Menu
Itävallan yhdeksässä osavaltiossa rakennusmääräykset vaihtelevat. Myös niiden tulkintoihin vaikuttavat eri osavaltioiden näkemyserot.
Korkeimmillaan 24-kerroksinen HoHo Wien -hybridikompleksi käsittää myös matalampia rakennuksia, joissa CLT-elementit on voitu päällystää lehtikuusella. Torni on alimpia kerroksia lukuun ottamatta verhoiltu kuitusementtityyppisellä Eternit-levytyksellä, jonka väitetään olevan sataprosenttisesti luonnonmateriaalia.
Hybridirakennukseksi luokiteltu, 24-kerroksellaan maailman korkeimmaksi puurakennukseksi mainittu HoHo Wien on tyypillinen esimerkki itävaltalaisesta nykypuurakentamisesta. Eri korkuisista osista koostuva, hotelli-, toimisto- ja liiketiloja käsittävä kompleksi on puisilta osiltaan jäykistetty teräsbetonisiin ytimiin, jotka toimivat myös hissikuiluina ja poistumisteinä. Wienin osavaltio on tunnettu tiukoista rakennusmääräyksistänsä. Liimapuisten pilarien ja CLT-julkisivuelementtien käyttö korkeissa kohteissa edellyttää Wienissä paloturvallisuuskompensaatioita. HoHo Wienin korkeammissa osissa se on tarkoittanut normaalia lyhyempiä poistumistiereittejä, sprinklausta, suoraan palokunnalle hälyttäviä savuilmaisimia sekä testauksia. Kun kaikki tämä otettiin suunnitelmiin mukaan ja rakennusluvasta väännettiin kättä parin vuoden ajan, alkoivat korkeimman torniosan rakennustyöt lokakuussa 2016.
Lukuisten kompensaatioiden vastapainoksi on puu voitu jättää sisätiloissa näkyviin. Sen sijaan julkisivut on torniosan kolmannesta kerroksesta ylöspäin verhottu kuitusementtilevyillä. Wienissä saa julkisivut verhoilla puulla korkeintaan kuusikerroksisissa rakennuksissa. HoHo Wienin viisikerroksinen toimisto-osa on pinnaltansa lehtikuusta. Vuonna 2019 valmistunut HoHo:n torniosa säästää laskelmien mukaan 2800 hiilidioksidiekvivalenttitonnia verrattuna perinteiseen teräsbetonikonstruktioon.
Työmaakuva puu-betoni-komposiittielementin asennuksesta.
Wienin Aspernin kaupunginosan Seestadtissa halutaan tuoda esiin naisten roolia kaupunkisuunnittelussa ja rakentamishankkeissa. Tämä näkyy muun muassa Seestadtin kadunnimistössä, joka käsittää lähes kauttaaltaan 1900-luvun tunnettujen eri alojen naisvaikuttajien nimiä, kuten filosofi Hannah Arendt ja arkkitehti Lina Bo Bardi sekä kaupunkitutkija Jane Jacobs.
Wienin Seestadt profiloituu vähäpäästöisyydellä
HoHo Wien sijoittuu Wienin tärkeimmän kaupunkikehityshankkeen, Aspernin kaupunginosan Seestadtin ytimeen. Arkkitehti Tuula Palaste on raportoinut Seestadtin hankkeista RY-lehdessä yhteensä kolmessa eri artikkelissa, joista keskimmäinen kertoo HoHo:sta.[1]
Vaikuttaa siltä, että lokakuussa 2023 Seestadt vielä hakee itseänsä. Entisen Aspernin lentokentän maille rakentuva, 25000 asukkaalle ja 20000 työpaikalle vuonna 2035 mitoitettu alue on metrolla ja raitiovaunulla saavutettavissa, mutta hiukan irrallaan Wienin perinteisestä kaupunkirakenteesta. Liikkumisen esteettömyyteen ja ekologisuuteen on panostettu. Tekojärvessä kalat viihtyvät, mutta muutoin alueelle nimensä antaneen järven virkistyskäyttö on vielä vaiheessa. Erilaisia kestävän ja vihreän rakentamisen kokeiluhankkeita on toteutettu ja vireillä, mutta lopullisia tuloksia ei vielä ole saatu. Naisten roolia suunnittelussa ja rakentamisessa on korostettu.
Sen sijaan Seestadt jatkaa kunniakkaasti Wienin maailmankuuluja yhteiskunnallisen asuntorakentamisen ja -politiikan perinteitä. Tuettua vuokra-asuntotuotantoa on runsaasti. Samoin erilaisia yhteisöllisyyteen ja ryhmärakennuttamiseen perustuvia kohteita, kuten Tuula Palaste on RY-lehdessä raportoinut.
Puurakentamisen tiukahkoista tulkinnoista huolimatta Seestadtiin on noussut HoHo-kompleksin lisäksi muitakin enemmän tai vähemmän puuhun perustuvia rakennuksia. Mikään yhtenäinen, pelkästään puumateriaaliin perustuva alue vaikkapa Helsingin Honkasuon tapaan Seestadt ei kuitenkaan ole.
Suomalais-itävaltalaiskaksikko Berger + Parkkinen oli kilpailuvoiton kautta mukana suunnittelemassa yhdessä Querkraft Architekten -toimiston kanssa 213 asunnon vuokra-asuntokorttelia Seestadtin kaakkoisosaan. Rakennusrunko on betonia ja julkisivut puuta. Seitsemää eri korkuista rakennusosaa yhdistävät eri tasoissa kulkevat kulkusillat. Sisäpiha tarjoaa vaihtelevia näkymiä ja puupintaisia oleskelutasoja. Rakennus on energiakulutukseltaan osoittautunut lähes passiivitasoiseksi. – Kohde on esitelty Arkkitehti-lehden nrossa 4/2016.
Puuistutuksilla vehreytetään aiemmin Aspernin lentokenttänä toiminutta Seestadtin uutta projektialuetta. Jalankulkuväylät ovat väljiä. Kaupunkisuunnitelma on ruotsalaisen Johannes Tovattin kilpailuvoitto, ja julkista kaupunkitilaa on ollut ideoimassa maailmankuulu Jan Gehl.
Stora Enso toimitti CLT-moduulit keskelle Wienin vanhaa kaupunkirakennetta toteutettuun puurakenteiseen hotelliin, joka valmistui loppuvuodesta 2020.
Stora Enso selvittää parhaillaan mahdollisuutta korvata nykyiset liimat biopohjaisilla ligniiniliimoilla. Yhteistyötä tehdään Aalto-yliopiston kanssa.
Puurakentaminen edellyttää sinnikkyyttä
Itävallassa puurakentaminen ei ole edelleenkään helppoa, vahvistaa pitkään maassa toiminut DI Johanna Kairi. Kairi on Itävallan Stora Ensolla kehittämisen johtotehtävissä. Stora Enso toimitti puiset CLT-moduulit Wienin kansainvälisen Westbahnhof-rautatieaseman lähellä sijaitsevaan, vuoden 2020 lopussa valmistuneeseen Numa Wood Rooms & Apartments -hotelliin.
Uuden kuusikerroksisen, puurakenteisen hotellin pystyttäminen keskelle tiivistä kaupunkirakennetta edellytti huolellista logistiikkaa. Alta purettiin vanha rakennus pois. Portaat ja hissikuilu rakennettiin ensin teräsbetonisina, samoin 1. kerros. Puiset moduulit valmistettiin tehtaalla 150 kilometrin päässä. Yhtä moduulia varten oli asennusaikaa puoli tuntia. Asentaminen oli kaupunkiliikenteestä johtuen mahdollista vain klo 24:n ja aamuviiden välisenä aikana. Kerrosta kohti tuli yhdeksän moduulia.
Johanna Kairi viittasi hotellia esitellessään Itävallan rakentajien keskuudessa tunnettuun sanontaan ”Wien als anders”. Viranomaiset on syytä ottaa rakentamishankkeeseen mukaan heti alusta alkaen. Muutoin voi tulla yllätyksiä. Tärkeää on, että myös pääurakoitsija osallistuu yksityiskohtien hiomiseen alkumetreiltä lähtien. Numa-hotellihanketta edisti investorin vahva tahtotila toteuttaa kohde puisena. Puupinnat ovat rakennuksessa vahvasti läsnä ja näkyvillä, poiketen naapuruston perinteisestä kivikaupunkirakentamisesta.
Stora Enso haluaa nousta Euroopan suurimmaksi puurakentajaksi. Uusia CLT-tuotantolaitoksia on rakenteilla muun muassa Tšekkiin. Tonavan rannalle on suunnitteilla maailman korkein puurakennus, jossa tulisi olemaan 32 kerrosta. Stora Enson uusi puurakenteinen pääkonttori Helsingin Katajanokalle valmistuu vuonna 2024 (Anttinen Oiva Arkkitehdit).
Molzbachhofin luontohotellin puiset konstruktiot on pystytty toteuttamaan liimattomina. Mänty- ja kuusilankut on koottu yhteen niitä luontaisesti puristavilla pyökkitapeilla.
Steiermarkin osavaltion Kalwangissa syntyy patentoidulla systeemillä puisia tilaelementtejä. Kaufmann ei tee omakotitaloja vaan keskittyy koulu-, toimisto- ja julkisiin rakennuksiin. Berliiniin on tilattu moduulit yhteensä 32 koulurakennukseen. Raaka-aineena käytetään mäntyä ja kuusta.
Stora Enson Bad St. Leonhardin saha ja CLT-tuotantolaitos käyttää Kärntenin osavaltion puuta. Rakentamisen heikko suhdanne kurittaa myös Itävaltaa ja pakottaa lomautuksiin.
Massiivipuisia vaihtoehtoja
Ristiinliimattu puu (CLT, Cross Laminated Timber) on omalla tavallaan massiivipuuta. Kerroksittain ristiin liimattuna tuotetaan massiivista puulevyä, joka voi toimia kantavana rakenteena. Myös viiluista koottu kertopuu (LVL, Laminated Veneer Lumber) tuottaa massiivipuisia palkkeja, lankkuja ja levyjä. Massiivipuulevyistä on suhteellisen helppo koota tehtaalla kuivissa olosuhteissa tilaelementtejä. Tilaelementit ovat työmaalla nopeasti asennettavissa, mikä lyhentää merkittävästi paikalla tapahtuvaa rakennustyötä.
Massiivisissa puulevyissä käytetään fossiilisia liimoja ja tilaelementtejä levyistä koottaessa ruuveja. Vaikka liimoja kehitetään ja biopohjaisia ligniiniliimoja on jo kelpuutettu huonekaluteollisuuteen, niin CLT-levyjen osalta ollaan vielä sertifiointivaiheessa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään tulenkestävää, lujaa ja myrkytöntä ekoliimaa, jossa ligniinipitoisuus on yli 90 prosenttia.
Jos ekoliima läpäisee testit ja sitä ryhdytään käyttämään puulevyteollisuudessa, on se suuri edistysaskel pyrittäessä minimoimaan mahdollisia nykyisistä liimoista haihtuvia haitallisia yhdisteitä sekä hiilijalanjälkeä.
TeopuuKS:n (Teollisen puurakentamisen kehittäminen Keski-Suomessa) organisoimalla opintomatkalla Itävaltaan lokakuussa 2023 majoituttiin puurakenteiseen hotelliin Molzbachhof pienessä Kirchberg am Wechselin kylässä Ala-Itävallan osavaltiossa. Pichlerin perheen pyörittämä luontohotelli on rakennettu patentoidulla ratkaisulla, jossa puukonstruktiot on toteutettu massiivisina ilman liimoja ja ruuveja. Mänty- ja kuusilankut on koottu yhteen pyökkitapeilla, jolloin niistä on saatu kestäviä, 36 senttimetriä paksuja rakenteita. Itävallasta löytyy toistaiseksi kolme vastaavanlaista puuhotellia.
Opintomatkan perusteella syntyi vaikutelma, että Itävallassa puurakentaminen on myötätuulessa. Puu mielletään hiilijalanjäljeltään tulevaisuuden rakennusmateriaaliksi. Yhtenä edellytyksenä on, etteivät raakapuun kuljetusmatkat sahoille ja elementtejä valmistaville tehtaille muodostu liian pitkiksi. Lähes puolet Itävallasta on metsää, mutta vuoristo-olosuhteet rajoittavat puun korjuuta. Itävallan vihreäksi sydämeksi kutsutussa Steiermarkin osavaltiossa metsäpinta-alan osuus on 60 prosenttia. Steiermark ja naapuriosavaltio Kärnten ovat perinteisiä saha- ja puuteollisuuden alueita.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen
[1] Tuula Palaste: Wienin Seestadt – uuden kaupunkirakentamisen malli? RY Rakennettu Ympäristö 1/2017 s. 44-47.
Tuula Palaste: HoHo Wien. Puu tulevaisuuden rakennusmateriaalina. RY Rakennettu Ympäristö 3/2018 s. 45-48.
Tuula Palaste: Ryhmärakennuttamista wieniläisittäin – esimerkkeinä LiSA ja Que[e]rbau. RY Rakennettu Ympäristö 3/2019 s. 54-56.