HAMINAN PUUTALOJA VAALITAAN

Avainroolia on näytellyt vuonna 2013 perustettu asukasyhdistys Haminan linnoituksen wanhat talot ry. Yhdistyksen tärkeimpänä tavoitteena on välittää jälkipolville tietoa ympyräkaupungissa asumisesta, innostaa talojen ominaispiirteitä kunnioittavaan ylläpitoon ja korjaamiseen sekä tehdä suurelle yleisölle tunnetuksi Haminan puutalokortteleiden värikkäitä vaiheita.

Vuonna 2021 ilmestyi jykevä tietokirja Haminan historiallisista puutaloista. Tähtilinnoituksen talot on viiden vuoden arkistotutkimusten ja asiantuntijatyön tulos. Haminaan erilaisin sitein kiinnittyneen neljän ammattilaisen voimin on syntynyt ensimmäinen laaja Haminan ympyräkaupungin keskeisten tonttien ja asuintalojen rakentumisen historiaa kartoittava teos. Tonttikohtaisista arkistotutkimuksista on vastannut erityisesti FM Janne Asplund. Museovirastossa yli 20 vuoden ajan Haminan linnoituksen entisöinnin johtavana asiantuntija toiminut tutkija Ilkka Kaskinen on Haminan historian erikoisasiantuntija. Museovirastossa restauroinnin parissa työskentelevä arkkitehti Teiju Autio on Linnoituksen wanhat talot ry:n perustajajäsen ja osallistunut teoksen kirjoitustyöhön sekä kuvien toimittamiseen. DI Matti Parpola samoin yhdistyksen perustajajäsenenä ja monivuotisena puheenjohtajana johti kirjaprojektia ja tiivisti kertyneen laajan aineiston talokohtaisiksi kertomuksiksi.

Haminan historia vetää värikkyydessään vertoja mille tahansa eurooppalaiselle kaupungille. Jo ennen 1800-luvun kolmea kaupunkipaloa oli Haminaa edeltänyt Vehkalahden Uusikaupunki tuhoutunut Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1712. Pohjois-Italian Palmanovasta haettiin esikuvaa, kun Ruotsin vallan viimeisen vuosisadan alkupuolella Haminasta rakennettiin bastionijärjestelmään perustuva symmetrinen tähtilinnoitus. Linnoitusvallien ja -muurien sisään jäävä alue kaavoitettiin kahdeksankulmaiseksi ympyräkaupungiksi. Turun rauhassa 1743 Hamina siirtyi osaksi Venäjää ja kuului niin kutsuttuun Vanhaan Suomeen. Aleksandr Suvorovin johdolla Haminan linnoitusta kehitettiin edelleen osana Pietarin puolustusjärjestelmää.

Vanha Suomi liitettiin vuonna 1812 osaksi suuriruhtinaskuntaa. Pääkaupungiksi korotettu Helsinki ohitti nopeasti kauppapaikkana Haminan, joka rajakaupungin aseman menetettyään jäi myös sotilaallisesti vähemmän tärkeäksi. Haminaan siirretty Suomen Kadettikoulu piti kuitenkin yllä kaupungin militääriluonnetta.

Teos sisältää pitkähkön johdannon. Siinä kerrotaan Vehkalahden ja sittemmin Haminaksi (Fredrikshamn) nimetyn markkinapaikan perustamisvaiheet, Ruotsin ja Venäjän välisten sotien aiheuttamat tuhot 1600- ja 1700-luvuilla sekä tähtilinnoituksen synty ja kunnianhimoiset suunnitelmat. Sotilaspoliittisten asemien muututtua Suomen sodan jälkeen Hamina alkoi elää perinteisempää pikkukaupunkivaihetta, jota kuitenkin Kadettikoulu ja satama eri tavoin elävöittivät. Kolme 1800-luvun kaupunkipaloa, joista vain 19 vuotta ensimmäisen palon jälkeen riehunut vuoden 1840 suurpalo oli erityisen tuhoisa, johtivat palaneiden tonttien uudelleen rakentamiseen. Paloista otettiin myös oppia ja kaupunkiin istutettiin palokatkoina toimivia lehtipuurivistöjä. Vuoden 1887 palon jälkeen kaupungin päättäjät harkitsivat jo säteittäisestä asemakaavasta luopumista, mutta enemmistö päätti toisin.

Teoksen laajin osa koostuu 21 tontin rakentumisen historiasta ja rakennuksissa asuneiden tarkoista ja perusteellisista kuvauksista. Kuvamateriaali on runsas ja korkeatasoinen. Arkistolähteinä on erityisesti käytetty maistraatin pöytäkirjoja, palovakuutusasiakirjoja ja perukirjoja. Ruotsin ja Venäjän sota-arkistoja on myös hyödynnetty. Mukaan tekstin lomaan on saatu haminalaisten omakohtaisia muisteluksia eri vuosikymmeniltä.

Teos on mitä oivallisin käsikirja, kun Haminan vanhojen ja vielä olemassa olevien suojeltujen puutalojen väistämättömiä korjauksia suunnitellaan ja toteutetaan. Linnoituskaupunkien historiasta kiinnostuneille teos avaa tietopankin ympyräkaupungin taustalla olleisiin teorioihin. Ollakseen vapaaehtoisvoimin alulle pantu ja toteutettu hanke, jota Suomen kulttuurirahasto ja Museovirasto sekä Google ovat tukeneet, on kirja saavutuksena merkillepantava. Lähdeluettelo on kattava ja ryhmitelty myös taloittain. Liitteinä olevat asiasanahakemisto ja henkilöhakemisto täydentävät kokonaisuutta.