Menu
Vuoden 2014 opintomatkalla kierrettiin 2,5 vuorokaudessa Saksan Ruhr. Teollinen rakennemuutos on aluetta koetellut, mutta edelleen Düsseldorf lähiympäristöineen vastaa väkiluvultaan kahta Suomea. Johtokunnasta mukana olivat nyt myös Ulla Poutanen (kolmas vas.) ja Vesa Yrjönen (viides oik.). Kuva: Patrick Pauwels
Vuonna 2012 juhlittiin Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n 50-vuotistaivalta. Marja Heikkilä-Kauppisen Luvallamme-teos laittoi yksiin kansiin RTY:n värikkäät vaiheet. Myös sen jälkeen on yhdistyksen toiminnassa ollut monenlaisia käänteitä.
RTY:n toiminnan peruspilareina ovat edelleen olleet vuotuiset Rakennustarkastuspäivät, RY-lehti ja laaja-alainen osallistuminen rakennusalan kehittämiseen. Vuoden 2020 alusta maailmaa koetellut pandemia johti Rakennustarkastuspäivien siirtämiseen kolme eri kertaa. Normaalisti maaliskuulle ajoitetut päivät jäivät vuonna 2020 kokonaan väliin, ja pystyttiin järjestämään hybriditapahtumana Porissa vasta syyskuussa 2021. Vajetta paikattiin lukuisilla onnistuneilla webinaareilla. Yllätyksenä tuli myös Rakennustieto Oy:n kesken sopimuskauden tapahtunut irtautuminen RY-lehden kustantamisesta syksyllä 2020. Viimeinen painettu lehti saatiin kaksoisnumerona ulos kevättalvella 2021. Yksinomaan sähköisenä RY-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran saman vuoden lopulla. Rakennusalan yhteistyö siirtyi myös enemmän tai vähemmän verkkoon. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu tapahtui pääosin perinteisempään tapaan läsnäolokokouksissa. Poliittiset erimielisyydet viivästyttivät kuitenkin lausuntokierroksen syksyyn 2021.
Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarasti oli saanut tehtäväkseen selvittää muutamassa viikossa laaja-alaiseksi kaavaillun maakuntahallinnon rakenteen. Maaliskuussa 2016 Tampereen Rakennustarkastuspäivillä Sipilän hallituksen ajama laaja-alainen maakuntahallinto oli vielä voimissaan. Kuva: Lauri Jääskeläinen
Rakennusneuvos, arkkitehti Aila Korpivaara kukitettiin vuonna 2016 Tampereella toisena ympäristöministeriöläisenä Vuoden rakennustarkastajaksi. Vuonna 2004 saman RTY:n tunnustuksen sai rakennusneuvos, juristi Heikki Aho. Pekka Virkamäki (vas.) ja Eija Muttonen-Mattila (oik.) hoitivat seremonian. Kuva: Lauri Jääskeläinen
Puheenjohtaja vaihtui vuonna 2011 ja 2017
Vuotta ennen RTY:n 50-vuotisjuhlavuotta 2012 oli RTY:n puheenjohtajana aloittanut Vantaan rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki. Pekka oli toiminut sitä ennen oman puheenjohtajakauteni loppuajan yhdistyksen pääsihteerinä. Johtokunta uskoi minulle vuorostaan pääsihteerin tehtävät, joita hoidin vuoden 2016 loppuun. Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Turun Rakennustarkastuspäivillä maaliskuussa 2017. Saman vuoden alusta pääsihteerinä aloitti Vantaan silloinen tarkastuspäällikkö Pasi Timo. Pasi joutui kuitenkin pian toteamaan oman työn ohella hoidettavat pääsihteerin tehtävät sen verran aikaa vieviksi, että hän luopui roolista keväällä ja pääsihteeriksi tuli Oulun rakennusvalvonnasta 1.7.2017 tarkastusinsinöörin virasta eläkkeelle jäänyt Markku Hienonen.
Kuluneet 10 vuotta on yhdistystä luotsannut kaksi Pekkaa, ensin Vantaan ja sitten Oulun Pekka. Pääsihteerin rooli on myös keskeinen. Pääsihteerin tehtävä on pitkälti operatiivisen junailijan luonteinen. Sekä pääsihteeriltä että puheenjohtajalta odotetaan toimivaa ja luontevaa yhteydenpitoa RTY:n ainoaan vakituiseen palkattuun työntekijään. Sara Keravuori aloitti yhdistyksen toimistossa Helsingin Kettutiellä vuonna 2005, ensin opintojakson merkeissä Riitta Vaulamon toimiessa mentorina. RTY:n toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on eduksi, että yhdistyksen toimistopäällikkö ei vaihdu usein. Luottamustehtävinä hoidettavissa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, pääsihteerin ja johtokunnan jäsenten tehtävissä on ymmärrettävästi tiuhempaa kiertoa. Vaikka pandemian myötä ovat kokoukset siirtyneet verkkoon tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvia tapaamisia. Kiintoisaa on nähdä, millaisiksi työtavat muokkautuvat pandemian hellitettyä. Palataanko ja missä määrin läsnäolokokouksiin? Miten pelkästään sähköisenä ilmestyvä RY-lehti lähtee etenemään osana yhdistyksen muutoinkin verkkoon siirtyvää ja mahdollisesti enemmän jäsenten vuorovaikutukseen painottuvaa toimintakulttuuria? Muutos RY-lehden osalta on tietyllä tavalla dramaattinen. Juuri kun RY-lehden uusi päätoimittaja Ulla Vahtera oli ajanut itsensä sisään painetun lehden merkeissä tuli täysin yllättäen tieto lehtiyhteistyön loppumisesta pitkäaikaisen kumppanin Rakennustieto Oy:n kanssa. Muutos oli sen verran merkityksellinen, että Ulla päätyi vuorostaan ilmoittamaan syksyllä 2021 vetäytymisestänsä RY-lehdestä. Lehden päätoimittajuus vaihtui toistamiseen kahden vuoden sisällä. Uutena päätoimittajana on aloittanut Leena Jaskanen.
Arkkitehti Ulla Vahtera Helsingin rakennusvalvontapalveluista lähti intohimolla RY-lehden uudeksi päätoimittajaksi vuonna 2020. Lehden kustantajana pitkään toiminut Rakennustieto Oy päätti kuitenkin yllättäen keskittyä pelkästään digitaaliseen aineistoon. Ullan päätoimittajakaudella saatiin julkaistuksi kolme kiitosta niittänyttä painettua lehteä, joista viimeisin talvella 2021 ilmestyi kaksoisnumerona. Loppuvuonna 2021 pelkästään sähköisenä ilmestynyt RY jäi Ullan viimeiseksi. Kuva: Pauli Boström
Ympäristöministeriö osaltaan piti huolta turvallisuudesta Porin Rakennustarkastuspäivillä 2021: myös lakiuudistuksen vaiheet avannut hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi etänä. Kuva: Ulla Vahtera
Oulun Ympäristötalolla 2017 järjestetyt Syyspäivät keräsivät paikalle yli kaksinkertaisen määrän kuulijoita edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvassa Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Eveliina Tackett, rakennusvalvonnan johtaja ja RTY:n puheenjohtaja Pekka Seppälä, tarkastusarkkitehti Anneli Paakkari sekä RTY:n pääsihteeri Markku Hienonen. Kuva: Sara Keravuori
Pekka Virkamäen puheenjohtajakaudella selvitettiin modernia rakennusvalvontaa
Yhteistyö Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön kanssa modernin rakennusvalvonnan luomiseksi oli käynnistynyt jo ennen Pekka Virkamäen puheenjohtajuutta. RTY:n johtokunnan strategiatyötä terävöitettiin yhdistyksen uuden puheenjohtajan johdolla heti syksystä 2011. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren osoittama poikkeuksellinen kiinnostus rakennusvalvontaa kohtaan Matti Vanhasen kakkoshallituskaudella 2007–2010 sai jatkoa, kun ympäristöministeriö käynnisti syksyllä 2011 maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiprosessin. Kokonaisarviointia varten asetettiin kansliapäällikkö Hannele Pokan johtama seurantaryhmä, jossa RTY:tä edusti Pekka Virkamäki. Toimivuusarvioinnista julkaistu ympäristöministeriön raportti ilmestyi alkuvuodesta 2014.[1]
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin tueksi RTY tarkasteli ympäristöministeriön toimeksiannosta rakentamisen ohjausjärjestelmän toimivuutta. RTY:n pääsihteerin ja puheenjohtajan yhdessä laatima raportti valmistui toukokuussa 2013. [2] Raporttia pohjustettiin RTY:n johtokunnan Oulussa pidetyllä kaksipäiväisellä seminaarilla, johon oli kutsuttu mukaan edustajat ympäristöministeriöstä ja Kuntaliitosta. Rakennuslehden kanssa tehtiin jäsenistölle kyselytutkimus, jolla kartoitettiin jäsenistön näkemyksiä muun muassa rakennusvalvontaorganisaatioista sekä nykyrakentamiseen ongelmista.
RTY:n raportin valmiiksi työstäminen nopealla aikataululla sujui puheenjohtaja Virkamäen ja tämän kirjoittajan, pääsihteeri Jääskeläisen toimesta parina viikonloppuna. Olin tuona keväänä mukana tutuksi tulleen akvarelliporukan yhteisnäyttelyssä silloisen Rakennustaiteen Museon rapistumaan päässeessä Puistokadun huvilassa Helsingin Kaivopuistossa. Meille taiteilijoille oli jaettu näyttelyn vahtivuorot. Näyttelyvieraita oli päivää kohti viidestä kymmeneen. Paikka oli mitä mainioin syventyä rauhassa raportissa esitettyjen ajatusten työstämiseen. Parityöskentelymme todensi myös hyvin sen viisauden, että puheenjohtajan ja pääsihteerin saumaton yhteistyö on kaikin puolin eduksi, kun halutaan konkreettisia tuloksia. Eduksi on myös se, etteivät puheenjohtaja ja pääsihteeri ole kaikesta samaa mieltä ja että heillä on erilaisia ominaisuuksia. Kiteytettynä voisi todeta, että Pekka hoiti puhumisen ja allekirjoittanut kirjoittamisen.
Kevään 2013 raportti ei jäänyt RTY:n ainoaksi Pekka Virkamäen puheenjohtajakaudella. Raportteja ja selvityksiä laadittiin vuosittain. Seuraavassa niistä muutama:
Rakennuslehden kanssa yhteistyö jatkui kyselyjen merkeissä myös myöhemmin. Vuodenvaihteessa 2014–15 tehdyn kyselyn tuloksia Rakennuslehti julkisti näyttävästi ensin tammikuussa ja sitten Vaasan Rakennustarkastuspäivien yhteydessä maaliskuussa 2015. Vastauksia kyselyyn saatiin 124 rakennustarkastajalta. Rakennustarkastajien vastauksissa täsmälääkkeiksi rakentamisen laadun parantamiseksi nousivat asenne, ammattiylpeys, koulutus ja kiireestä luopuminen.[3]
Vuosikokouksessa Turussa 2017 valittu uusi johtokunta esittäytymässä. Uusi puheenjohtaja Pekka Seppälä kiittämässä kansanedustajana aloittanutta ja RTY:n johtokunnan jäsenyyden jättänyttä Veronica Rehn-Kiveä. Etualalla RTY:n Sara Keravuori. Kuva: Lauri Jääskeläinen
Rovaniemen Rakennustarkastuspäivillä vuonna 2018 ratkottiin viiden viisaan panelistin voimin rakennusten kosteusongelmia. Saman vuoden alusta oli valtakunta saanut kokonaan uudet rakentamismääräykset viiden vuoden valmistelutyön tuloksena. Vas. arkkitehti, nyk. professori Kimmo Lylykangas, Pekka Seppälä, Timo Raatikainen (Siilinjärven rakennuslupainsinööri), dosentti ja homeindeksiasteikon kehittänyt Hannu Viitanen sekä ympäristöministeriön nyk. ylijohtaja Teppo Lehtinen (oik.)
Kuva: Lauri Jääskeläinen
Kansainvälisyyttä Vantaan Rakennustarkastuspäivillä 2019. John Revell Kanadan Ontariosta oli imponoitu suomalaisesta rakennusvalvonnan sähköisestä asioinnista. Ontarion Windsorin kaupunki oli ottanut käyttöön sähköisen lupajärjestelmän suomalaisen mallin. Kuva: Lauri Jääskeläinen
Rakennuslehdessä uransa tehnyt toimittaja Auri Häkkinen on eläköidyttyänsäkin kiinnostunut rakennusvalvonnan kuulumisista ja osallistui mm. Vantaan päiville 2019. Kuva: Lauri Jääskeläinen
RTY:n varapuheenjohtajana vuonna 2019 aloittanut Leena Salmelainen (Turku) FSB:n päivillä Helsingborgissa samana vuonna. Kuva: Lauri Jääskeläinen
Strategiaa päivitettiin
RTY:n vuosien 2012–2013 strategiassa oli kolme painopistettä:
Lisäksi painotettiin jäsenten ja kannatusjäsenten hankintaa, jolla varmistetaan yhdistyksen toiminnan uusiutumista ja jatkuvuutta. Toimintaa päätettiin suunnata myös toimistohenkilöstöön ja talotekniikka-asiantuntijoihin.
Vuosien 2014–2019 strategiatyötä pohjustamaan järjestettiin johtokunnan seminaari Turussa 24.–25.10.2013. Seminaarin moderaattorina toimi Heikki Lonka, joka myös laati kirjalliseen muotoon lopullisen strategia-asiakirjan.
Johtokunnan ryhmätöiden tulosten perusteella pääteemoiksi vuosille 2014 ja 2015 valikoituivat:
RTY:n vuosikokous 19.3.2014 lisäsi viidenneksi pääteemaksi rakennustarkastajien jatkokoulutuksen vakiinnuttamisen.
RTY:n visioksi oli kiteytetty vuonna 2011:
Itsenäinen ja tasapuolinen asiantuntija, joka lisäarvoa tuottaen ohjaa ja valvoo selkeisiin määräyksiin perustuvaa suunnittelua ja rakentamista moniammatillisissa tiimeissä.
Strategian päivitys aloitettiin kesällä 2016 Helsingissä ja seminaarissa Berliinissä syyskuussa 2016. Työtä jatkettiin uuden puheenjohtajan Pekka Seppälän johdolla johtokunnan opintomatkalla Dublinissa syyskuussa 2017. Lähtökohtana oli Berliinin teemat täydennettynä uusimmilla ajankohtaisilla aiheilla. Johtokunnan joulukuun 2017 strategiaseminaarissa strategia tiivistettiin kolmeen pääteemaan:
Strategia kaikkinensa, kunkin pääteeman alle koottuine alateemoineen, hyväksyttiin RTY:n vuosikokouksessa 14.3.2018 Rovaniemellä. Strategia, jonka eräänlaiseksi motoksi kiteytyi ”Ennakoivaa, lisäarvoa tuottavaa ohjausta ja huolehtimista kestäväksi, turvalliseksi ja terveelliseksi rakennettavassa Suomessa” kattaa ajanjakson 2019–2023. Päivitetyssä strategissa painottuvat ilmastonmuutoksen hillintä, kosteus- ja sisäilmavaurioiden välttäminen, tarve keskittyä olennaiseen rakennusvalvonnassa sekä rakennusvalvontojen ammattitaidon ylläpito. Kooltaan isompia rakennusvalvontoja ei enää nähty yhtä selkeästi tavoiteltavana päämääränä, vaan enemmän korostetaan rakennusvalvonnan rakentamiseen tuomaa lisäarvoa. Strategia sisältää kuitenkin kirjauksen, jonka mukaan rakennusvalvontaorganisaatioille määriteltäisiin vähimmäiskoko ja -osaamistaso esim. asukaslukupohjaisesti, minkä lisäksi rakennustarkastajille säädettäisiin pakollinen täydennyskoulutus. Johtokunnan opintomatkalla syyskuussa 2018 Riiassa strategian täytäntöönpanoa vielä kehitettiin eteenpäin.
CEBC:n Helsingin kokouksessa vuonna 2012 David Smith valittiin jatkamaan järjestön Presidenttinä. Pekka Lukkarinen (vas.) ja Pekka Virkamäki onnitteluvuorossa.
Kuivaketju10 on rakennusalan keskeisten toimijoiden yhteinen sitoumus onnistuneen kosteudenhallinnan puolesta. Turun rakennusvalvontapäivillä vuonna 2017 tapahtui sitoumuksen juhlallinen allekirjoitus. Vas. Tarmo Pipatti (RT), Tuula Råman (RALA), Matti Kiiskinen (SKOL), Hannele Pokka (YM), Juho Keso (RAKLI) ja oik. Pekka Virkamäki (RTY). Kuva: Lauri Jääskeläinen
Suomen Kuntaliitto on tärkeä yhteistyötaho RTY:lle. Vantaan Rakennustarkastuspäivillä 2019 Kuntaliiton juristi Minna Mättö (vas.) keskustelutauolla Pekka Seppälän kanssa edellisvuonna käynnistyneestä MRL:n kokonaisuudistuksesta. Molemmat osallistuivat uudistushankkeen Raksa-valmistelujaoston työhön. Kuva: Lauri Jääskeläinen
Jatko- ja täydennyskoulutus painopisteenä
RTY:n 50-vuotisjuhlavuoden tärkeimpiä päätöksiä oli toteuttaa uudestaan viimeksi 1980-luvulla organisoitu rakennustarkastajien täydennyskoulutusohjelma RVK. RVK:n primus motorina toimi RTY:n puheenjohtaja Klaus Pelkonen.[4] Rakennusvalvonnan kehittämiskurssin Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa Otaniemessä ja Kaupunkiopistossa suoritti eri vaiheissa 150 rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa työskennellyttä asiantuntijaa.
Vuonna 1991 RTY:n toimesta tehty aloite ympäristöministeriölle rakennustarkastajien jatkokoulutuksen pysyväksi organisoimiseksi ei johtanut konkreettisiin tuloksiin.
Paremmin kävi 20 vuotta myöhemmin, kun RVK2-koulutusohjelma käynnistyi 30 opintoviikon laajuisena helmikuussa 2014. Ohjelma toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana, oppisopimustyyppisenä ja korkeakoulutasoisena. Osallistujan eli käytännössä hänen taustaorganisaationsa maksettavaksi jäi 1 500 euroa. Yhdentoista lähiopetuspäivän lisäksi ohjelmaan kuului jaksokohtaisia harjoitustöitä ja ohjaajien valvonnassa tehty lopputyö. RTY kannusti kurssilaisia kirjallisen lopputyön tekemiseen 500 euron suuruisilla stipendeillä. Monissa lopputöissä selvitettiin sähköisen asioinnin kehittämistä. Lopulta yli 60 rakennustarkastajaa suoritti hyväksytysti koulutusohjelman, jonka käytännön toteutuksesta vastasivat Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Aalto PRO ja Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Edutech.
RVK2-koulutusohjelman päätyttyä RTY teki vuonna 2014 aloitteen valtiovarainministeriön kuntaosastolle ja ympäristöministeriölle, jotta RVK2 saisi jatkoa vuosina 2015 ja 2016. Eräänä pontimena oli maan hallituksen marraskuussa 2013 tekemä rakennepoliittinen päätös. Sen mukaan oli määrä muodostaa suurempia ylikunnallisia itsekannattavia rakennustarkastuksia siten, että ne aloittaisivat toimintansa vuonna 2017. RTY katsoi, että koulutusta olisi tilaisuus käyttää myös hyödyksi luotaessa ylikunnallisia rakennusvalvontoja ministeriöiden haluamalla tavalla.
Kataisen hallituksen rakennepoliittiset päätökset siirrettiin erinäisten vaiheiden ja hallitusvaihdosten jälkeen osaksi laaja-alaisen maakuntahallinnon suunnittelua. Laaja-alaista maakuntahallintoa ei tullut vaan se muokkautui sote- ja pelastustointa koskevaksi aluehallintomalliksi.
Uudet keskustelut ympäristöministeriön kanssa rakennustarkastajien jatkokoulutuksesta alkoivat lopulta vuonna 2017. Koulutukseen löytyi rahoitusta ympäristöministeriön puuohjelmasta, ja koulutus käynnistyi 20 opintopisteen laajuisena loppusyksystä 2019. RVK3-koulutus järjestettiin samansisältöisenä kolmella paikkakunnalla yhteistyössä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Konsortion vastuutahona toimi TAMK. Koulutuksessa suunniteltiin alusta lähtien käytettäväksi lähiopetuksen rinnalla etäopiskelua, mikä osoittautuikin olennaiseksi, kun pandemia teki lähiopetustilaisuudet mahdottomiksi heti seuraavan vuoden maaliskuussa. Kiinnostus koulutukseen ylitti odotukset ja rahoittajien myötävaikutuksella saatiin tarvittavat lisäpaikat yhteensä yli sataan nousseelle osallistujajoukolle. RTY:n taholta koulutusta oli organisoimassa johtokunnan nimeämä työryhmä ja erityisesti pääsihteeri Markku Hienonen.
Kokonaan uusi päänavaus oli paitsi rakennusvalvonnoille niin myös sidosryhmille tarkoitetut Syyspäivät. Ensimmäiset Syyspäivät järjestettiin lokakuussa 2014 Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Rakennusvalvonnan uudet valvontavälineet -nimisiin tilaisuuksiin osallistui noin 500 rakennustarkastajaa, suunnittelijaa ja työmaavalvojaa. Syyspäivät toimivat myös jäsenhankintatilaisuuksina. Jäseniksi hyväksyttiin ensimmäisten päivien tuotoksena yli 20 muita kuin rakennustarkastajia. Syyspäivät vakiinnuttivat asemansa ja niitä on järjestetty säännöllisesti, viime vuosina webinaarityyppisinä.
Ruhrin opintomatkalla tutustuttiin myös yli 10 vuotta Alvar Aallon kuoleman (1976) jälkeen rakennettuun, Aallon kilpailuvoiton perusteella rakennettuun Essenin Oopperaan (Aalto-Musiktheater). Vuonna 1988 valmistuneen Oopperan komeaa marmorista pääportaikkoa vartioi akateemikon rintapysti. Kuva: Lauri Jääskeläinen
Johtokunta bussissa matkalla kohti Kölniä. Kuva: Matti Karjanoja
Miten rakennusvalvonta tulisi organisoida?
Kysymys rakennusvalvonnan organisoinnista on muodostunut lähes samanlaiseksi ikuisuusasiaksi kuin keskustelu rakennustarkastajien täydennyskoulutuksesta.
Rakennuslain uudistamista tarkastellut niin sanottu Periaatemietintö (1974) ei ottanut rakennusvalvontaan kantaa. Sen sijaan sisäasiainministeriön lokakuussa 1979 asettaman toimikunnan tehtävänä oli selvittää rakennustarkastajien tehtävien hoitoa ja siitä aiheutuvien kustannusten rahoittamista. Rakennustarkastustoimikunta antoi mietintönsä syyskuussa 1981. RTY:llä ei ollut toimikunnassa edustajaa, eikä RTY:tä toimikunnan työn aikana kuultu.
Toimikunnan työn huolena oli, ettei rakennustarkastuksen valtionosuusjärjestelmää ainakaan laajenneta. Lopputulema toimikunnalla oli, että silloinen kustannusten jakautuminen valtion, kuntien ja rakennuttajien kesken olisi lähtökohtana edelleen. Muille kuin kaupunkikunnille suoritettiin valtionosuutta rakentamisen neuvonnan ja valvonnan kustannuksiin. Niin sanottujen pienten valtionapujen yhdistäminen vuoden 1989 alusta muutti tilanteen. Luovuttiin järjestelmästä, jossa muut kuin kaupunkikunnat olivat voineet saada kohdennettua valtionapua rakennusvalvonnasta aiheutuviin menoihinsa.
Rakennustarkastustoimikunnan työn lähtökohtana oli 1.4.1978 toteutunut rakennusvalvontatoimien yhtenäistäminen. Rakennuslautakunnat korvasivat kaupunkien lupaviranomaisena maistraatit ja järjestysoikeudet. Hallintopakon käyttäminen tuli kaikissa kunnissa rakennuslautakunnan asiaksi. Lautakunnan yleisistä tehtävistä säädettiin rakennusasetuksessa. Jokaisessa kunnassa tuli olla rakennuslautakunnan alainen päävirassa oleva rakennustarkastaja.[5]
Rakennuslain niin sanottu ensimmäinen osauudistus (557/1989) ja sitä täydentänyt mittava rakennusasetuksen muutos (930/1989) ei puuttunut rakennuslautakunnan asemaan. Sen sijaan kunnat saivat vapauden itsenäisesti päättää rakennustarkastajan virkajärjestelyistä ilman kuntamuodosta tai lääninhallituksen valvonnasta johtuvia rajoituksia. Muutos liittyi valtionosuusjärjestelmän edellä kerrottuun uudistukseen.
Myöskään maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ei merkinnyt periaatteellista muutosta rakennusvalvontaviranomaisen kannalta. Rakennustarkastajan pätevyys saatettiin asetuksessa vastaamaan rakennusalan opintojen nykyistä tasoa (MRA 4 §). Tehtävään soveltuvan rakennusalan korkeakoulututkinnon lisäksi vaatimukseksi tuli riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä.
RVK2-kurssin yhteydessä tehdyistä lopputöistä osa koski ylikunnallisten itsekannattavien rakennusvalvontojen muodostamista siltä pohjalta, mistä maan hallitus oli marraskuussa 2013 päättänyt. Mallit uudistukselle valmistuivat Kainuusta, Ylä-Savosta ja Pirkanmaalta. Ministeri Pia Viitasen maaliskuussa 2014 asettama työryhmä sai tehtäväkseen selvittää suuremmiksi yksiköiksi koottavan uusimuotoisen rakennusvalvontatoimen vaihtoehtoisia toiminta- ja organisointimalleja ja niiden vaikutuksia. Työryhmän puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön rakennusneuvos Aila Korpivaara. Ministeriön virkamiesjäsenten lisäksi työryhmässä oli kutsuttuna joukko asiantuntijoita kunnista ja Suomen Kuntaliitosta. Ympäristöministeriö pyysi helmikuussa 2015 työryhmän tekemästä selvityksestä näkemyksiä rakennusvalvonnan asiakkailta ja sidosryhmiltä. Työryhmä itse ei ottanut kantaa rakennusvalvonnan organisointitapaan.[6] Kuntaliiton selvitys alueellisista rakennusvalvonnoista oli valmistunut tammikuussa 2015. Kuntaliiton selvitys näki rakennusvalvontojen alueellistamisessa myös haittoja. Kuntaliitto oli huolissaan rakennusvalvonnan ja kaavoituksen eri organisaatioihin erottamisen riskeistä.
Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen Juha Sipilän hallitus keskittyi edistämään laaja-alaisen maakuntahallinnon aikaansaamista. Lauri Tarastin selvitys ehdotti järjestämisvastuuta rakennusvalvontatehtävistä maakunnille. Kuitenkin kunta tai kunnat, jotka olisivat täyttäneet rakennusvalvonnan palvelujen tuottamisen vähimmäisedellytykset, olisivat voineet halutessaan ottaa rakennusvalvonnan hoitaakseen. Hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2016 esitys muuttui muotoon, jossa ainoastaan tilanteessa, jossa maakunnan kaikki kunnat olisivat päättäneet yhdessä siirtää rakennusvalvonnan maakunnalle ja osoittaneet sille myös rahoituksen, olisi rakennusvalvonta voinut siirtyä maakuntahallintoon.
Vireillä olevassa MRL:n kokonaisuudistuksessa lähdettiin edistämään eräänlaista kompromissia, jossa kunta saisi itse mitoittaa rakennusvalvontansa joko tavanomaiseen tai vaativaan tasoon. Lausunnolla syksyllä 2021 ollut ympäristöministeriön luonnos kaavoitus- ja rakentamislaiksi (KRL) rakentui tämän ns. kaksitasoisen rakennusvalvonnan varaan. Toisin kuin vielä kesän 2020 kommenttikierroksella ei ehdotus kaksitasoisesta rakennusvalvonnasta enää saanut juuri lainkaan kannatusta.
Rakennusvalvonnan organisoinnin osalta on palattu tavallaan lähtöruutuun. Usean vuosikymmenen aikana tehdyissä selvityksissä kaavailtuja uusia avauksia rakennusvalvonnan organisointiin ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Muutokset kilpistyvät rakennustarkastajille ehdotettuun osaamisen ylläpitovaatimukseen ja viranomaisvalvonnan laajuutta koskevan säännöksen täsmentämiseen.
Johtokunnan vuoden 2013 opintomatkan kohteena oli Glasgow, jossa tutustuttiin kaupunkipolitiikkaan ja Skotlannin rakennusvalvontaan. Edessä vas. matkanjohtaja Marjut Kauppinen, oik. Matti Karjanoja, heidän takanaan oik. Sirkku Malviala, Tapani Mäkikyrö, Veronica Rehn-Kivi, Reima Ojala, takana vas. kurkistaa Eija Muttonen-Mattila, Kauko Korolainen, Lauri Jääskeläinen, Pekka Virkamäki ja Raimo Ström äärimmäisenä oik. sekä keskellä takana Korolaisen ja Jääskeläisen välissä pilkottaa Juhani Lindblad. Kuva: Adrian Welch
Vuoden 2017 syksyllä johtokunta otti selkoa Irlannin rakennusvalvonnasta. Ryhmäkuvassa Pekka Virkamäki (vas.), Lauri Jääskeläinen (ei johtokunnan jäsen), Jouni Vesala (Saarijärvi), Vesa Yrjönen (Kotka), Eija Muttonen-Mattila (Tampere), Pekka Seppälä (puheenjohtaja, Oulu), Seija Holmi (Huittinen), Markku Aro (Naantali), Kauko Korolainen (Sonkajärvi), Reima Ojala (varapuheenjohtaja, Turku), Pekka Nyman (Kittilä), Risto Levanto (Helsinki), Mikko Luostarinen (Joroinen) ja Sirkku Malviala (Espoo). Juhani Lindblad (Porvoo) ja Sara Keravuori (RTY) olivat myös matkalla mukana. Kuva: Pat Nestor
Kosteusturvallista rakentamista ja yhtenäisiä tulkintoja
Rakennusten kosteusongelmat ovat olleet esillä koko 2000-luvun. Sitä mukaa kun ensin uudiskohteiden ja myöhemmin myös korjattavien rakennusten energiatehokkuutta lähdettiin pitkälti eurooppaoikeuden kautta tiukentamaan, epäilivät monet tämän entisestään lisäävän rakennusten kosteusvaurioitumisen riskejä.
Rakentamisen ammattilaisille on selvää, oli rakennus energiatehokkaampi tai ei, ettei rakennusfysiikkaa voi missään olosuhteissa unohtaa. Rakennusfysiikan osaamisessa on aiempina vuosikymmeninä ollut osaamisvajetta. RTY:n vuotuisilla Rakennustarkastuspäivillä on rakennusten kosteuskäyttäytyminen ollut usein vakioaiheena. Harppaus systemaattiseen kosteudenhallintaan toteutettiin Kuivaketju10-toimintatavalla.
Aloitteellisena Kuivaketju10-konseptille toimi hoksauttavasta rakennusvalvonnastansa tunnetuksi tullut Oulu. Lähtökohdaksi otettiin 20/80-periaate. Torjumalla 20 prosenttia merkittävimmistä kosteusriskeistä saadaan karsittua yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista. Tapani Mäkikyrö, Pekka Seppälä ja Markku Hienonen tekivät yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa toimintamallia luotaessa. Ministeriöstä hanketta edisti erityisesti Teppo Lehtinen. Rakennusvalvonnan rooli toimintamallissa on ohjaava, kannustava, seuraava ja kyselevä. Kuivaketju10 luotiin perustuvaksi vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön. Jos rakennuttaja valitsee Kuivaketju10:n, erillistä kosteudenhallintaselvitystä ei rakennusvalvonta edellytä.[7]
Vuoden 2017 Turun Rakennustarkastuspäivien pääteemoja oli kosteudenhallinta. Päivillä allekirjoitettiin alan keskeisten toimijoiden toimesta yhteinen sitoumus onnistuneen kosteudenhallinnan puolesta. Sitoumukseen tulivat mukaan ympäristöministeriö, RTY, Rakennusteollisuus RT, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL, RAKLI ja Rakentamisen Laatu RALA. Valtakunnallisia rakentamismääräyksiä uusittaessa otettiin kosteudenhallintaselvitys omana lukuna rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta annettuun asetukseen (787/2017). Selvityksessä ilmoitetaan tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. Kuivaketju10-toimintamallissa henkilöä kutsutaan kosteudenhallintakoordinaattoriksi. Kosteusasetuksen perustelumuistio suosittelee, että kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö (kosteudenhallintakoordinaattori) on hankkeessa mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa. FISE Oy käynnisti vuonna 2018 kosteudenhallintakoordinaattorin luokittelu- ja pätevyysjärjestelmän.
Kuivaketju10 -toimintamallia on edistetty myös Topten-korteilla. Alun perin pääkaupunkiseudun neljän kunnan yhteistyöstä kehittymään lähtenyt pksrava-kortisto on vuosien varrella muuntunut Topten-nimen vakiinnuttaneeksi Yhtenäiset käytännöt -kortistoksi (www.toptenrava.fi). RTY:n johtokunnassa käytiin vuosina 2017–18 kipakkaa keskustelua kortiston tulevaisuudesta ja hallinnasta. Tilanne on rauhoittunut ja RTY on Topten-työhön sitoutuneiden, vuosien myötä kasvaneen joukon etunenässä organisoitunut olemaan mukana yhtenäisiä tulkintasuosituksia luotaessa. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleissa valtakunnallisissa rakentamismääräyksissä on enää sitovia määräyksiä. Määräykset liikkuvat pakosta suhteellisen yleisellä tasolla. Ohjeluontoisilla Topten-käytännöillä avataan ja tarkennetaan määräysten sisältöä. Ohjekortteja käytettäessä pitää kuitenkin muistaa, etteivät ne ole sitovia oikeusohjeita vaan tarkoitettu yhtenäisen soveltamisen tueksi.
Tom Mattsson osallistui toukokuussa 2015 Ruotsin rakennustarkastajien yhdistyksen (FSB) opintopäiville Visbyssä. Ruotsalaiset kollegat pähkäilivat ns. attefall-lupahelpotusten soveltamista. Kuva: Lauri Jääskeläinen
RTY:n pääsihteerinä kesällä 2017 aloittanut Markku Hienonen (Oulu) oli ensimmäistä kertaa FSB:n päivillä vuonna 2018 Sundsvallissa. Kuva: Lauri Jääskeläinen
Kansainvälistä kanssakäymistä
Pandemian puhkeamiseen saakka alkuvuonna 2020 RTY:n kansainvälinen yhteistyö jatkui vakiintuneeseen tapaan. RTY:n edustajia osallistui Ruotsin rakennustarkastajien järjestön, FSB:n (Föreningen Sveriges Byggnadsinspektörer) opintopäiville vuosittain. Osallistuin kaikille FSB:n päiville vuosina 2012–2019, lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin RTY:n edustajina Västeråsissa olivat Tom Mattsson Turusta ja Rolf Nilsson Pietarsaaresta. Laatimani FSB-raportit on julkaistu RY-lehdessä. FSB:n vuoden 2015 päivillä Visbyssä oli mukana lisäksi Tom Mattsson, vuonna 2018 Sundsvallissa pääsihteeri Markku Hienonen ja vuonna 2019 Helsingborgissa RTY:n varapuheenjohtaja Leena Salmelainen. FSB on lähettänyt vain harvakseltaan edustajiansa RTY:n Rakennustarkastuspäiville. Viimeksi näin tapahtui vuonna 2016, kun Tampereen Rakennustarkastuspäivillä oli Ruotsista vieraina Lars Hartzell, Lisa Bäckström ja esitelmöitsijänä Rune Johansson.
Myös CEBC, eurooppalainen rakennustarkastajien järjestö, on joutunut perumaan vuosien 2020–2021 työkokouksensa, jotka on järjestetty etänä, ohjelmasisällöltään voimakkaasti karsittuina ja lähinnä juoksevia asioita käsittelevinä. RTY on isännöinyt CEBC:n kokouksia kolmesti. Viimeksi näin tapahtui syksyllä 2012 Helsingissä. Kokousjärjestelyjä hoiti RTY:n ohella ympäristöministeriö.[8]
Lokakuussa 2019 CEBC juhlisti 30-vuotistaivaltansa Brysselissä, jossa CEBC (The Consortium of European Building Control) perustettiin viiden maan edustajien toimesta vuonna 1989.[9] RTY liittyi järjestöön neljä vuotta myöhemmin. CEBC:ssä mukana olevien jäsenorganisaatioiden määrä kasvoi kokous kokoukselta 2000-luvulla, mutta viime vuosina jäsenmäärä on ollut laskussa. Muun muassa alkuvuosina aktiivinen Ruotsi on jättäytynyt kokonaan pois. Suomesta jäsenyyden ovat säilyttäneet RTY:n lisäksi myöhemmin mukaan liittynyt ympäristöministeriö. David Smith Englannista toimi CEBC:n Presidenttinä (puheenjohtajana) peräti kaksi vuosikymmentä. Seuraaja tuli Ranskasta. Laurent Peinaud johti CEBC:tä kaksi kolmen vuoden jaksoa. Syksyn 2021 etäkokouksessa uudeksi Presidentiksi valittiin espanjalainen Sergio Vazquez Jimenez.
CEBC on itsenäinen järjestö. Koska useimmat CEBC:n jäsenorganisaatioista tulevat Euroopan unionin jäsenvaltioista, on kokouksissa säännöllisesti esillä EU-sääntely. Kokemuksia on vaihdettu niin rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä, muista rakentamiseen liittyvistä direktiiveistä ja viime vuosina ennen kaikkea EU:n rakennustuoteasetuksesta CPR. Ei ole vaikea ennustaa, että myös lähivuosina samat teemat tulevat olemaan keskeisellä sijalla kokousagendalla. CEBC:n uuden Presidentin työnantaja on EOTA (European Organisation for Technical Assessment), jossa Sergio Vazquez toimii pääsihteerinä. Suomesta on ansiokkaasti tuotu CEBC:n projekteihin tietämystä ja kokemusta sähköisestä asioinnista Pekka Virkamäen ja ympäristöministeriön Pekka Lukkarisen toimesta. Viimeisimmissä läsnäolokokouksissa on RTY:n edustajana ollut pääsihteeri Markku Hienonen. Myös ympäristöministeriön edustajia on osallistunut poikkeuksetta kokouksiin.
RTY:n johtokunnan ulkomaiset kokous- ja opintomatkat alkoivat puheenjohtajakaudellani. Ensimmäisellä matkalla, joka suuntautui Ruotsiin vuonna 2009, aiheena oli erityisesti puukerrostalorakentaminen (Växjö, Malmö, Helsingborg). Saksan Freiburgin matkalla 2010 tutustuttiin ekologiseen rakentamiseen. Vantaan Pekan ja Oulun Pekan puheenjohtajavuosina kohteina ovat olleet Itävalta (Wien, Linz, Graz 2011), Ranska (Bordeaux, Nantes 2012), Skotlanti (Glasgow 2013), Saksa (Düsseldorf, Essen, Köln, Ruhr 2014), Puola (Varsova 2015), Saksa (Berliini 2016), Irlanti (Dublin 2017), Latvia (Riika 2018) ja viimeksi Belgia (Bryssel 2019). Berliinin matkaa lukuun ottamatta on johtokunnan ulkomaanmatkoista julkaistu kirjoitukset RY-lehdessä. Johtokunta on osallistunut näille yhdistetyille kokous- ja opintomatkoille kiitettävästi. Ohjelmat on painotettu kohdemaan ja -kaupunkien olosuhteet ja anti huomioon ottaen. Oppia on saatu niin energiatehokkaasta rakentamisesta, uudesta arkkitehtuurista, kaupunkien kehittämisestä kuin eri maiden rakennusvalvontajärjestelmistä. Arkkitehti Marjut Kauppinen hoiti monena vuonna matkajärjestelyjä ja oli matkoilla myös oppaana.
Oulun rakennusvalvontajohtajan virasta eläkkeelle vuonna 2015 siirtynyt DI Tapani Mäkikyrö vihittiin Oulun yliopiston kunniatohtoriksi kesäkuussa 2021. Mäkikyrö on tehnyt rakennusvalvontatyötä valtakunnallisesti tunnetuksi enemmän kuin ehkä kukaan. Rakennusvalvonnan tehtävänä on tuottaa asiakaslähtöisellä toimintamallilla ja laadunohjauksella lisäarvoa. RTY-aktiviteetit jatkuvat Mäkikyrön ainakin alkuvaiheessa vetovastuulle ottamassaan RTY:n uuden senioritoiminnan merkeissä. Kuva: Janne Lehtinen
Naantalin rakennustarkastaja Markku Aro on lähtenyt aktivoimaan RTY:n alueellista toimintaa. Pandemian hellittäessä voidaan järjestää muitakin kuin virtuaalisia tapaamisia.
Johtokunta puimassa toimintansa painopisteitä heti aamuvarhaisesta Brysselissä Pohjois-Suomen aluetoimistossa. Kuva: Lauri Jääskeläinen
EU:n pääkaupunki oli johtokunnan strategiaseminaarin kohteena vuonna 2019. Johtokunta sai myös tiiviin tietopaketin saman vuoden kesäkuussa valitusta uudesta parlamentista. Parlamenttirakennuksessa otetussa ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle Risto Levanto (Vantaa), Jukka Hyttinen (Joensuu), Jarno Repo (Iisalmi), Reima Ojala (Naantali), Mika Pihlajaniemi (Uusikaupunki), Seija Holmi (Huittinen), Jouni Vesala (Saarijärvi), Sirkku Malviala (Kangasala), Pekka Seppälä (Oulu), Leena Salmelainen (Turku), Leena Jaskanen (Vantaa), Sara Keravuori (RTY), Sari Valjakka (Mikkeli), Lauri Jääskeläinen (RY), Markku Hienonen (RTY), Vesa Yrjönen (Kotka), Raimo Ström (Jyväskylä), Markku Aro (Naantali) ja Pekka Nyman (Kittilä). Kuva: Marja Suomela
Eväitä tulevaan
Olen edellä tuonut RTY:n toiminnasta viimeisen kymmenen vuoden ajalta vain pääpiirteitä. Sisällön toiminnalle antavat jäsenistö ja vuosikokouspäätöksiin perustuvat henkilövalinnat, strategiat, toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Puheenjohtajan ja pääsihteerin persoonat, painotukset ja aktiivisuus näyttelevät tärkeää osaa. Johtokunta koostuu kattavasti eri puolilta maata ja erikokoisista kunnista tulevista ja eri koulutustaustaa omaavista kuntien rakennusvalvonnan asiantuntijoista. RTY:n sääntöjen mukaisesti yhdistyksen vaalitoimikunta seuloo jäsenkandidaatteja johtokuntaan ja tekee vuosikokoukselle ehdotuksensa valittavista jäsenistä. Vuosikokous ei ole aina äänestyksittä hyväksynyt vaalitoimikunnan ehdokaslistaa. Puheenjohtajavalinta on ollut usein sähköä vuosikokouksiin tuova tapahtuma.
Parin viime vuoden aikana RTY:n toimintaan on vaikuttanut paitsi pandemia niin myös vuonna 2018 poliittisesti käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Eduskuntavaalit 2019 toi uuden hallituksen ja hallitusohjelman myötä uudistukselle tyystin eri painotuksia kuin kokonaisuudistuksen valmistelua koskevaan asettamispäätökseen (24.4.2018) on kirjattu.
Joulukuussa 2021 päättyneen, kaavoitus- ja rakentamislakiehdotusluonnosta koskeneen lausuntokierroksen jälkeen ovat eräät jo aiemmin poliittisesti hallituksen sisälläkin eri näkemyksiä herättäneet kysymykset edelleen tätä kirjoitettaessa (helmikuu 2022) keskustelun alla.
MRL:n kokonaisuudistuksen kohtalosta riippumatta tullaan rakentamisessa siirtymään kohti hiilineutraalia rakentamista. Siirtymä tapahtunee nopeammin kuin ehkä kuvitellaan. Toinen kehityspolku, jolla on kosketuspintaa edelliseen, liittyy tietomallien hyväksikäyttöön. Vireillä on mittava rakennetun ympäristön valtakunnallisen tietojärjestelmän (RYTJ) aikaansaaminen. Lainsäädäntötyö suunnittelijoiden ja työnjohtajien keskitetysti tapahtuvasta sertifioinnista on myös hyvässä vauhdissa. Eurooppaoikeuden kautta tulee vuosittain rakentamiseen eri tavoin vaikuttavaa sääntelyä. Rakennustarkastajilta edellytetään jatkuvaa osaamisen päivittämistä. RTY:llä on siinä keskeinen tehtävä. Samoin viranomaisnäkökulman tuomisessa koko rakennusalan kenttään.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
[1] Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta 2013. Suomen ympäristö 1/2014.
[2] Lauri Jääskeläinen – Pekka Virkamäki: Rakentamisen ohjausjärjestelmän toimivuus. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. 2013.
[3] Auri Häkkinen: Rakennuslehti 20.3.2015.
[4] Klaus Pelkonen (toim.): RVK 86–87. Rakennusvalvonnan kehittämiskurssi 2–3. Teknillinen korkeakoulu.Täydennyskoulutuskeskus.
[5] Lauri Jääskeläinen: Rakennustarkastajan viran tarina. RY Rakennettu Ympäristö 2/2020 s. 32–39.
[6] Aila Korpivaara – Santeri Syrjälä (toim.): Uusimuotoinen rakennusvalvontatoimi. Selvitys rakennusvalvontatoimen kehittämisen vaihtoehdoista. Ympäristöministeriön raportteja 9/2015.
[7] Pekka Seppälä – Sami Saari: Kuivaketju10 johtaa läpimurtoon – kosteus kuriin? RY Rakennettu Ympäristö 3/2016 s. 10–12.
[8] Lauri Jääskeläinen: Eurooppalaisen rakennusvalvonnan tulevaisuus. RY Rakennettu Ympäristö 4/2012 s. 50–53.
[9] Lauri Jääskeläinen: CEBC 30 vuotta. RY Rakennettu Ympäristö 4/2019 s. 47–49.