin omat asiantuntevat oppaat. Kaikki halukkaat pääsivät käymään myös stadionin kuuluisassa tornissa. Stadionin peruskorjatut tilat toimivat mielenkiintoisena vertailukohtana edellisen työkokouksen vierailukohteeseen, joka oli Manchester Cityn jalkapallojoukkueen huomattavasti uudempi ”koti”, Etihad Stadium.
Kokouksen osallistujia Olympiastadionilla, kierroksen vetäjänä toinen pääsuunnittelijoista, arkkitehti Kimmo Lintula (kolmas oikealta).
Peruskorjattu Olympiastadion.
Seuraavana tutustumiskohteena oli Oodi, eli Helsingin viisivuotias keskustakirjasto, johon siirryimme pitkin Töölönlahden rannan kävelyreittiä. Oodi on vakiinnuttanut paikkansa Helsingin käytetyimpänä kirjastona, kirjallisuustapahtumien talona ja yhtenä kaupungin tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä. Oodi oli myöskin 100-vuotislahja itsenäiselle Suomelle. Kansainvälinen mediahuomio Oodia kohtaan on ollut poikkeuksellisen suurta ja keskustakirjasto päätyi muun muassa The New York Timesin kanteen. Miljoona kävijää tuli täyteen alle neljässä kuukaudessa ja kymmenen miljoonan kävijän rajapyykki häämöttää alkuvuodessa 2024.
Sisänäkymä Oodista.
Kokousvieraiden mielenkiinto tätä modernia kirjastoa kohtaan oli merkille pantavan positiivista. Lounasruokailumme tapahtui Oodissa ja sen kokoustiloissa järjestettiin Suomen ehkä kuuluisimman arkkitehdin, Alvar Aallon tuotannon esittely. Esittelijänä Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. Oodin tarkemmasta esittelystä vastasi asiantunteva opas. Oodista on hyvä näköala kohti Eduskuntatalon sisäänkäyntiä, ja parvekkeella seisoessaan on fyysisesti samalla tasolla kansanedustajien kanssa.
Opastusta Oodissa, vasemmalta oikealle Sara Keravuori RTY, Jaunius Krivickas Liettuasta, Dilay Gursoy Turkista, Mihaela Neagu Romaniasta, opas Oodista ja tunnistamaton vierailija selin.
Helsingin erikoisuutena voitaneen pitää SpåraKOFFia. Se on ravintolaksi muutettu raitiovaunu, joka kiertää Helsingin kantakaupungin keskeisimmät nähtävyydet. Suomen ainoa ravintolaraitiovaunu aloittaa reittiliikenteen toukokuussa ja jatkaa syksyyn asti. Ravintolaratikka oli ainakin aloittaessaan vuonna 1995 tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa.
SpåraKOFF-ratikka.
Muuttuva rakentamisen lainsäädäntö Suomessa
Euroopan rakennusvalvontojen yhteisön CEBC:n toiminta on jatkunut vireänä presidentti Sergio Vazquezin johdolla, ja käytännön rutiinit ovat hoituneet hyvin kokeneen pääsihteeri Kevin Dawsonin hoitamana. Jatkossa pääsihteerin viestikapula siirtyy Puolaan Marcin Cudakille. Brexitistä huolimatta myös Englanti ja Skotlanti ovat olleet aktiivisesti mukana toiminnassa.
Kokousedustajia oli ilmoittautunut yli 30 henkilöä yli viidestätoista eri maasta. Maanantaina oli lisäksi osan päivää läsnä suomalaiset puhujat.
Aamupäivän ja alkuiltapäivän ohjelmasta vastasivat Suomen edustajat, ja osion vetäjänä toimi RTY:n puheenjohtaja Risto Levanto.
Puheenjohtaja Risto Levanto, presidentti Sergio Vazquez ja Marcin Cudak, uusi CEBC:n pääsihteeri.
Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoi muun muassa hiilineutraalista Helsingistä ja rakennetun ympäristön roolista tavoitteen saavuttamisessa. Helsingin tavoitteet ovat aika haastavat, hiilineutraali vuonna 2030, nollapäästöt 2040 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Pääkaupungin tulee sopeutua ilmastonmuutokseen ja valmistautua tuleviin sen aiheuttamiin haasteisiin. Helsingin vaatimukset ovat noin 25 % tiukempia kuin kansallinen normi. Helsingin kaupungilla on myös oma kiertotalouden tiekartta.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoi Suomen rakennuslainsäädännön uudistuksen tilanteesta ja aikataulusta. Hallituksen rakentamislakiuudistusesitys oli mittava, se käsitti 461 sivua, 197 pykälää + lisäksi siihen liittyvät 19 lakia, 94 pykälää, yhteensä 291 pykälää. 41 liittyvää lakia ja niiden 74 pykälää lisättiin eduskunnan käsittelyn aikana. Koko paketti koostui 61 laista ja 365 pykälästä ja on astumassa voimaan vuoden 2025 alusta.
Painopistealueita uudessa laissa ovat muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä, hiilijalanjäljen pienentäminen ja niiden vaikutusten huomioonottaminen rakentamisessa, lupakynnyksen nosto, rakentamisen laadun nostamisen tavoite, suunnittelijoiden ja työnjohdon pätevyysrekisterit, vastuiden täsmentäminen sekä tietomallin käyttöönotto jo lupavaiheessa. Painopisteet sisälsivät monia yksityiskohtia. Uuteen lakiin tulee liittymään useita asetuksia, joiden laatiminen on aloitettu.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.
Rakennusneuvos Matti Kuittinen on toiminut aiemmin useita vuosia ympäristöministeriön erityisasiantuntijana ja säädösten valmistelijana. Tällä hetkellä hän toimii kestävän rakentamisen professorina Aalto-yliopistossa. Matti Kuittinen kertoi hiilijalanjäljen vähentämisen tarpeesta ja välttämättömyydestä globaalisti ja paikallisesti. Hän avasi havainnollisesti seurauksia, mitä ”toimimattomuus” tai liian vähäinen panostus aiheuttaa meille kaikille.
Tämä on tiedostettu Suomessa, ja esimerkiksi uudessa rakentamislaissa on säädetty rakennuksen vähähiilisyydestä ja rakennuksen elinkaariominaisuuksista. Näihin pykäliin (38 ja 39) liittyvät asetukset ovat työn alla Suomessa. Muissa Pohjoismaissa on myös edetty suurin piirtein samaa tahtia, ja pohjoismaista yhteistyötä on tehty useita vuosia muun muassa ministeriötason tapaamisten muodossa. Myös EU:n direktiivien tasolla on edetty, esimerkkinä EU:n ilmastopaketti FIT FOR 55 ja Energy Performance of Buildings Directive EPBD.
Professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta.
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n puheenjohtaja ja Vantaan rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto nosti esiin muutamia tärkeimpiä kohtia uudesta rakentamislaista.
Esimerkkinä hyvistä asioista hän mainitsi ilmastonmuutoksen hillinnän, lupavaatimusten rajojen harmonisoinnin, tavoitteen nostaa lupavaatimusten kynnystä, mahdollisuuden hakea sijoitus- ja rakentamislupaa erikseen, mahdollisuuden käyttää BIM-malleja luvan hakuvaiheessa, suunnittelijoiden ja työnjohtajien valtakunnalliset pätevyysrekisterit, vaatimuksen esittää tärkeimmät suunnittelijat kohteen luvanhakuvaiheessa sekä rakennustöiden loppuunsaattamisen maksimiaikarajan määrittelyyn.
Uusi laki ei tosin jätä juurikaan tulkinnanvaraa koskien luvanvaraisuuden rajoja. Laki sisältää viittauksia tarkentaviin asetuksiin, joista osaa todennäköisesti ei ehditä tehdä ennen lain voimaan astumista vuoden 2025 alussa.
Tehtävälistana (to-do list) hän nosti esiin esimerkiksi seuraavia kohtia: Kunnalliset delegointisäännöt on päivitettävä, rakennusvalvontataksat pitää päivittää, välttämättömät tulkinnat pitää vakiinnuttaa, rakennusjärjestys pitää päivittää, asiakkaille tehdyt ohjeet pitää päivittää, tarvittavat IT-järjestelmien muutokset tulee määrittää ja toteuttaa.
Lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki ympäristöministeriöstä kertoi, että IFC on tulossa pakolliseksi rakennuslupadokumentiksi Suomessa ja sen myötä tulee jonkin verran työtä.
Isojen kohteiden suunnittelussa tietomalleja on Suomessa hyödynnetty monia vuosia. Rakennusvalvonnan työkalupakissa niiden hyödyntämisen historia on kuitenkin suhteellisen lyhyt. Aivan viime vuosina kehitys on kuitenkin edennyt rivakasti ja Suomen voitaneen perustellusti sanoa olevan tällä hetkellä Euroopan kärkikastia.
Vuonna 2015 ohjelmistotoimittajat Clouldpermit ja Trimble ePermit aloittivat sähköiset lupaprosessien käsittelyn, ja vuonna 2018 jo noin 90 % lupakäsittelystä oli digitalisoitu. Ensimmäisistä IFC-pohjaisista luvista oli saatu kokemuksia. Oli ehditty ottaa riittävästi ratkaisevia askeleita ennen koronapandemiaa ja luotu mahdollisuudet hoitaa rakennuslupakäsittelyä etätyönä, mikä lievensi merkittävästi pandemian haittavaikutuksia rakentamisessa.
Uudessa rakentamislaissa IFC-muotoinen tai jokin muu koneluettava suunnitelma on pakollinen. Samoin pakolliseksi tulee nk. ”as built -versio” ja se velvoitetaan tallentamaan kansalliseen rekisteriin.
RAVA3Pro-projektin projektipäällikkö Anna-Riitta Kallinen kertoi, miten tietomallien säädöstenmukaisuus voidaan tarkistaa rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Projektissa on tehty mittava määrä työtä resursseja vaativien rutiinitarkastusten helpottamiseksi ja automatisoimiseksi. Edellä mainittujen tarkastusten mahdollistamiseksi on tietomallien riittävän tarkalla määrämuotoisuudella ratkaiseva merkitys. Itse rakennuksen BIM-mallien lisäksi on tarpeen myös ympäristön/kaupungin tietomalli.
Projektipäällikkö Anna-Riitta Kallinen ja RTY:n puheenjohtaja Risto Levanto.
Oulussa valmistaudutaan Suomen vuoden 2025 asuntomessuille. Suomen osuuden viimeisestä luennosta vastasivat Oulun rakennusvalvonnan ilmastoasiantuntija Tommi Riippa ja tarkastusarkkitehti Sini Varis. He kertoivat etäyhteydellä, kuinka messukohteissa vähennetään hiilijalanjälkeä ja kuinka rakennusvalvonta ohjaa ja auttaa messurakentajia saavuttamaan asetetut tavoitteet. Oulun rakennusvalvonta on profiloitunut jo useampien vuosien ajan antamaan proaktiivista opastusta ja ohjausta asiakkaille, joten on varsin luontevaa auttaa rakentajia ja suunnittelijoita mahdollisimman hyvin tästä erityistilanteessa.
Ilmastoasiantuntija Tommi Riippa ja tarkastusarkkitehti Sini Varis Oulusta.
Kokouksen osanottajien ryhmäkuva Hotelli Presidentin portailla.
Mitä CEBC:ssä tapahtuu?
CEBC:n pääsihteeri Kevin Dawson esitteli CEBC:n kommunikaatiostrategian, johon kuuluu CEBC:n Brand book -raportit, somen hyödyntäminen, websivut, yms.
Pääsihteeri Kevin Dawson.
Turkin edustaja Dilay Gursoy kertoi Turkin massiivisesta, ihmishenkiä vaatineesta maanjäristyksestä 6. helmikuuta 2023. Esityksen aluksi pidettiin hiljainen hetki järistyksessä menehtyneiden muistoksi. Uhrien lukumäärä oli yli 48000, ja tiettävästi kyseessä oli maailman eniten kuolonuhreja vaatinut maajäristys sitten Haitin maanjäristyksen 2010. Maanjäristyksessä Anatolian laatta liikkui kolme metriä länteen. Rakennusten ja infran vauriot olivat todella merkittäviä ja esityksessä näytettiin useita ennen ja jälkeen -tilanteita.
Dilay Gursoy Turkista ja hiljainen hetki.
Esiteltiin myös avainmuutosten päivitys Englannin rakentamisen lainsäädännössä 1. lokakuuta 2023.
Kokouksen toisena päivänä käytiin läpi asialistoja.
CEBC:n seuraavat projektit:
Alkavana keväänä kokoonnutaan työkokouksen merkeissä Skotlannissa.
Markku Hienonen
Rakennusinsinööri.
Pääsihteeri, Rakennustarkastusyhdistys RTY.
Kuvat: Markku Hienonen, Jussi Hellsten, Kuva-Ahti/Harri Jäntti ja Lauri Jääskeläinen.