Kahdeksantoista vuoden tauon jälkeen Lappeenranta isännöi – tai pikemminkin emännöi – Rakennustarkastuspäiviä 23.–25.3.2022. Etelä-Karjalan maakunnallinen keskus on profiloitunut viime vuosina Suomen ilmastopääkaupunkina.
Pääsihteeri Markku Hienonen (vas.) jatkaa uuden puheenjohtajan aisaparina. Pekka Seppälä (oik.) voi jättää puheenjohtajan tehtävät luottavaisin mielin. Pekka Seppälä kukitettiin RTY:n kunniajäseneksi nro 19 ja Markku Hienonen kunniajäseneksi nro 20.
Lappeenrannassa juhlittiin samalla Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n 60-vuotistaivalta. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva toivotti osallistujat tervetulleeksi ympäristö- ja energiasektorilla edelläkävijän roolia hankkineeseen ja eurooppalaisilla palkinnoilla tunnustusta saaneeseen 73 000 asukkaan korkeakoulukaupunkiin. Euroopan neljänneksi suurimman ja Suomen suurimman järvialtaan Saimaan aallot huuhtelevat Lappeenrannan rantoja tuhannen kilometrin edestä. Kaupunki on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään keskustaa. Karjalainen vilkkaus on sinne jo palannutkin. Ydinkeskustassa ovat lähes kaikki korttelit olleet 2000-luvulla uudelleen kaavoitettavina.
Rauhan rakennuskantaa maaliskuussa. Lumikinoksilla oli vielä korkeutta.
Päivät viimeistä kertaa RTY:n puheenjohtajana avannut Pekka Seppälä toi esiin, kuinka lähes tarkalleen kahta vuotta aiemmin alkanut pandemia pakotti RTY:n miettimään uusia toimintatapoja. Kun suuremmat kokoontumiset jouduttiin perumaan, luotiin tilalle tiuhaan järjestettyjä ja menestykseksi osoittautuneita webinaareja. Voikin ennustaa, että webinaarit ovat tulleet jäädäkseen. Rooliansa kasvattanut Topten-kortisto ja -käytännöt ovat olleet eräänä webinaarien vakioaiheistona. Yhdistyksen lehti, RY Rakennettu Ympäristö, joutui myös uuden tilanteen eteen. Ei pandemian takia, vaan kesken sopimuskauden kustannusvastuusta irrottautuneen Rakennustieto Oy:n strategiamuutoksesta johtuen. Sähköinen tiedonvälitys jyrää perinteisempää printattua. Kolmas pandemiavuosina edennyt, rakennusvalvonnan tulevaisuuteen vaikuttava suuren luokan muutos liittyy viisi vuotta poliittisen valmistelun kohteena olleeseen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen. Kokonaisuudistus sai juuri Lappeenrannan päivien alla uuden poliittisen käänteen. Kokonaisuudistusta ei tällä vaalikaudella tule. Sen sijaan rakentamista koskeva lakiuudistus etenee. Sanna Marinin hallitus valmistelee jo tehdyn valmistelutyön pohjalta ehdotuksen uudeksi rakentamislaiksi. Nykyinen MRL muutetaan koskemaan pelkästään alueidenkäyttöä, ja lain nimeksi tulee alueidenkäyttölaki. Lähes satavuotinen kehikko, jossa kaavoituksesta ja rakentamisesta on säädetty samassa laissa, jää näillä näkymin historiaan.
Ylijohtaja Teppo Lehtisellä oli tuoretta kerrottavaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen edellispäivänä saaneesta poliittisesta käänteestä.
Ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtinen kertoi MRL:n uudistuksen saaneesta käänteestä. ”Mammutti lohkottiin”, hän totesi. Vaikka kokonaisuudistus käynnistyi poliittisesti jo edellisellä vaalikaudella, ei nykyinen viiden puolueen hallitus löytänyt alueidenkäytön ohjauksen kaikkiin pulmakohtiin riittävää yksimielisyyttä. Aikakin hallituksen esityksen valmiiksi saamiseen rupesi käymään vähiin. Yksimielisyyttä sen sijaan on löytynyt tavoitteista, joilla tähdätään hiilineutraaliin rakentamiseen. Ilmastonmuutoksen hillinnän hiominen kaavoituspykälien osalta siirtyy seuraavalle vaalikaudelle, samoin saamelaisten alkuperäiskansan asemaa korostavat säännökset sekä maapolitiikka. RTY:n päivien aikana elettiin vielä vaihetta, jossa alueidenkäytön digitalisointi olisi ollut osa rakentamislakipakettia. Viikkoa myöhemmin oli tilanne toinen. Kaavoja koskevat digipykälät hoidetaan osana RYTJ- eli rakennetun ympäristön tietojärjestelmä -lakia. Rakentamislakiehdotuksessa digitaalisuus näkyy voimallisesti, RYTJ-lainsäädäntöä ja digitaalista kaksosta ennakoiden. Tunnistettuja ja RYTJ-tietoalustalle tarpeellisia viranomaistoimintoja on parisataa, kertoi Teppo Lehtinen. Rakentamisen luvituksessa sähköinen asiointi on ollut arkipäivää jo pitkään. Teppo Lehtinen antoi erityistunnustusta maan rakennustarkastajakunnalle. Luvitus pystyttiin pandemiasta huolimatta hoitamaan sähköisillä välineillä, eikä rakennusala byrokratian takia ”kyykännyt”.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toi videotervehdyksessään esiin parin viime vuoden aikana vilkkaana jatkuneen rakentamisen. Työtapojen muutos ja yhtäkkinen siirtyminen monissa tehtävissä etätyöskentelyyn on vilkastuttanut rakentamista muuallakin kuin vain muutamassa kasvukeskuksessa. Koronavuodet ovat korostaneet kodin ja lähiympäristön merkitystä. EU:n Green Deal ja Fit for 55 ovat tuoneet rakennetun ympäristön ja rakennusalan ilmastonmuutoksen hillinnän keskiöön. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on osa tätä kokonaisuutta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 nopeuttaa pysyvää siirtymää fossiilisesta energiasta uusiutuvaan.
Leena Salmelainen (vas.), Sara Keravuori ja Risto Levanto (oik.) viimeistelevät tapahtuman nuotteja. Maskeja suositeltiin.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD revisioehdotus julkistettiin 15.12.2021. Eduskunta joutuu ottamaan siihen kantaa kevään tai viimeistään kesän aikana. Julkistetussa muodossaan ehdotus tarkoittaisi energiatehokkuudeltaan heikoimman rakennuskannan korjausvelvoitetta riippumatta siitä, olisiko rakennuksen omistajalla kiinnostusta korjaamiseen tahi ei. Muutos olisi merkittävä, ellei suorastaan järisyttävä, totesi ylijohtaja Lehtinen. Nykyinen direktiivi ja sen pohjalta annetut säädökset kytkevät energiatehokkuuden parantamisvelvoitteen korjaamisen luvanvaraisuuteen ja silloinkin reunaehtona on, onko energiatehokkuuden parantaminen teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Maaliskuussa menehtynyttä rakennusneuvos Heikki Ahoa kunnioitettiin hiljaisella hetkellä. Heikki ministeriön pitkäaikaisena juristina vastasi käytännössä rakennusvalvonnan lainsäädäntöuudistuksista monen vuosikymmenen ajan. Heikki oli RTY:n päivien vakioesiintyjiä. Lappeenrannan päivillä vuonna 2004 hänet kukitettiin Vuoden rakennustarkastajaksi. Teppo Lehtinen muisteli Heikin perehdyttäneen hänet lakien filosofiaan. Muistokirjoitus Heikki Ahosta on luettavissa RY-lehden tämän vuoden ykkösnumerossa.
Työhyvinvointia
Ilmastonmuutoksen rinnalla päivien toisena pääteemana oli työhyvinvointi. Etätyöt ja kohtaamisten vähyys on kirvoittanut laajaa julkista keskustelua suomalaisesta työhyvinvoinnin kulttuurista. Valmentaja Tinka Kerttula (Presense Oy) tarjosi reilun puolentoista tunnin ajan teoriaa ja ennen kaikkea käytännön työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla kun toisilta saatu energia on ylivertaista, on jokaisella jäätävä valta toisiin ihmisiin. Ja vastuu. Kommunikoinnista vain seitsemän prosenttia perustuu sanoihin. Kehonkieli on vaikuttavampi, ja se, miten asennoidun toisiin ihmisiin. Kapseloitua ei kannata. Arvostusta pitää antaa sekä itsellensä että muille. Toimivassa työyhteisössä välitetään omaa tietämystä ja osaamista muiden käyttöön. Lisää aiheesta voi lukea RY-lehden edellisestä numerosta.
Rakennustarkastuspäivät edustavat ja edistävät omalla tavallansa tarkastajien hyvinvointia. Päivien tapahtumapaikka, maaliskuussa vielä talvisen Saimaan rannalla sijaitseva Rauha, eli kymmenkunta vuotta sitten Holiday Club Saimaana toimintansa käynnistänyt kylpylähotelli tarjosi rakennustarkastajille oivat puitteet. Noin 2 000 majoituspaikkaa käsittävä kokonaisuus on noussut Suomen suosituimpien matkailukohtien kärkikastiin. Rauhan matkailuhistoria alkoi jo 1880-luvulla. Ensimmäisenä majoitusta alueella tarjosi Rauha pensionat för turister vuonna 1893. Sairaalatoiminta käynnistyi, kun kuntainliitto sai ostettua tilukset vuonna 1924. Sairaalatoiminta loppui vuonna 1993. Kylpylä- ja lomakeitaan tunnettuutta vauhdittivat Rauhan loma-asuntomessut vuonna 2012.
Luottamushenkilöt pääsivät myös ääneen
Kesän 2021 kuntavaalien jälkeen käynnistynyt uusi kunnallinen vaalikausi näkyi ohjelmassa. Luottamushenkilöille oli tarjolla parin tunnin edestä juridista rinnakkaisohjelmaa, josta vastasi Turun Harri Lehtinen. Turun rakennus- ja lupalautakunnan puheenjohtaja Riina Lumme pohti päätösten jatkodelegoinnin mahdollisuuksia.
Suuressa salissa vuoropuhelua virkakunnan ja poliittisten päättäjien kanssa kävivät RTY:n varapuheenjohtaja Leena Salmelainen ja Oulun rakennuslautakunnan puheenjohtaja Merja Rasinkangas. Siviilissä koulupoliisina toimiva ylikonstaapeli Rasinkangas kertoi heti kärkeen, ettei ole maisematyölupia kysellyt, kun on maalla pihakoivuja kaatanut. No, lohdutukseksi todettakoon, ettei kaava-alueiden ulkopuolella toimenpiderajoitusta yleensä ole. Vaikka lait ovat poliisille noin yleensä peruskauraa, niin rakentamisen sääntelyn määrä on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Rasinkankaalle ollut yllätys. Lainsäädäntöviidakko vain jatkaa paisumistaan, arvioi rakennuslautakunnan puheenjohtaja Merja Rasinkangas. Ideaalista olisi, jos yhdestä pykälästä voisi löytää kulloinkin tarvittavan oikeusohjeen. Rakennuslautakunnan puheenjohtajalle asti tulevat palautteet liittyvät yleensä lupien käsittelyaikoihin ja siihen, miksei byrokratiaa voi hoitaa yhden luukun periaatteella. Kritiikistä pitäisi osata ottaa oppia, vaikkei asiakas Rasinkankaan kokemusten mukaan aina olekaan oikeassa. Kesäisiin luparuuhkiin pitäisi voida varautua niin että myös ”särkymävaraa” löytyisi. Leena Salmelaisen kysymykseen keinoista edistää virkakunnan ja lautakunnan keskinäistä luottamusta kehotti Rasinkangas mahdollistamaan luottamushenkilöille tilaisuuksia tutustua etukäteen päätettäväksi tuleviin hankalampiin asioihin.
Tamperelainen konkaripoliitikko, jo parikymmentä vuotta yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaostossa toiminut ja sen nykyinen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, tekniikan lisensiaatti Matti Höyssä puuttui puheenvuorossaan rakennusvalvonnan resurssikysymykseen. Rakentaminen on suhdanneherkkä ala eivätkä rakennusvalvonnan voimavarat juurikaan jousta muuttuvissa suhdanteissa. Rakennusvalvonnan tehtäväkenttää Höyssä pitää erittäin vaativana ja vastuullisena. Jos valtuustokeskusteluissa rakennusvalvontaa kritisoidaan, käyttää Höyssä aina rakennusvalvontaa puolustavan puheenvuoron. Vaativilta asiakkailta kannattaa hakea oppia, mutta prosessien kehittäminen on syytä pitää omissa käsissä. Luvanhakijat ja heidän suunnittelijansa ovat yhä enemmän valtakunnallisia, mikä korostaa yhdenmukaisten tulkintojen tarvetta. Seutuyhteistyöllä ja Topten-korteilla tätä onkin edistetty. Topten-korttien ei pidä kuitenkaan mennä liiaksi yksityiskohtiin.
Uutta johtokuntaa estradilla. Keskellä mikrofoniin puhuu Lappeenrannan johtava rakennustarkastaja Päivi Salminen. Kuvassa vasemmalta oikealle Pekka Seppälä, Paula Frank, Tiina Reponen, Jukka Hyttinen, Päivi Salminen, Leena Salmelainen, Jouni Vastamäki, Petri Perkiömäki, Markku Aro ja Leena Jaskanen. Johtokuntaan kuuluvat lisäksi uusi puheenjohtaja Risto Levanto, Esa Inkilä, Petri Syrjä ja Markku Vaittinen.
Lisää juridiikkaa
Tärkeiksi koettujen lakiklinikoiden osuudessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi selosti rakentamislain tulevaa sisältöä. Lausuntokierroksen jälkeen on luovuttu kuntien vastustamasta kaksitasoisesta rakennusvalvonnasta. Epäselvyyksiä aiheuttanut kysymys kaksivaiheisesta luvituksesta on selvennetty tarkoittamaan alueidenkäytöllisiä ja toteuttamisen edellytyksiä. Pääsääntönä on alusta saakka ollut yksi hallintopäätös, mutta luvanhakijan niin halutessa voitaisiin sijoittamisen edellytykset arvioida myös omana hallintopäätöksenä. Rakentamisluvan yhteydessä vaadittavalla ilmastoselvityksellä osoitetaan laskelmin hankkeen hiilijalan- ja hiilikädenjälki. Hiilikädenjälkeä ei vähennetä hiilijalanjäljestä. Materiaalien kierrätystä edistetään pakottavin säännöksin vaatimalla lupavaiheessa materiaaliseloste. Yksityiskohdat täsmentyvät asetuksissa. Rakentamisen vastuuta koskeva hallitusohjelman kirjaus pääurakoitsijan toteutusvastuusta on aiheuttanut päänvaivaa. Rakentamislakiin ehdotetaan säännöstä päävastuullisesta toteuttajasta, joka ilmoitettaisiin rakennusvalvontaan. Hankkeeseen ryhtyvä saisi halutessaan itsekin toimia päävastuullisena toteuttajana. Rakennuksen tulisi kestää ”äidiltä tyttärelle” tiivisti Martinkauppi.
Etukäteen lakiklinikkaan lähetettyjä kysymyksiä purkivat vastauksillansa Leena Salmelainen ja Esa Mettälä Turusta sekä Lauri Jääskeläinen.
RTY:n 60-vuotista taivalta oli saapunut kunnioittamaan Pekka Seppälää edeltänyt puheenjohtaja Pekka Virkamäki, joka Vantaan kaupungin rakennusvalvontajohtajan vakanssilta eläköidyttyään siirtyi ympäristöministeriöön lakeja valmistelemaan.
Ilmastonmuutos otettava huomioon rakenteissa ja tekniikassa
Vihreä tulevaisuus ratkeaa tekojen kautta, korosti Suomen ilmastopääkaupungin Lappeenrannan ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen. Rakennukset ja liikenne ovat avainroolissa päästöjen vähentämisessä. Ukrainan sota pakottaa lisäämään väliaikaisesti turpeen energiakäyttöä. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT edistää vihreää siirtymää monialaisella yhteistyöllä tutkimuksen ja yrityselämän kesken. Lappeenrannan kaupungin uusin ilmasto-ohjelma on vuodelta 2020.
Ympäristöministeriöstä yli-insinööri Timo Lahti esitteli ministeriön ilmastonmuutokseen liittyviä hankkeita. Konkarijuontajan Juha Salmen sanoin vauhdikkaasta ja vakuuttavasta esityksestä kannatti laittaa verkkokalvolle mieleen diakuva riskirakenteista ilmastonmuutoksen edetessä. Rakenteiden toimivuutta on pakko arvioida uudelleen esimerkiksi kosteusolosuhteiden vääjäämättä muuttuessa.
Timo Lahti ympäristöministeriöstä tuntee ministeriön käynnissä olevat lukuisat hankkeet ilmastonmuutoksen tiimoilta. Mikä on ilmastonmuutoksen kannalta toimiva rakenne? Vastauksia kaivataan.
Kirkkonummen rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti Arja Sihvola askaroi merenrantakunnan usein hankalien poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisujen parissa. Myös suojelukohteet kuuluvat hänen reviiriinsä.
Kimmo Lylykangas totesi, kuinka kansainvälinen standardointi vielä puuttuu hiilijalanjälkilaskennasta. Kaikkea ei voida kuitenkaan saattaa numeraaliseen asuun eikä asemakaavalla voida vaikuttaa elämäntapaan kuin vain osittain. Mutta sitäkin ehdottomasti tarvitaan.
Rakennustarkastuspäivillä lukuisia kertoja esiintynyt, vuodesta 2018 Tallinnan teknillisen yliopiston professuuria hoitava Kimmo Lylykangas kaipaili yhdenmukaisuutta rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan. Toistaiseksi laskenta perustuu eri maissa eri lähtökohtiin. Kansainväliset standardit uupuvat. Edistystä ei tapahdu ilman että päästövähennyksille asetetaan numeerisia arvoja. Kiintoisa kysymys on, kuinka paljon säädöksillä voidaan vaikuttaa rakennuksia suunnittelevan arkkitehdin materiaalivalintoihin. Käytännössä niistä päättää toistaiseksi lähes aina rakennuttaja. Lylykankaan mukaan rakennusten huonetilojen ylilämpenemistarkastelun tapaan myös hiilijalanjälkitarkastelu tehdään tällä hetkellä todennäköisesti liian myöhäisessä vaiheessa. Virossa rakennuskanta on jo kokonaisuudessaan digitaalisena kaksosena, Suomessa ollaan Juha Salmen mukaan lähinnä keskosvaiheessa.
Yhdistyksen plaketit myönnettiin Reima Ojalalle ja Ulla Vahteralle.
Kuvat: Markku Hienonen
Lauri Jääskeläisen mittavaa työtä RTY:n ja RY-lehden parissa muistettiin 60-vuotisjuhlassa.
Kuva: Markku Hienonen
Rakennusterveysasiantuntija Pertti Heikkinen tiivisti rakennusfysiikan olevan dialogia luonnon kanssa. Kuntotutkijana hän on useasti törmännyt selkeästi määräysten vastaisiin työmaatoteutuksiin ja esimerkiksi julkisivumuurauksessa tehtyihin virheisiin ja huolimattomuuksiin. Miksei silloin puututa vastaavan työnjohtajan toimintaan?
Lylykangas oli estradilla toistamiseen, kun Helsingin rakennusvalvontapalveluiden kahden asiantuntijan kanssa siirryttiin pohtimaan ylilämmön hallintaa valoisuus ja viihtyisyys huomioon ottaen. Vaikka lasien eristysominaisuudet ovat parantuneet, johtaa energiatehokkuuden parantaminen pienempiin ikkunapinta-aloihin. Myös tiivis kaupunkirakenne leikkaa päivänvaloa, samoin lähes normiksi tullut lasitettu parveke kaiteineen. Suoran auringonvalon säteily tuottaa vastaavasti lämpökuorman. Mikä ratkaisuksi? Talotekniikkayksikön päällikkö Petri Perkiömäki ja tarkastusinsinööri Satu Kääpä korostivat suunnittelun merkitystä. Hellejaksoihin tullaan entistä enemmän varautumaan koneellisilla jäähdytysratkaisuilla. Helsingin Kalasataman Verkkosaaren uudessa asemakaavassa on jo määräys keskitetystä jäähdytyksestä, eli käytännössä kaukokylmästä. Kimmo Lylykangas huomautti, että tekniikan ohella myös erilaisia luonnonmukaisia keinoja ylilämmön hallintaan pitäisi kehittää.
Lappeenranta panostaa myös kaupunkivihreän kehittämiseen.
Lappeenrannan kaupungintalon edustatori uudistettiin kauttaaltaan vuosina 2015–2018. Torin alta löytyy kahdesta tasosta pysäköintiä ja alimmassa kerroksessa kulkee myös katuja. Keskusta-alueen uudisrakentamista esittelivät (kuvassa vasemmalta oikealle) Jaana Kestola, Mikko Holm ja Kaisa Koponen.
Vuonna 1954 elokuvateatteriksi valmistunut Nuijamies (arkkit. Per Björkvall) toimi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vuoteen 2017. Omistajasuvun myytyä rakennuksen Finnkinolle päätti Finnkino lopettaa elokuvien esittämisen saman tien. ”Nuijamiehen maanalainen armeija” FB-ryhmä pani toimeksi ja syyskuussa 2018 oli uuden kulttuuritilan avajaiset. Rakennus on kaavalla suojeltu ja toiminta siinä on vilkasta.
Pitkään keskusteltiin siitä, mihin avattiin Suomen ensimmäinen pizzeria. Haminaan vuonna 1961 avattu on vienyt voiton. Toisena tuli Adriano Vinciguerra legendaarisella Adriano Barillaan. Nykyään paikan nimi on toinen mutta ravitsemuspalveluista on edelleen kysymys.
Wolkoffin museoitu kauppiastalo avaa ikkunan Lappeenrannan vahvaan venäläisaikaan. Putinin röyhkeä hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 tulee vaikuttamaan monin tavoin rajakaupungin jokapäiväiseen elämään. Rajaliikenne Nuijamaan raja-asemalta itään ja idästä länteen on jo lähes loppunut.
Ennen Rakennustarkastuspäivien erästä kohokohtaa, isäntäkaupungin torstaista iltavastaanottoa, jalkauduttiin perinteisille kiertoajeluille ja -kävelyille. Lappeenrannan rakennusvalvontajohtajan Päivi Salmisen ja hänen tiiminsä sekä kaupungin organisaation toimesta tarjolla oli neljä mielenkiintoista vaihtoehtoa: Rakuunanmäki ja Linnoitus; Keskusta-alueen uudisrakentaminen; Greenreality-kiertoajelu ja kävelyretki Rauhan alueella. Kaikista vaihtoehdoista oli laadittu todella perusteelliset esittelyvihkoset. Kun puolen tunnin ajomatkan päässä Rauhasta sijaitseva kaupungintalo oli varautunut vieraisiin runsailla sekä sielun että ruumiin antimilla, tullaan Lappeenrannan päiviä muistelemaan pitkään mitä onnistuneimpina. Ensi vuoden maaliskuun puolessavälissä on Helsingin vuoro näyttää osaamistansa rakennusvalvonnan vastavalitun uuden päällikön Leena Jaskasen johdolla.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen ja Markku Hienonen (Mainittu kuvatekstissä)
