Kahden rakennuslupapäätöksen purku.

Vireilletulosta ilmoittaminen.

KHO 20.12.2021 taltio H4614.

Muu julkaistu päätös.

Turun rakennusvalvontapäällikkö myönsi (15.4.2021) rakennusluvan asuinrakennuksessa tehtäville muutostöille, jotka koskevat asuinhuoneiden yhdistämistä. Lupapäätöksen yhteydessä on hyväksytty vähäisinä poikkeamisina asemakaavasta kerrosalan ylitys yhteensä 37,5 k-m²:llä ja autopaikkavaatimuksen alitus siten, että 12 autopaikan sijaan toteutetaan kolme autopaikkaa. Poikkeamisina on lisäksi mainittu, että asuntojen tavoitettavuus ja sisäinen mitoitus ei täytä esteettömyyden vaatimuksia ja että rakennusten palotekniset vaatimukset eivät vastaa voimassa olevia määräyksiä.

Samoin Turun rakennusvalvontapäällikkö myönsi (15.4.2021) rakennusluvan asuinrakennuksessa tehtäville muutostöille, jotka koskevat asuinhuoneiden yhdistämistä, WC:n ja suihkun toteuttamista jokaiseen asuntoon, palorajojen uusimista ja lämmöneristyksen parantamista, sekä maalämpökaivon toteuttamista. Vähäisenä poikkeamisena asemakaavasta on hyväksytty autopaikkavaatimuksen alitus siten, että 10 autopaikan sijaan toteutetaan kolme autopaikkaa. Poikkeamisina on lisäksi mainittu, että asuntojen tavoitettavuus ja sisäinen mitoitus ei täytä esteettömyyden vaatimuksia ja että rakennusten palotekniset vaatimukset eivät vastaa voimassa olevia määräyksiä

Naapuri A ja hänen asiakumppaninsa ovat korkeimpaan hallinto-oikeuteen 7.7.2021 saapuneessa hakemuksessaan vaatinet ko. lainvoiman saaneiden rakennuslupapäätösten purkamista ja päätösten täytäntöönpanon kieltämistä. Hakijoita ei ole kuultu ennen rakennuslupien myöntämistä, eikä heille ole varattu muullakaan tavalla tilaisuutta ilmaista kantaansa lupahakemuksista. Rakennuspaikalla ei ole tiedotettu lupahakemuksista.

Korkein hallinto-oikeus purki rakennusvalvontapäällikön päätökset.

Arviointia

Ylimääräisestä muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (HOL, 808/2019) 13 luvussa. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat menetetyn määräajan palauttaminen ja lainvoimaisen päätöksen purkaminen.

Lainvoimainen päätös voidaan HOL 117 §:n mukaan purkaa neljän eri syyn perusteella. Ensinnäkin korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos asianosaiselle ei ole annettu oikeutta tulla kuulluksi tai asian käsittelyssä on tapahtunut muu menettelyvirhe. Toisena purkuperusteena on, että päätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Kolmantena purkuperusteena on asiaan tullut uusi selvitys, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty. Neljäntenä purkuperusteena on päätöksen epäselvyys tai puutteellisuus niin ettei siitä käy ilmi, miten asia on ratkaistu.

Kaikkia purkuperusteita koskee edellytys, jonka mukaan päätöksen saa purkaa vain, jos päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.

Purettavaksi haetut rakennuslupapäätökset koskivat ensisijaisesti olemassa olevien rakennusten sisäosien ja julkisivujen korjaus- ja muutostöitä. Asuntojen lukumäärä ei korjaustöiden johdosta lisäänny. Ennen rakennuslupahakemusten tekemistä samoille kiinteistöille haettiin poikkeamislupaa asemakaavan edellyttämien autopaikkojen määrästä. Naapuruston taholta poikkeamislupahakemuksesta jätettiin muistutus. Poikkeamislupahakemus ilmeisesti peruutettiin ilman, että siitä ilmoitettiin muistutuksen tehneille naapureille.

Turun rakennusvalvontapäällikkö totesi rakennusluvissa olevan kysymys rakennusten peruskorjauksesta. Hanketta voitiin päällikön mukaan pitää sillä tavoin vähäisenä, että rakennuslupahakemuksista ilmoittaminen olisi ollut naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Rakennuspaikalla tapahtuvan tiedottamisen hoitaa hankkeeseen ryhtyvä.

KHO otti huomioon rakennuspaikkojen sijainnin tiiviisti rakennetulla pientaloalueella, autopaikkajärjestelyt sekä lupapäätöksillä hyväksytyt poikkeamiset asemakaavasta eikä pitänyt lupahakemusten vireilletulosta ilmoittamista MRL 133.1 §:ssä tarkoitetuin tavoin ilmeisen tarpeettomana. Poikkeamisia autopaikkojen määristä ei KHO:n mukaan myöskään voida pitää vähäisinä (MRL 175 §).

Purkuperusteista olivat käsillä sekä menettelyvirhe että ilmeisen väärä lain soveltaminen. Molemmat virheet ovat voineet olennaisesti vaikuttaa rakennuslupapäätöksiin. Lupapäätökset loukkaavat naapurikiinteistöjen omistajien oikeutta. Hakemuksen kohteena olevat rakennusvalvontapäällikön päätökset oli purettava.

Lainvoimaisen hallintopäätöksen purkukynnys on suhteellisen korkea. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot merkitsevät poikkeusta oikeusvarmuuden periaatteesta. Jos yksityisellä on esimerkiksi käytettävissä muita tehokkaita oikeusturvakeinoja, niin niitä käyttämällä voi päästä kevyemmin ja varmemmin laissa turvattuihin oikeuksiin. Kuulemisvirheessä määräaika purun hakemiselle on kuusi kuukautta siitä, kun hakija sai tiedon päätöksestä. Muutoin purun hakemisen määräaika on viisi vuotta siitä, kun purettavaksi haettu päätös sai lainvoiman (HOL 119 §).

Tapaus on muistutus naapurien kuulemisen merkityksestä osana rakentamisen lupamenettelyä. Luvanhakija voi itsekin hoitaa kuulemisen ja liittää lupahakemukseen selvityksen siitä, että naapurit ovat tietoisia hankkeesta (MRA 65 §). Rakennusten sisäosien korjaustyöt eivät yksinään välttämättä olisi edellyttäneet lupahakemusten vireilletulosta ilmoittamista. Purkua hakeneet pitivät tosin yhdentoista asunnon toteuttamista kahteen rakennukseen joka tapauksessa muuna kuin vähäisenä hankkeena. Autopaikkojen määrä alittui reippaammin, kun kaavan edellyttämistä yhteensä 22 autopaikasta olisi 16 jäänyt toteutumatta. Naapurusto toi esiin huolensa, että kapeahkon kujan varrelta tultaisiin tarvitsemaan laajamittaisesti autopaikkoja tonttien käyttöön. Toinen lupapäätöksistä sisälsi myös kerrosalan ylityksen n. 20 prosentilla. Yleensä näin suurta ylitystä ei ole enää tulkittu vähäiseksi (KHO 26.10.2004 t 2699 ja KHO 27.2.2004 t 412). Kysymys on kuitenkin ollut olemassa olevien rakennusten perusparannuksesta, jolla ei ole vaikutusta rakennusten pohja-alaan.

Varatuomari,
valtiotieteiden maisteri
Lauri Jääskeläinen