Menu
Kesän 2022 asuntomessut Naantalin Luonnonmaalla ovat hirsirakentamisen näyteikkuna. Kaava-alueilla yleisesti aiemmin vieroksutusta hirrestä on tullut salonkikelpoinen materiaali.
Yleisnäkymä Lounatuulen messualueelta avaa kaavoituksessa ja ohjeistuksessa noudatettuja lähtökohtia, joissa saaristoluonnon huomioon ottaminen on ollut keskeistä.
Lounatuulen messualueen näyttelykohteista kuutta voi hyvällä syyllä kutsua hirsitaloiksi. Lisäksi Velkuan saaristokunnan oheiskohteena esitellään Palvaan viime syksynä valmistunutta hirsikoulua. Lossiyhteyden päässä olevan saaristokoulun rakentamisessa ei ole käytetty muovipohjaisia tuotteita lainkaan. Paitsi eri tavoin työstetty hirsi on puurakentaminen, kuten CLT, muutoinkin näyttävästi esillä yhdeksässä muussa kohteessa. Palvan saaren hirsikoulun lisäksi voi tutustua aivan Naantalin Vanhankaupungin kupeeseen rakennettuun, lehtikuusella verhoiltuun TA-Yhtiöiden asumisoikeustaloon. Toisin kuin Palvan saaristokoulu, jonne ovet ovat auki vain parina messupäivänä, on 22-asuntoiseen asumisoikeustaloon yleisöllä avoin pääsy kahteen asuntoon koko messujen ajan.
Kaupunginarkkitehti Oscu Uurasmaa aloitti työt Naantalin kaupunginarkkitehtina kesällä 2016. Messualueen suunnittelua lähdettiin kahden maanomistajan ja arkkitehti Janne Helinin tekemän työn pohjalta jatkamaan sen jälkeen kaupungin omana työnä.
Naantali otti tosissaan
Naantalin rakennustarkastaja, RTY:n johtokunnan jäsen Markku Aro on syystä ylpeä messualueesta ja koko Naantalin kaupungin koneiston roolista messujen rakentumisessa. Kun rakentamatonta umpimetsää käsittävä alue oli saatu hankittua kahdelta yksityiseltä maanomistajalta vuonna 2017 ja alueen kaavoitus saattoi käynnistyä, asetettiin tavoitteet muun muassa ekologisuudesta ja energiatehokkuudesta korkealle. Kaavoittajana toimi arkkitehti Oscu Uurasmaa, joka lähti korostamaan hienon kallioisen ja mäntyvaltaisen luonnon huomioon ottamista. Naantalin kaupunki tarjosi messualueesta kiinnostuneille perheille ja muille rakennuttajille heti rakennussuunnittelun käynnistysvaiheessa neuvonta-apua. Sitä tilattiin arkkitehti Pia Sabelströmiltä. Neuvontapalvelu otettiin hyvin vastaan.
Kaavoituksen, rakentamistapaohjeen ja neuvonnan tulokset näkyvät asuntomessualueeksi harvinaisen harmonisena ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Kirjavuus uupuu tämän vuoden messualueelta. Rakennusten väritys on tummahkoa ja yhtenäistä. Kadut ja muu kunnallistekniikka on toteutettu tarpeetonta louhintaa välttäen. Se on tuottanut eräällä tavalla 50-lukulaishenkisen katuverkoston, joka myötäilee kauniisti vaihtelevaa maastoa. Kaikkea ylenmääräistä puuston raivaamista on myös vältetty viimeiseen saakka. Piha-alueet ovat luonnonpintaisia ja henkivät saaristoluonnon koskemattomuutta. Myös kunttaa on käytetty. Mäntymetsä tuoksuu ja tuo aistein havaittavissa olevaa puhtaan ilman raikkautta koko alueelle. Auringonpaistetta Naantalissa piisaa, ja puusto tuo kesän paahteisimpina päivinä myös kaivattua varjoisuutta.
Heikki Vuorenpäälle Naantalin asuntomessut ovat viimeiset operatiivisena johtajana. Ensimmäistä kertaa messujen historiassa esillä on myös uiva venenäyttely.
Heikki Vuorenpään seuraajan Timo Koskisen työlistalla on ensi kesän merelliset Loviisan asuntomessut, jonka jälkeen messut järjestetään Keravalla. Oulun vuoro on vuonna 2025.
Naantalin rakennustarkastaja, RTY:n johtokunnan pitkäaikainen jäsen Markku Aro toivoo rakennustarkastajien tutustuvan joukolla aurinkokaupunki Naantalin kunnianhimoisiin asuntomessuihin.
Maalämpöä ja aurinkoenergiaa
Naantali on perinteisesti profiloitunut kesä- ja aurinkokaupunkina. Sateet kiertävät Naantalia, joka tilastojenkin valossa on Suomen aurinkoisimpia paikkakuntia. Aurinkoenergiaa hyödynnetään messutaloissa kattavammin kuin koskaan aiemmin messujen historian aikana. Tyypillinen ratkaisu messutaloissa on maalämmön ja aurinkoenergian hybridi. Geoterminen energia mahdollistaa myös siihen kytkettävän jäähdytysominaisuuden, mikäli tarvetta ilmenee. Hellejaksojen piteneminen vaikuttaa väistämättömältä, joten ominaisuutta tullaan tarvitsemaan. Näin vältytään myöhemmin asennettavilta ilmalämpöpumpuilta, joita niitäkin messukohteissa näkyy. Lukumääräisesti yleisin ratkaisu taitaa olla ilmalämpöpumppu vesikiertoisine lattialämmityksineen. Myös poistoilmalämpöpumppuun integroituja sähkölämmitys- ja kaukolämpökohteita löytyy.
Aurinkoenergian näyteikkunana toimii messualueen venesataman laitureiden katos. Katos on varustettu yhteensä 288 kaksipuolisella aurinkopaneelilla. Kaksipuolisuus tarkoittaa, että paneelit pystyvät hyödyntämään sekä taivaalta että merestä tulevan auringonsäteilyn. Paneelit tuottavat laskelmien mukaan parhaimmillaan 35 kerrostaloasunnon vuotuisen käyttösähkön tarpeen. Naantalin Energian mukaan energiayhtiön omista ja messutalojen paneeleista kertyy kesän aurinkoisina päivinä kaikki alueella tarvittava energia ja ylikin. TA-yhtymän rivitalokortteliin messualueen korkeimmalle paikalle suunniteltiin yhdessä Turun AMK:n kanssa aurinkovoimala. Siitä saadaan sähköä maalämpöpumppuihin, maaviileään ja ilmanvaihtoon.
Nina Helinin suunnittelema kokonaisuus (kohteet 20–22) onnistuu tavoitellessaan saaristolaishenkistä venevajanäkymää vierasvenesataman suunnasta. Rakennukset ovat kokonaiskooltaan maltillisia, hulppeita kaksioita ja kolmioita.
Lounatuulen venesataman katoksen kaksipuoliset aurinkopaneelit toteuttavat aurinkoenergian maksimaalista hyväksikäyttöä.
Kierrätystä ja yhteisöllisyyttä
Messualueelta raivattua puu- ja kivimateriaalia on hyödynnetty kierrätysmielessä systemaattisesti. Louhittua kiviainesta on käytetty valtaosin messualueen infrarakentamisessa, jolloin louheen turhaa pois kuljettamista siitä aiheutuvine hiilijalanjälkineen ei ole tullut. Rivitaloalueen suojaiselta sisäpihalta pääsi myrsky kaatamaan muutaman komean männyn. Kaatuneista tukeista saatiin vuokratalon kohteen saunaan veistettyä paneelit ja kattolaudat. Asumisoikeustalon avoinna olevista kahdesta asunnosta on toinen sisustettu kokonaan kierrätyshuonekaluilla.
Puustoa on alueella kunnioitettu.
Saunapolitiikka on messuilla laitettu uusiksi. Oheiskohteena olevassa asumisoikeustalossa ei ole asuntokohtaisia saunoja. Saunatilat terasseineen on sijoitettu ylimpään viidenteen kerrokseen. Samaa politiikkaa on TA-Yhtymä noudattanut vuokrarivitalossa, johon kuuluu erillinen rivitalokokonaisuuden yhteiskäyttöön tarkoitettu saunarakennus. Eniten etukäteishuomiota on kerännyt tiettävästi Suomen ensimmäinen saunarivitalo, joka sijoittuu merenrantaan venelaiturin läheisyyteen. Puusaunoista voi hankkia osakkuuden, tai myös omistusoikeuden yksittäiseen kolmekymmentäneliöiseen saunaan. Yksi saunoista jätetään kuitenkin yleiseksi ja kaikille, myös veneilijöille, avoimeksi saunaksi talviuintipaikkoineen.
Messualueen tontteja ei ole saanut varustaa aidoilla. Kortteleittain hoidettava jätekeräys on myös omiaan lisäämään asukkaiden satunnaisia kohtaamisia. Yhteishenkeä arvellaan syntyvän jatkossa esimerkiksi mahdollisten yhteisesti hankittavien veneiden kautta. Golfin harrastajat löytänevät toisensa kävely- ja näköetäisyyden päässä olevalta golfkentältä.
Asumisen trendejä
Asuntomessujen operatiiviselle johtajalle Heikki Vuorenpäälle Naantalin asuntomessut jäävät uran viimeiseksi. Eläköitymistä on valmisteltu hyvissä ajoin ja seuraajaksi valittu, koulutukseltaan sekä arkkitehti että sisustusarkkitehti Timo Koskinen on tehnyt yhteistyötä Heikin kanssa jo pari vuotta. Asuntomessujen rooli asumisen trendien esille tuojana ja hyvää asumista eteenpäin viejänä tulee jatkossakin olemaan messuorganisaation ydinsisältönä. Takavuosina keskusteltiin paljon siitä, kuinka messut lähtivät painottumaan enemmän ja enemmän sisustuspuoleen. Tämän tosiasian kanssa on opittu jo elämään. Moni messukävijä tulee ennen kaikkea haistelemaan sisustuksen uutuuksia, mihin yleensä valmiiksi sisustetut messutalot antavat tilaisuuden. Huonekalujen ja sisustustarvikkeiden valmistajille messut ovat myös oiva kirittämisen vuotuinen katselmus, mikä otetaan huomioon tuotesuunnittelussa.
Kaarevista muodoista ja suurista lasipinnoista koostuva, yli 100-neliöinen yhden makuuhuoneen ”poikamiesboksi” ”Wing” edustaa Honkatalojen uuden sukupolven hirsituotantoa (arkkitehti- ja pääsuunnittelijana Janne Kantee).
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on esittelypiste, jossa voi testata virtuaalisesti alkusammutuskalustoa sekä saada ohjeita palotarkastajalta.
Alakoululaiset ovat olleet innolla mukana rakentamassa muun muassa hyönteishotellia.
Oheiskohteena on mahdollisuus tutustua Naantalissa lehtikuusella verhoiltuun asumisoikeuskerrostaloon.
Naantalin messujen pientalosuunnittelun näkyvimpiä trendejä on luonnon elementtien integrointi asumiseen. Terassit suojatumpina tai avoimempina on kytketty helposti saavutettavissa olevaksi jatkumoksi sisätiloihin. Ratkaisut vaikuttavat toimivilta ja mahdollistavat terassien ja parvekkeiden vaivattoman käytön. Harkiten sijoitetut lasipinnat tuovat alueen kauniin, kallioisen ja mäntymetsäisen luonnon osaksi sisänäkymiä. Vaikka varsinaisia merinäkymiä ei asunnoista juurikaan avaudu, on veneilyä varten ruopattu Matalalahti kivenheiton päässä. Merellisyydestä pääsee nauttimaan helposti.
Suomen Asuntomessujen uusi operatiivinen johtaja Timo Koskinen arvioi, että hänen kaudellaan tullaan entistä ponnekkaammin kiinnittämään huomiota asumisen laatutekijöihin. Rakennustekniset kysymykset pysyvät totta kai asialistalla, mutta asumisen pehmeämmille puolille ja tilasuunnittelun kehittelylle on tilausta. Asuntomessujen ja koko KIRA-sektorin yhteistyöllä on mahdollisuus tuoda myös kokonaan uusia tuulia asumisen monipuoliseen maailmaan. Ilmastonmuutos, kiristyvä talous ja maailmanpolitiikan lisääntynyt epävakaus pitävät huolen, ettei ratkottavista kysymyksistä ole puutetta. Laitkin ovat muutostilassa. Vapautuvatko 30-neliöiset muut kuin pysyvään asumiseen tarkoitetut rakennuskohteet luvan hakemiselta? Määräyksistä vapauttamistahan ei ole edes esitetty.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Veijo Lindgren, Krista Keltanen, Hans Koistinen ja Lauri Jääskeläinen