Heikki Aho in memoriam

Heikki teki varsinaisen päivätyönsä ministeriön lainvalmistelijana, alkujaan sisäasiainministeriössä rakennustoimen tarkastajana ja sittemmin ympäristöministeriössä eläkkeelle siirtymiseensä vuoden 2007 lopulla. Ennen ministeriöuraa Heikki toimi poliisilaitoksen palveluksessa ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Varsinkin viimeksi mainittu työrupeama antoi erinomaista pohjaa, kun Heikki aloitti kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnan päätoimisena sihteerinä maaliskuussa 1973. Neuvottelukunnan työn tuloksena valmistui rakennuslainsäädännön uudistamisen laaja periaatemietintö 1974.

Heikin elämänmittaisen projektin, rakennuslain uudistamisen, alkutahdit oli näin lyöty. Heikki tuli tutuksi maan rakennustarkastajakunnalle eri tavoin. Ministeriö julkaisi vuosikymmenten ajan tiuhaan muun muassa kunnille suunnattuja yleiskirjeitä, joissa opastettiin ja taustoitettiin uusimpia säännösmuutoksia. Rakennustarkastuspäivillä Heikki oli vakiopuhujia. Aiheena oli usein rakennuslain uudistus. Vuoden 1995 päivillä Heikki, värikkääseen ja vauhdikkaaseen tyyliinsä, kuvaili rakennuslain uudistusta ”Kaikkien kivirekien äidiksi”.

Poliittisiin kiistoihin lukuisat kerrat kaatunut rakennuslain kokonaisuudistus oli lähtenyt lopulta vaiheistettuna etenemään, kun vuonna 1989 eduskunta hyväksyi rakennuslain niin sanotun ensimmäisen osauudistuksen. Uudistukseen liittyi laaja rakennusasetuksen muutos. Ne molemmat sisälsivät merkittäviä nimenomaan rakennusvalvontaan ja rakentamiseen painottuvia uusia linjauksia, joita sittemmin omaksuttiin myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maankäyttö- ja rakennuslakia valmisteltaessa Heikki johti rakennusvalvontaryhmää, jonka ehdotus (1997) muodosti pohjan uuden lain rakentamista ja rakennusvalvontaa koskeville, edelleen valtaosin voimassa oleville säännöksille.

Lappeenrannan Rakennustarkastuspäivillä 2004 Heikki Aho kukitettiin Vuoden rakennustarkastajaksi. Perusteluissa tuotiin esiin: ”Heikki jos kuka on elänyt kuntien rakennustarkastajien kanssa, heidän ongelmineen, suruineen ja iloineen, kohta neljä vuosikymmentä. Hän on lakia laatineena vaikuttanut siihen, mitä rakennusvalvonta Suomessa 2000-luvulla parhaimmillaan on. Heikki on ollut mukana kaikissa niissä valtion työryhmissä ja toimikunnissa, joissa rakennusvalvonnan toimintaedellytykset on raamitettu.”

Paitsi esitelmillään, Heikki valisti rakennustarkastajia lukuisilla perusteellisilla kirjoituksillaan. Jo ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa 1.1.2000 Heikin pitkä artikkeli RTY:n silloisessa lehdessä antoi eväitä uuden lain tulevalle soveltamiselle (Rakennusvalvonta 2/1999 s. 12–22). Heikki oli RY-lehden toimituskunnan jäsenenä 2003–2007 edistämässä lehden sisällöllistä antia.

Paitsi juristi, Heikki oli Helsingin ”Norssin” kasvattina latinisti, runoilija ja taiteilija. Runosuoni kukki illanvietoissa. Heikin ympäristötaidetta näki 2000-luvulla ympäristöministeriön Korkeavuodenkadun ns. Ohranan talon käytävillä ja kokoustiloissa. Latinistina Heikki usein muistutti Rooman valtakunnan maaliskuun iduksesta, joka myöhemmin tunnetaan kevätpäiväntasauksena. Gregoriaanisen kalenterin iduksen (vuoden 74. päivä) Anno Domini 2022 Heikki ennätti vielä kokea.