Detaljeilla on väliä

Teos Husets ansikte käy läpi ikkunoiden ja ovien suunnittelun historian ja kytkökset eri vuosisatojen arkkitehtuuriin. Ruotsin arkkitehtuurin tyylihistorialla on lähes 700 vuoden yhteiseen valtiolliseen yhteyteen periytyen paljon kosketuspintoja Suomeen. Erot arkkitehtuurissa ja rakentamisessa johtuvat lähinnä ilmastollisista ja taloudellisista seikoista. Geopolitiikka näytteli suurempaa roolia 1800-luvulta eteenpäin aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Sen jälkeen ovat tiet jälleen tasoittuneet ensin pohjoismaisen klassisismin ja sitten funktionalismin ja kansainvälisen modernismin kautta. Arkkitehtuuria rikastuttavia kansallisia ominaispiirteitä kuitenkin edelleen esiintyy. Naapurimaiden arkkitehtuurit poikkeavat toisistaan enemmän kuin vaikkapa ikkunadetaljit.

Teoksen alkuosan katsaus arkkitehtuurin muotoutumiseen 1700-luvulta nykypäivään on perusteellinen ja kiintoisa. Kansankodin rakentumisen vuosikymmen, 1940-luku, synnytti ikkuna- ja oviteollisuuteen standardoidut ratkaisut. Materiaali pysyi tiukasti puuna. Vain hienommissa aita- ja porttirakennelmissa käytettiin yksinomaan ruostumattomia metalleja. Vaurastuva 1950-luku toi standardiratkaisujen rinnalle yksilöllistä suunnittelua ja hienostuneempia yksityiskohtia. Kahtena seuraavana vuosikymmenenä oli edessä paluu yksioikoiseen rationalismiin. Teollinen rakentaminen elementtilähiöineen oli keino poliittiseksi ohjenuoraksi päätetyn Ruotsin ”miljoonaohjelman” toteuttamiseen. Vuosien 1964–1973 tavoite miljoonasta uudesta asunnosta Ruotsissa saavutettiinkin, osin arkkitehtuurin ja sosiaalisen elämän laadun kustannuksella. Omakotirakentaminen yhdenmukaistui sitä mukaa kun valtiollinen lainoitus rakentamismääräyksineen ulotti vaikutuksensa myös pientalojen julkisivuratkaisuihin. Uudelle vuosituhannelle tultaessa talotehtaiden mallistot lähtivät muovaamaan pientaloalueita.

Ikkunoiden ja rakennusten sisääntulojen merkitystä havainnollistetaan teoksessa kuvin ja piirroksin. Osansa saavat myös erilaisilla julkisivuratkaisuilla tavoitellut viestit. Rakennus voi viestittää olevansa milloin perinteinen, uutta luova, energiatehokas, mahtaileva, avoin, sulkeutuva ja niin edelleen. Rinnasteiset piirrokset paljastavat kouriintuntuvasti ikkunoiden sommittelun ja rytmityksen vaikutukset rakennuksen kokonaisilmeeseen.

Hiukan valittaen tuodaan esiin, kuinka vielä sata vuotta sitten osattiin erilaisten julkisivudetaljien avulla vaikuttaa rakennuksesta syntyvään vaikutelmaan taitavammin kuin nykyään. Mutta kyllä nykyäänkin taas tiedostetaan sisäänkäyntien ja ikkunoiden merkitys rakennuksen kokonaisarkkitehtuuriin. Lasiteknologian kehitys on innostanut suurien ja vaihtelevien lasipintojen käyttöön. Suomessa, naapurimaasta poiketen, on parvekkeiden lasittaminen lähes standardi uudemmissa kerrostaloissa. Energiatehokkuusvaatimukset ovat paksuntaneet ulkoseinärakenteita, jolloin ikkunat saattavat upota syvemmälle runkoon. Tällä on usein dramaattinen vaikutus julkisivusta syntyviin varjovaikutelmiin. Ikkunoiden karmien käsittelyllä voidaan asiantilaa pehmentää.

Teos yhdistää arkkitehtuurin ja rakennustekniikan. Kirjoittajat selostavat yksityiskohtaisesti ulko-ovien ja ikkunoiden tekniset ratkaisut ja niissä tapahtuneet muutokset. Rakentamista koskevat määräykset ja prosessit käydään myös läpi. Hyödyllisiä ohjeita annetaan erityisesti ikkunoiden kunnossapidosta ja korjaamisesta. Ylläpitomaalauksesta on oma osio, jossa selostetaan eri maalilaadut ja niiden soveltuvuus eri materiaaleihin.

Teoksen teksti on helppolukuista ja konkreettisiin asioihin keskittyvää. Teksti, valokuvat ja piirrokset muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Vaikka kuvien kohteet ovat Ruotsista, kertovat ne myös suomalaiselle lukijalle olennaisen.

Aiheesta kiinnostuneelle viranomaiselle naapurimaan teos on oivallinen lisä vastaavaan suomenkieliseen kirjallisuuteen. Juulia Mikkolan ja Netta Böökin Ikkunakirja (2016) keskittyy puuikkunoihin. Rakennustarkastajille hyödyllinen on myös RTY:n ympäristöministeriölle vuonna 2014 laatima ohjeistus ikkunoiden ja ovien korjaushankkeista.

Lena Sjöström Larsson & Kerstin Wergeni-Wasberg: Husets ansikte. En bok om fönster, portar och ytterdörrar. Bokförlaget Arena. 2022.