Usein esiintyvä harhakäsitys on, että rakennusvalvonnan tehtävä on puuttua kaikenlaiseen rakentamiseen ja lisätä projekteihin turhaa byrokratiaa, joka vain pidentää aikatauluja. MRL, asetukset, kuntien rakennusjärjestykset ja rakennusvalvontojen rajallisten resurssien järkevä käyttö sallii monien hankkeiden toteuttamisen ilman rakennustarkastajan mukanaoloa. Uusi rakentamislaki mahdollisesti läpi mennessään tuo tähän vielä oman mausteensa.
Tehdäänkö sitä mitä tehdään mieluiten?
Valvontaa tulee suorittaa yleisen edun kannalta siten, että terveellisyys ja turvallisuus hankkeissa toteutuu. Monenlaista rakentamista ja korjaamista voi ja pitääkin tehdä, kunhan noudattaa määräyksiä ja käytetään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Pääpiirustuksia lukuun ottamatta dokumenttien tallentaminen on kiinteistön omistajan vastuulla, vaikka monet rakennusvalvonnat vastaanottavat erityissuunnitelmia ja arkistoivat niitä.
Uusi rakentamislaki odottaa vahvistamista ja siinä lupakynnys nousee siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varaston voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä. Uudistuksen myötä rakentamislupien myöntäminen kunnissa yhdenmukaistuu, ja kuntien rakennusvalvontojen työtaakka kevenee.
Jatkossakaan laki ei määrittele kaikkea tarkasti, vaan kunta- ja virkamieskohtaiset tulkintaerot ilmeisesti tulevat säilymään. Kokeneen rakennustarkastajan ohje aloittelijalle kuului: virkamiehellä tulee olla myös kansalaisrohkeutta.
Rakennusvalvonta auttaa
Myös eduskunnan ympäristövaliokunta esitti huolensa rakennusvalvontojen resurssien riittävyydestä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa korjaus- ja muutostöissä. Vaikka ympäristöministeriön asetus 4/13 ei muuttanut luvituskynnystä, niin se lisäsi vaatimuksia myös rakennusvalvonnoille. Rakennustarkastusyhdistys ja Topten-kunnat ovat laatinet ohjeita helpottamaan osaltaan kuntien työmäärää ja yhtenäistämään tulkintoja. Kuntien rooli opastuksessa ja neuvonnassa olisi tärkeää, ja joissakin kunnissa onkin lisätty resursseja ja koulutettu henkilökuntaa. Esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonnassa on erillinen kymmenen henkilön yksikkö, joka tarjoaa tukea ja neuvontaa taloyhtiöille, jotka ovat kiinnostuneita selvittämään, miten taloyhtiössä voidaan toteuttaa hyödyllinen ja taloudellisesti kannattava energiaremontti.
Helsingissä energia-asiantuntijoiden tiimi tarjoaa puolueetonta matalan kynnyksen neuvontaa energiaremontin eri vaiheissa. Palvelu on ilmaista ja se tarkoitettu kaikille helsinkiläisille asuinkerrostaloyhtiöille. Palvelusta on kerrottu tarkemmin Helsingin ilmastoteot -sivustolla
Muissa kunnissa rakennusvalvonta opastaa resurssiensa puitteissa lupavaiheessa uudis- ja korjaushankkeiden energiatehokkuuden parantamisessa ja energiaselvityksen laatimisessa. Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat julkaisseet ohjeita www.toptenrava.fi-sivuillaan.
Lupa vai ei
Karkeasti jakaen rakennuksen vaippaan tai teknillisiin järjestelmiin kohdistuva korjaukset edellyttävät rakennusluvan tai toimenpideluvan. Rajanveto on joissain tapauksissa hankalaa ja erilaisia tulkintoja saattaa esiintyä. Pääsääntöisesti hankkeen vaikuttaessa terveellisyyteen tai turvallisuuteen tulee rakennusvalvonnalla olla rooli sen läpiviennissä.
Ovelta ovelle kauppiaat
Palveluiden tarjoaminen suoraan kiinteistön omistajalle on yleistynyt. Tarjolla on ikkunoiden vaihtamista, kattoremonttia, salaojien ja putkistojen uusimista, lämmitysjärjestelmien muuttamista, pihojen asfaltointia, parvekkeiden ja terassien lasitusta jne. Myyntihetkellä sanotaan, että toimenpide ei tarvitse rakennuslupaa ja usein näin onkin. Kuitenkin kaikessa rakentamisessa on noudatettava rakentamismääräyksiä, kunnan rakennusjärjestystä ja hyvää asennustapaa. Lisäksi kaikella työllä pitää olla takuuaika ja sen teettämisen tulee perustua kirjalliseen sopimukseen, jossa em. seikat on lueteltu.
Kauppamiesten tarjoamat sopimukset eivät saa perustua painostukseen, kiireeseen eikä kiinteistön omistajan ymmärtämättömyyteen. Usein huonoja lopputuloksia esitetään rakennusvalvonnalle ja pyydetään asiantuntija-apua. Rakennusvalvonnalla ei näissä tapauksissa tule olla mitään roolia, vaan asia kuuluu tavarantarkastajille tai muille asiantuntijoille ja usein tapaus päätyy oikeuden ratkaistavaksi.
Salaojat
Salaojien elinkaari saattaa olla 25–50 vuotta. Rakennusvalvontaan toimitetuissa suunnitelmissa salaojat on usein esitetty pääpiirustusten yhteydessä olevissa leikkauspiirustuksissa. LVI-asemapiirustuksessa esitetään putkistot perusvesikaivosta eteenpäin kunnan verkostoihin. Joskus on käynyt niin että salaojat ovat jääneet kokonaan toteuttamatta. Tärkeää on, että hulevesien pääsy estetään perusvesikaivolla ja padotusventtiilillä.
Salaojien uusimisen yhteydessä on tarkistettava tontilla olevat hulevesiviemärit, liitospaikka ja sen korko ja perusvesikaivon tarve ja varmistettava, ettei sadevesi pääse salaojiin. Eräissä kohteissa purkupaikka avo-ojaan on ollut ylempänä kuin salaojat ja silloin salaojitus ei tietenkään toimi. Tarvittava pumppu ei ole kuitenkaan kuulunut sopimukseen. Salaojien uusimistyö ei vaadi rakennuslupaa.
Viemäreiden sukitus
Vanhat betoni- ja valurautaviemärit saattavat kestää jopa 100 vuotta. Muoviviemäreitä alettiin rakentamaan 70-luvulla ja nekin saattavat toimia edelleen. Viemäreiden uusimisen rinnalle on kehittynyt erilaisia pinnoitusmenetelmiä, joilla voidaan jatkaa olemassa olevien viemäreiden elinkaarta 20–25 vuotta.
Viemäreiden sukitus on rinnastettavissa kunnossapitoon ja huoltoon, joten se ei vaadi rakennuslupaa. Kiinteistön omistajan vastuu korostuu ja vakuutusyhtiön kanssa on syytä neuvotella kattaako LVI-vakuutus jatkossa mahdolliset vuodot.
Kevyt putkiremontti
Korjaamisen yhteydessä uusitaan vesieristeet, lattia- ja seinälaatat, vesikalusteet ja sähköinen lattialämmitys. Yleensä näiden korjaustöiden yhteydessä ei ole tarvetta avata kattopaneeleita eikä saunan seinäpaneeleita, sillä vesijohdot on asennettu vaihdettaviksi pinta- tai suojaputkiasennuksina. Vesieristys yhdistetään lattiakaivoon ja näin saadaan todennäköisin vuotopaikka korjattua.
Tämän korjausmenetelmän haittana on, ettei esimerkiksi vesimittareita ja vuodonilmaisuja pystytä asentamaan. Rakennusvalvonnoilla ei ole tässä remonttimuodossa muuta roolia kuin neuvonta ja todeta, ettei kohteessa tarvita rakennuslupaa.
Vesijohtojen uusimista omakotitaloihin myydään myös ovelta ovelle -periaatteella. Vesijohtojen uusiminen vaihdettavaksi asennettuina ei vaadi rakennuslupaa. Kiinteistön omistajan kannattaa kuitenkin pyytää kilpaileva tarjous paikalliselta putkiliikkeeltä innokkaan myyntimiehen hoputtamisesta välittämättä.
Ikkunat ja ovet
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n ja ympäristöministeriön yhteistyönä on laadittu selvitys ikkunanvaihtotyön suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä huomioon otettavista näkökohdista. Selvitys on yleisluonteinen ja tarkoitettu viranomaisten lisäksi kaikille ikkuna- tai oviremonttia suunnitteleville. Ikkunoiden ja ovien korjaus- ja muutoshankkeiden ohjeistus.
Ikkunoiden ja ovien vaihto pientalossa ei edellytä toimenpidelupaa, ellei luvan tarve johdu muista kuin energiatehokkuussyistä (esim. jos kysymys on suojellusta rakennuksesta). Kerrostaloissa ikkunoiden ja ovien vaihtaminen edellyttää yleensä luvan hakemista.
Ikkunoiden ulkopuolinen säteilysuojaus UV-kalvoin tai markiisein voi vaatia luvan kaupunkikuvallisista syistä.
Ohjeessa tarkastellaan lupamenettelyyn, rakennusfysiikkaan, sisäilmastoon ja paloturvallisuuteen liittyviä sekä arkkitehtonisia seikkoja, jotka täytyy ottaa huomioon, kun ikkunanvaihtoa tai ikkunoiden korjaamista suunnitellaan ja toteutetaan. Ohje on suunnattu ikkunoiden korjaamiseen tai muutoshankkeeseen ryhtyvälle, pääsuunnittelijalle sekä viranomaisen käyttöön. Tämä ohje muodostaa muistilistan niistä keskeisistä asioista, joita suunnittelutyössä ja toteutuksessa kannattaa ottaa huomioon. Kuntien rakennusvalvonnat voivat hyödyntää ohjeistusta ympäristöministeriön asetuksen 4/13 soveltamisesta neuvonta- ja ohjaustyössään. Kuntakohtaiset käytännöt saattavat olla erilaisia, joten ohjeen käyttö tulee varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnalta.
Ikkunoiden uusimistyön yhteydessä on varmistettava ilmanvaihdon toiminta ja raitisilman saanti tarvittavin ulkoilmalaittein. Mikäli laitteet vaativat ulkoseinään uusia reikiä on syytä hakea toimenpiteelle rakennuslupaa.
Maalämpö
Suosittu ratkaisu siirtymisessä fossiilittomiin lämmitysmuotoihin on maalämpö. Monissa kunnissa rakennusvalvonnan rooli on myöntää energiakaivolle porauslupa, jota hakee poraaja. Pohjavesialueille kaivoja ei enää voi porata.
Keskusteluun on noussut myös pitäisikö porausluvan yhteydessä tehdä tarkastelu energian riittävyydestä ja laitteiston mitoituksesta. Nyt suunnittelu/tarkastelu jää laitetoimittajan vastuulle ja rakennushankkeeseen ryhtyvä joutuu luottamaan tarjouksen yhteydessä annettuihin lupauksiin tehoista ja takaisinmaksuajoista.
Valistuneimmat taloyhtiöt käyttävät apunaan LVI-suunnittelijaa, joka tarkastaa olemassa olevien verkostojen lämpötilat ja laitteiston tehomitoituksen. Joskus laitteistot ja varaajat vaativat lämmönjakohuoneen laajentamista ja äänenerityksen lisäämistä.
Talotekniikkainfon oppaassa todetaan asiasta: Mikäli lämmintä käyttövettä lämmitetään esimerkiksi maalämpöpumpulla, riittävän veden lämpötilan (vähintään 55 °C) saavuttamiseksi voidaan tarvita lisälämmitystä. Lisälämmityksen tarve arvioidaan lämpötilamittausten perusteella. Jos veden lämpötila jää liian matalaksi, legionella-bakteeri voi alkaa kasvaa verkostossa. Legionellan poistaminen putkien sisäpinnoilta on erittäin hankalaa. Käytännössä lämpötilavaatimuksen toteutuminen voidaan todentaa tarkistamalla, saadaanko vesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa vettä, jonka lämpötila on yli 55 °C.
Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla
Aurinkokeräimen, poistoilmalämpöpumpun, jäähdytyslaitteen ulkoyksikön tai muun teknisen laitteen asentamiseen tulee aina olla kiinteistön omistajan tai haltijan lupa. Sijoittamista koskevista periaatteista on syytä päättää yhtiössä ennen yksittäisiä huoneistoja palvelevien laitteiden asentamisen sallimista. Kattoturvatuotteiden asentaminen ei vaadi lupaa rakennusvalvonnalta.
Erityistapauksissa (suojelu, hyvin monimuotoinen katto tms.) asia voidaan käsitellä Helsingin rakennusvalvonnan kaupunkikuvallisella lausunnolla (KL). Huomioitava on, että uuden linjasaneerauskortin mukaisesti taloteknisten järjestelmien uusiminen ja muuttaminen sen sijaan vaatii rakennusluvan. Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, on rakentamisessa noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Lisäksi on huomioitava Helsingin kaupungin rakennusjärjestys ja alueelliset rakentamistapaohjeet. Suojelluissa rakennuksissa tulee ottaa huomioon rakennussuojelusta aiheutuvat vaatimukset. Suojellussa tai muuten kaupunkikuvallisesti arvokkaassa ympäristössä kaikkien uusien katolle lisättävien ilmanvaihtotuotteiden tulee muistuttaa ulkoasultaan vanhoja piippuja ja alkuperäisiä hormeja. Suositeltavinta on asentaa ne olemassa olevaa hormia tai piippua hyödyntämällä mieluiten lappeen suuntaisesti.
Ilmalämpöpumput
Jäähdytykseen käytettävät ilmalämpöpumput ja ilma/vesilämpöpumput ovat yleistyneet. Asentaminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Ulkoyksikkö tulee sijoittaa pihan puolella tai parvekkeella kaiteen taakse, siten ettei sillä ole vaikutusta julkisivuun. Oikein asennettuna ja huollettuna ei äänihaittoja ilmene.
Hulevedet
Tontin luonnollista vedenjuoksua ei saa muuttaa. Joskus halutaan pihan alkuperäisenä pintamateriaalina oleva kivituhka päällystää asfaltilla. Lähtökohtaisesti vettä läpäisemättömän pintakerroksen lisääminen vaikuttaa tontin hulevesiratkaisuihin. Ohjeen mukaan 100 m² umpipintaa vaatii 1 m³ suuruisen viivytysjärjestelmän. Tontin osittainen pinnoittaminen tai korottaminen voi aiheuttaa naapurin tontin vettymistä, joka on estettävissä suunnittelulla ja toteutuksella. Vähäinen (alle 100 m²/10 %) ei vaadi rakennuslupaa, mutta aina on suositeltavaa käyttää neuvontapyyntömenettelyä.
Puiden kaataminen, aidat ja avo-ojat
Alle 1 200 mm korkeiden aitojen rakentaminen ei vaadi rakennuslupaa. Kuitenkin tonttien rajalla sijaitseva aita näkyy molemmille puolille. Tonttien välisten rajaojien kunnossapito kuuluu myös kiinteistöjen omistajille ja se kannattaa tehdä oikea-aikaisesti, ennen kuin tukkeutuneiden ojien hulevesistä aiheutuu haittaa.
Muutaman puun kaataminen ei vaadi lupaa lukuun ottamatta kaavaan merkittyjä suojeltuja puita.
Oma tupa ja naapurisopu takaavat asumisrauhan
Ilman rakennuslupaa saa tontilleen pystyttää rakennelman, jossa ei ole tulisijaa. Jäte- tai kompostikatos tehdään usein viihtyisyyden takaamiseksi myös naapurille. Pihakeinu tai trampoliini voivat aiheuttaa ilonkiljahduksien muodossa häiriötä, mutta niiden selvittely ei kuulu rakennusvalvonnalle. Myöskään linnunpöntöt, hyönteishotellit, kana- ja kanihäkit, lautasantennit ja muutaman puun kaataminen kuuluvat kiinteistön omistajan perusoikeuksiin. Hyvän maun ja keskusteluyhteyden säilyttäminen naapurin kanssa tulisi ohjata näiden rakentamista.
Harri Aavaharju
LVI-insinööri.
Kuvat: Harri Aavaharju
