Nätti ja toimiva arkkitehtuuri ei nyt riitä.
Helsingin kaupungin rakennusvalvonta palkitsee Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnolla rakennushankkeen, joka edustaa poikkeuksellisen laadukasta rakennetun ympäristön tekoa. Ruusun jakaa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto.
Olennaista on, että suunnittelun lisäksi rakennusvalvonta kiinnittää huomiota myös esimerkiksi hyvään yhteistyöhön ja työmaan sujuvuuteen.
Oliko hankkeen työmaalla kaaos? Kunnioitettiinko rakennuksen arvoja? Huolehdittiinko dokumentoinnista? Sujuiko yhteistyö viranomaistahojen kanssa? Toimiko kommunikaatio sujuvasti rakennusvalvonnan suuntaan?
Ehdokkuus ja voitto ansaitaan silloin, kun hankkeen kaikki osa-alueet ovat kunnossa.
Tämän vuoden Rakentamisen Ruusun ehdokkaat ovat Meilahden Puistosairaala, Scandic Grand Central Helsinki, Taideyliopiston päärakennus Mylly, Merikatu 3:n ullakkoasuntohanke sekä Hopealaakson päiväkoti.
”Rakentamisen Ruusu -ehdokkuus on suuri kunnia koko työryhmälle”, sanoo Hopealaakson päiväkodin pääsuunnittelija, arkkitehti Jari Frondelius Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy:stä ja jatkaa:
”Siinä palkitaan toimimisen malli, joka edustaa esimerkinomaista rakennuttamista ja rakennusvalvontaa kaikkien hankkeeseen osallistuneiden kohdalta. Toivottavasti tällaisia palkitsemisen käytäntöjä on muissakin kaupungeissa – ainakin soisin niiden yleistyvän. Huomionosoituksia tarvitaan alalla, jolla ostetaan laatua, sillä pidän tätä tunnustusta laadun osoituksena.”
Rakentamisen Ruusu jaetaan nyt 27. kerran. Voittaja julkistetaan perjantaina 21. tammikuuta 2022.
Ensimmäisen Ruusun sai vuonna 1995 Suomenlinnan hoitokunta. Viime vuoden Ruusun voitti Jätkäsaaressa sijaitseva Supercellin pääkonttorin uudisrakennushanke.
Hallintosiipihotelli
Eliel Saarisen ja Herman Geselliuksen yhdessä suunnittelema Helsingin päärautatieasema valmistui vuonna 1909.
”Vaikka se kulkeekin aina vain Saarisen nimellä”, huomauttaa hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Matti Linko Arkkitehdit Soini & Horto Oy:stä.
Nyt VR:n entisessä hallintosiivessä on 490 huoneen hotelli laajoine konferenssi- ja ravintolatiloineen. Sekä julkisivut että sisätilojen alkuperäiset tilat, aulat, käytävät ja portaat on säilytetty pääosin ennallaan.
”Käyttötarkoitus muuttui aivan oleellisesti toimistorakennuksesta hotelliksi. Julkisivut pidettiin pieteetillä täysin ennallaan. Ihan kaikki ikkunat ovat alkuperäisiä. Se on sinänsä saavutus”, Linko kertoo.
Rakennuksen runkosyvyys, huoneiden koko ja ikkunajako sopivat hotellille, mutta VR:n entisen pääkonttorin jokaisessa toimistohuoneessa ei ollut tietenkään kylpyhuoneita – ja koska käytävät oli suojeltu, oli kanavareittien löytäminen haasteellista.
Rakennuksen esteettömyyttä on parannettu muun muassa rakentamalla Rautatientorin kulmaan esteetön sisäänkäynti, josta on hissiyhteys ravintolatiloihin. Hotellissa on myös esteettömiä hotellihuoneita.
Sisäpiha uusittiin täysin. Nyt se on hotellivieraille tarkoitettu vehreä keidas. Rakennusta on myös laajennettu sen pohjoissiipien väliin 4 194 neliömetrin kokoisella uudisosalla, jonka suunnitteli rakennussuunnittelija, arkkitehti Aleksi Niemeläinen Futudesign Oy:stä. Uudisosan keskellä on upea, puolipyöreä atriumtila, jonka hotellihuoneista on näkymä levolliselle sisäpihalle.
”Rakennusvalvonnan kanssa oli jo heti kättelyssä monimutkaisia tulkintakysymyksiä esimerkiksi kaavan suhteen. Se salli hotellikäytön, mutta Futudesignin tekemän laajennuksen ja uudisosan kanssa oli paljon kaavatulkintaa, sillä suunnitelmassa poikettiin melkein kaikesta mahdollisesta: räystäskorkeudesta, kerrosluvusta ja rakennusalueen rajoista”, kertoo Linko.
Suojeltu sairaalarakennus
Meilahden vanha Lastenklinikka peruskorjattiin aikuiskirurgiakäyttöön. Hankkeen aikana sairaalan nimi muuttui Puistosairaalaksi.
Sairaalan edustalla on kuvanveistäjä Walter Runebergin Danaidit-niminen patsas vuodelta 1893. Patsaan kaksi naishahmoa edustavat Helsingin kaupungin taidemuseon mukaan loputonta kärsimystä ja syvää epätoivoa.
Epätoivoa ei peruskorjaushankkeessa havaittu, mutta suurinta kärsimystä aiheuttanut vaihe liittyi sisäilmaongelmiin. Sodanjälkeisen rakennuksen sisäosat purettiin runkoon saakka tiili- ja betonipinnoille ja rakennettiin uudelleen. Vanhat haitta-aineet ja rakennusmateriaalit poistettiin kokonaan, jotta sisäilmaongelmia ei ilmaantuisi enää tulevaisuudessa. Rakennus on nyt asbestivapaa.
Lokakuussa valmistuneen Puistosairaalan työmaalla tasapainoteltiin uudis- ja korjausrakentamisen välillä, sillä nykyaikainen sairaalatekniikka tuli sovittaa vanhoihin tiloihin. Suojeltua sairaalarakennusta kohdeltiin kunnioittavasti hankkeen kaikissa käänteissä. Esimerkiksi sairaalan julkisivujen autenttista pesuterastirappausta korjattiin alkuperäisen mallin mukaisesti.
Rakennuksen kaikki suojeltavat kohdat käytiin läpi rakennusvalvonnan kanssa. Erityisesti yhteistyö Helsingin kaupunginmuseon kanssa sujui erinomaisesti.
”Sovimme menettelyn, että lähetämme rakennusvalvonnalle ja kaupunginmuseolle säännöllisin väliajoin kuvasarjan rakennushankkeen etenemisestä rakentamisen aikana. Näin heillä säilyy tietoisuus, miten rakennushanke etenee”, kertoo Puistosairaalan peruskorjauksen suunnitellut arkkitehti Markus Kuusela Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä.
Taidetta tuottava Mylly
Sörnäisten rantatiellä sijaitseva uusi Taideyliopiston Kuvataideakatemian päärakennus Mylly on nimetty samalla paikalla sijainneen Helsingin Myllyn mukaan, joka jauhoi viimeiset vehnänsä vuonna 1992.
”Teollisuus on jo ajat sitten väistynyt Sörnäisistä, mutta tilalla on luovan alan toimijoita. Koko Sörnäisten ranta on kehittyvää aluetta. Tämä oli arkkitehdin kannalta kiinnostava lähtökohta. Miten otamme yhtymäkohtia paikan historiaan ja muuttuvaan uuteen kaupunkikuvaan? Taideyliopiston toiminta sopii vanhan teollisuusalueen perinteeseen”, kertoo Myllyn pääsuunnittelija, arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä.
Taideyliopiston Myllystä valmistuu nyt kuvataiteen, valo- ja äänisuunnittelun sekä esittävän taiteen lavastuksen osaajia. Yleisesti Myllyllä on Jaaksin mukaan ”aika värikäs ja moniääninen käyttäjäkunta.”
Rakennushankkeen suurin haaste oli uuden modernin rakennuksen sekä vanhan suojellun viljasiilon ja Lindqvistin talon yhteensovittaminen. Kylmärakenteisen ja haitta-ainejäämiä sisältävän siilorakennuksen korjaamiseen piti hakea poikkeamispäätös, jolloin myös Helsingin kaupunginmuseo astui mukaan kuvioihin.
”Vanhojen rakennusten korjaukseen liittyen tuli paljon yllätyksiä. Ne olivat todella huonossa kunnossa”, Jaaksi kertoo.
Myllystä on tehty muunneltava ja joustava rakennus, jossa on paljon avointa tilaa.
Sen runko mahdollistaa monia tilakombinaatioita. Mylly hakeekin Jaaksin mukaan vielä muotoaan. Vaikka rakennus on valmis ja avattu, ei siellä näy vielä toivottuja käytön jälkiä.
”Mylly on valmis, kun toiminta on räjähtänyt siellä kunnolla käsiin. Ehkä vuoden päästä se on sellainen kuin sen pitääkin olla”, Jaaksi sanoo.
Rakennusvalvonta kehuu hanketta muun muassa hyvin hoidetusta työmaasta, ainutkertaisesta arkkitehtuurista sekä betonitöiden laadusta. Yhteistyö ja vuorovaikutus suunnittelijan, työnjohtajan ja rakennusvalvonnan kanssa sujui mallikkaasti.
Ullakkohanke kupoleilla
Arkkitehti Jarmo Inkinen Arkkitehtitoimisto Jarmo Inkinen Oy:stä on toteuttanut Helsingin keskusta-alueelle vuosien varrella jo yli 30 ullakkokohdetta, mutta Merikatu 3 on hänen kaikkien aikojen suurin yksittäinen kohteensa: se sisältää kaksi rakennusta, ja kerrosalaa on yhteensä 1 500 neliömetriä.
Ullanlinnassa sijaitsevan Merikatu 3:n ullakot muutettiin valoisiksi asunnoiksi, joissa on kattoikkunoita ja lasitettuja parvekkeita. Talon porrashuone ja hissi korotettiin ullakolle asti. Jugend-portaikon korottaminen on Inkisen mukaan aina haastava tehtävä, mutta työ sujui lopulta hyvin – onhan suunnittelijana varsinainen ullakkokonkari.
”Tästä on muodostunut erikoisalani. Olen opetellut ullakkorakentamisen temput”, Inkinen sanoo.
Inkinen on toiminut arkkitehtina vuodesta 1974 lähtien. Oman toimistonsa hän perusti vuonna 1982.
Merikatu 3:n hankkeeseen liittyi myös erikoisuus: rakennuksen huonokuntoiset kattokupolit uusittiin, ja entisten kylmien kupolien kohdalle tehtiin lämmintä asuintilaa.
Joskus ullakkotilat ovat liian matalia asuntokäyttöön. Myös katon korottamishankkeet ovat hankalia . ”Taloyhtiöt ovat teettäneet minulla ullakkorakentamissuunnitelmia varmaan sata kappaletta, mutta valtaosa hankkeista ei kuitenkaan aina toteudu. Taloyhtiöt ymmärtävät, että ullakkorakentaminen on aina riskitoimintaa, hankkeista on vaivaa ja tuotto on rajallinen.”
Inkinen jatkaa ullakkokohteiden työstämistä, vaikka on jo eläkeiässä.
”Tästä on muodostunut vähän tällainen eettinen velvollisuus näitä tehdä, sillä tiedän hyvin, että ullakoiden suunnittelu on aika vaativa alue. Siihen päteviä tekijöitä ei kovin monia ole.”
Päiväkoti massiivipuusta
Kruunuvuorenrannan uudelle asuinalueelle rakennettu Hopealaakson päiväkoti on 210-paikkainen päiväkoti kahdessa kerroksessa.
Päiväkodista järjestettiin arkkitehtikilpailu. Sen erityispiirteenä oli SR– eli Suunnittele- ja rakenna -toteutusmuoto, jossa urakoitsija sekä vastaa hankkeen suunnittelusta että toteutuksesta kilpailutusvaiheessa esitettyjen suunnitelmien, vaatimusten ja ohjeiden mukaan. Urakoitsijana toimi Rakennuspartio Oy.
”Meillä oli aikaisempaa yhteistä historiaa työryhmästä ja päiväkodeista. Suunnittelimme myös Lapinmäen päiväkodin, joka oli Helsingin ensimmäinen massiivipuinen päiväkotirakennus”, kertoo arkkitehti Jari Frondelius Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy:stä.
”Ryhmässä oli puualan erityisosaamista, joka toi tärkeän panoksen suunnitteluun ja arkkitehtuurin. Koimme tämän ryhmätyön oikein hedelmälliseksi. Arkkitehtina on onni toimia tällaisten moniosaajien kanssa.”
Kilpailussa suunniteltiin kaksi eri puolille kaupunkia sijoittuvaa päiväkotia: Hopealaakson ja Verkkosaaren päiväkodit.
”Valitsimme ekologisen massiivipuun rakennejärjestelmäksi, koska meillä oli siitä hyvät kokemukset aikaisemmassa hankkeessa. Kilpailussa tätä ei edellytetty, joten otimme vähän riskiä.”
Frondelius kehuu puuta rakennusmateriaalina ja viittaa tutkimuksiin, joissa on todettu puun terveys- ja viihtyvyyshyödyt. Puurakennus on pedagogisesti toimiva ratkaisu, joka vaikuttaa myönteisellä tavalla esimerkiksi oppilaiden ja henkilökunnan jaksamiseen: stressitasot laskevat ja keskittyminen paranee.
Hopealaakson päiväkoti voitti syksyllä 2021 Puuinfo Oy:n puurakentamisen Puupalkinnon. Perusteluissa kehuttiin muun muassa päiväkodin lämmintä tunnelmaa ja kodikkuutta.
Osa Hopealaakson päiväkodin tiloista palvelee samassa yhteydessä toimivaa liikuntapuistoa esimerkiksi pukutiloilla, jolloin rakennuksen iltakäytön rooli uudella asuinalueella korostuu.
Freelance-journalisti Raine Huvila.