HARRI AAVAHARJU

Happi loppuu ja vetää!

Rakentamisen eri osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että rakennuksessa, asunnossa tai huoneistossa ei voi oleskella ja asua, ellei siellä ole toimivaa ilmanvaihtoa. Peruasiasta siis ollaan yksimielisiä, mutta keinoja, ratkaisuja ja mielipiteitä sen saavuttamiseksi esitetään eri lähtökohdista varmuudella, jonka mielipiteen vapaus mahdollistaa. Ilmanvaihdon tehokkuutta voidaan mitata ja verrata suunnitelmissa esitettyihin arvoihin. Loppukäyttäjän tyytyväisyys kuitenkin tulee harvemmin rakennusvalvonnan tietoon.

Ranta-Tampellan huoneistokohtaisen ilmanvaihtoratkaisun päätelaitteita julkisivulla.

Vuoden 2018 asetusmuutos

Asetusmuutoksesta on kulunut neljä vuotta ja myös ilmanvaihtosasetuksen tulkinnoista käydään jatkuvaa keskustelua rakennushankkeeseen ryhtyvien, LVI-suunnittelijoiden ja rakennusvalvontojen kesken. Asetustekstiä tulee noudattaa ja lainlaatijalta on turha odottaa tulkintoja. Topten laatii kortteja ja rakennusvalvontojen neuvottelupäivillä niistä keskustellaan. Kaikilla on mielipiteitä ja ratkaisuja lähestytään teknisten hienouksien, teoreettisen tarkastelun ja kustannustehokkuuden lähtökohdista.

Asetusteksti on lyhyttä ja aikaisemmin käytössä ollutta ”deekakkosta” kaivataan. Tilakohtaiset ilmamäärien mitoitustaulukot on irrotettu erilliseksi oppaaksi. Mielipiteen vaihtoa käydään mitä tarkoittavat esimerkiksi asetuksessa esitetyt ilmaukset rakennukseen tuotava riittävä ulkoilmavirta, oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä, ilmanvaihtoventtiilien on oltava helposti suljettavissa, vähäisessä määrin jne.

Asetuksen tueksi on laadittu Talotekniikkainfon toimesta opas, jolla pyritään avaamaan asetuksen tekstejä ja esittämään yksi ratkaisu, jolla varmistetaan ilmanvaihdon toimivuus uusissa rakennuksissa. Oppaaseen on koottu rakentamismääräyskokoelman lakanneista osista opastavia ja selittäviä ohjeita tarkentavilla teksteillä täydennettynä. Koska lakimuutoksen henkeen kuuluu, että lainlaatija ei voi tulkita omia lakejaan ja asetuksiaan, ei oppaassa esitetty ratkaisu ole eri osapuolia sitova. Rakennushankkeeseen ryhtyvät (lue LVI-suunnittelijat) voivat esittää myös omia ideoitaan siten, että LVI-alan kehittämistä ei viranomaisten taholta estetä ja kehitykselle annetaan mahdollisuus.

Asetusteksti

Tämä asetus koskee uuden rakennuksen sisäilmaston ja ilmanvaihdon suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä

Ilmanvaihtoasetuksen lisäksi muissa asetuksissa on keskeisiä asiakokonaisuuksia, joita valitussa ratkaisussa on otettava huomioon:

  • ääneneristys ja meluntorjunta. Ilmanvaihto ei saa aiheuttaa häiritsevää melua.
  • rakennuksen kosteustekninen toimivuus.  Ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa kosteuden hallintaan ja ilmanvaihto ei saa aiheuttaa kosteusriskejä rakenteille.
  • rakennuksen energiatehokkuus. Ilmanvaihdon energiatehokkuus.
  • rakennuksen paloturvallisuus ja sen osana ilmanvaihtolaitteiston paloturvallisuus
  • vaikutus kaupunkikuvaan ja rakennuksen julkisivuun
  • rakennuksen kunnossapito ja huolto.

LVI-suunnittelijan rooli

Ilmanvaihtoasetuksen kolmannessa pykälässä puhutaan sisäilmaston suunnittelusta, vaikka se käytännössä ymmärretään ilmanvaihdon suunnitteluksi. Suunnittelijan kelpoisuuta arvioidaan koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.

Erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti rakennusta suunnitellessaan otettava huomioon seuraavat rakennuksen sisäilmastoon vaikuttavat tekijät: 

  1. sisäiset kuormitustekijät kuten: lämpö-​ ja kosteuskuormitus, laitteet, valaistus, henkilökuormat, melulähteet, prosessit, rakennustuotteiden päästöt sekä muut rakennuksen käyttöön liittyvät epäpuhtaudet; 
  2. ulkoiset kuormitustekijät kuten: sää- ja ääniolot, ulkoilman laatu ja muut ympäristötekijät; 
  3. sijainti ja rakennuspaikka

Suunnittelutehtävä edellyttää, että suunnittelijoiden on tehtäviensä mukaisesti otettava huomioon rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen sisäilmasto. Tilakohtaiset ilmamäärät ja ilmanjako, kanavat ja paloturvallisuusratkaisut ovat se näkyvä osa, johon rakennusvalvonta voi ottaa resurssiensa puitteissa kantaa. Usein LVI-tarkastajan aika ei riitä arvioimaan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi valittuja rakenteellisia keinoja, joilla voidaan pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä. Käytettävissä olevilla ratkaisuilla voidaan rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta sekä hyödyntää lämmitys-​, jäähdytys-​, ilmanvaihto-​ ja ilmastointiteknisiä keinoja sekä näihin liittyvää ohjausta ja säätöä.

Käytännössä IV-suunnitelmien ”tarkastuksessa” otetaan kantaa perusratkaisuun keskitetyn ja asuntokohtaisen järjestelmän välillä. Kummallakin ratkaisulla on perusteensa ja Talotekniikkainfon oppaassa on esitetty ratkaisumalleja niiden toteuttamiseksi.

Myös ainakin uusista kaavoista saattaa löytyä määräyksiä, jotka ohjaavat järjestelmävalinnassa. Kaavateksti ”korvausilmaa ei saa ottaa kadun puolelta. Korvausilman oton on sijaittava riittävän korkealla rakennuksen puhdasilmaisimmalla puolella” voi estää asuntokohtaisen ilmanvaihtoratkaisun. Jos tästä halutaan poiketa, on ratkaisua haettava kaavoittajalta, ei rakennusvalvonnalta.

Asuntokohtainen seinäpuhallus

Asuntokohtaisen ilmanvaihdon ulospuhallusilman seinäpuhallus on kyseenalaistettu 80-luvun alusta lähtien ja sen toimivuus kyseenalaistetaan edelleen. Toisaalta vallitseva tuulensuunta ja voimakkuus voivat haitata ulospuhallusta, vaikka se viedään keskitetysti vesikatolle

Suunnittelua helpottamaan on laadittu lista vähimmäisarvoja, joiden toteutuessa voidaan katsoa, ettei ulospuhallusilma aiheuta haittaa naapurihuoneiston ilmanlaadulle. Kolmen metrin etäisyys parvekkeelle ja erikseen määritellylle avattavalle ikkunalle herättää edelleen kysymyksiä. Määrittelyä helpottaa, kun muistaa, että ranskalainen parveke ei ole parveke ja joka huoneessa pitää olla yksi avattava ikkuna, eli kolmen metrin etäisyyttä ei vaadita kaikkiin ikkunoihin. Mikäli etäisyyssäännöt eivät toteudu voi simuloimalla osoittaa ratkaisun toimivuuden.

Asuntokohtaisen ratkaisun hyvänä puolena voidaan pitää keittiön liesikuvun vaatiman tehostuksen ratkaisua. Myös säätötyö on helppoa koska kanavistossa on vain muutama päätelaite. Sama koskee myös paloteknistä ratkaisua. Varjopuolena on, että huoltokohteet ja suodattimien vaihdot tehdään asunnon puolella.

Vesikatolle koottu keskitetyn ilmanvaihdon tuottama iv-laitemaailma Santalahdessa.

Keskitetty ilmanvaihto

Rakennuksen julkisivu säilyy ”puhtaana” kun ilmanvaihdon tarvitsemat säleiköt sijaitsevat vesikatolla. Huolto tapahtuu iv-konehuoneessa, kunhan on varmistettu huoltoreitti ja riittävät tilat. Talotekniikkainfon ohjeet ohjaavat suunnittelijoita kohti hyväksi havaittuja ratkaisuja.

Pystyhormit tarvitsevat tilaa ja vaikka ne eivät vähennä rakennusoikeuteen kuuluvaa kerrosalaa, kuten eivät myöskään tekniset tilat ja iv-konehuoneet, aiheutuu niiden sijoittamisessa haasteita pohjaratkaisun suunnittelussa.

Mitä suuremmasta järjestelmästä on kyse, sen haasteellisemmaksi tule ilman jaon tasapainotus ja tehostustilanteiden hallinta. Kunkin asukkaan yksilöllisiä tarpeita ja toiveita ei juuri voida ottaa huomioon. Toiselle 20 asteen sisälämpötila on sopiva ja naapuriasunnossa halutaan kolme astetta korkeampaa sisälämpötilaa.

Ilmanvaihdon paloturvallisuuden kannalta ei asuntokohtaisen ja keskitetyn ilmanvaihtoratkaisun välillä ole juurikaan eroa. Palon ja savukaasujen leviäminen on käytössä olevilla teknisillä ratkaisuilla estetty. Tosin aina voi keskustella siitä, mikä on kuristimen ja tonttulakin tai palosukan merkitys savukaasujen haitalliseen leviämiseen.

Kesäaikainen sisälämpötila

Rakennusluvan yhteydessä suoritetaan energiatarkastelu, jonka yhtenä osana suoritetaan sisälämpötilan laskenta. Mitoitussäällä ja rakennuksen geometrialla ja valituilla u- ja g-arvoilla tehdään laskenta ja kun tulos osoittaa, että astetunti jää alle 150 niin rakennuslupa siltä osin voidaan myöntää. Mikäli rakennukseen tulee koneellinen jäähdytys, on suoritettava tarkempi dynaaminen laskenta. Tosin vain hyvin harvaan kerrostaloon rakennetaan edelleenkään keskitettyä jäähdytysjärjestelmää (2021 yksi kiinteistö Vantaalla toteutettiin näin).

Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin tosiasia ja viime kesän tapaiset ylilämpöongelmat voivat uusiutua useamminkin. Espoon rakennusvalvonta edellyttääkin, että pääpiirustuksiin esitetään jäähdytysyksikön vaatima tila parvekkeilla ja asunnoissa.

Ulkopuolista säteilysuojausta ei juurikaan esitetä, vaikka näillä passiivisilla ratkaisuilla voidaan sisälämpötilaan vaikuttaa useampi aste.

Painovoimainen ilmanvaihto

Kaipuu painovoimaiseen ilmanvaihtoon nousee ajoittain esiin keskustelussa ja se on mahdollinen ratkaisu edelleen.

Asetuksessa tarkoitetaan painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmällä järjestelmää, jonka toiminta perustuu pääasiassa korkeus-​ ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-​eroihin siten, että sisäilma virtaa ulos rakennuksesta ja tilalle tulee ulkoilmaa ulkoilmalaitteiden kautta.

Ratkaisu perustuu kokonaisvaltaiselle suunnittelulle, jossa talo suunnitellaan ilmanvaihdon ympärille, aivan kuten se tehtiin 50-luvun kolmikerroksissa rintamiestaloissa. Pesuhuone ja sauna sijoitettiin kellariin ja siten saatiin niille korkein hormi.  Hormien vaakavetoja vältettiin sijoittamalla huoneet keskihormin ympärille ja eri kerroksia ei yhdistetty samaan hormiin. Asetukset sallivat edelleen painovoimaisen ilmanvaihtoratkaisun, mutta sen suunnittelu ja toteutus ovat vaativia tehtäviä.

Asetuksissa esitetyt vaatimukset ilmamäärien, suodatuksen, suljettavuuden ja äänenvaimennuksen suhteen tulee toteutua ja se onkin painovoimaisen ilmanvaihdon ratkaisuissa haastavaa osoittaa.

Paras ilmanvaihtoratkaisu

Kun asukas ei huomaa oleskelutiloissa vetoa, ääntä, lämpötilan muutoksia tai visuaalisia ärsykkeitä on hän tyytyväinen asuntonsa ilmanvaihtoon ja tietysti on tärkeää, ettei happi lopu.

Harri Aavaharju
LVI-insinööri.

Kuvat: Harri Aavaharju

Kirjoittaja on Harri Aavaharju, LVI-insinööri HTOL 1979. Hän on toiminut suunnittelijana Granlundin toimistossa ja vuoden 2010 alusta Vantaan Rakennusvalvonnassa, josta jäi eläkkeelle Vappuna 2022. Hän on osallistunut Kvv- ja iv-asetusten ja -oppaiden lisäksi kosteusasetuksen, ikkuna- ja savuhormioppaiden, ilmanvaihdon paloturvallisuusoppaan ja koneellisen savunpoisto-oppaan laadintaan.