Menu
Jyväskylä isännöi viidettä kertaa RTY:n vuotuisia Rakennustarkastuspäiviä 13.–15.3.2024. Tällä kertaa kokoonnuttiin suomenkielisen koulutuksen historiaa huokuvalla Seminaarinmäellä. Akateemikko Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän yliopiston päärakennus (1955) sai kunnian toimia ennätysyleisön koonneen tapahtuman päänäyttämönä.
62. Rakennustarkastuspäivät olivat loppuunmyydyt. Vuosi sitten Helsingin päivillä kokoonnuttiin Eduskunnan täysistunnossa 1.3.2023 hyväksytyn uuden rakentamislain merkeissä. Tällä kertaa ihmeteltiin alkuvuodesta (9.1.– 5.3.2024) lausunnolla ollutta rakentamislain muutosesitystä, jota korjaussarjaksi on kutsuttu. Varsinaisia korjauksiksi luonnehdittavissa olevia muutoksia on hallituksen lausuntoehdotuksessa vain nimeksi, mutta sitäkin enemmän avauksia, jotka perustuvat Petteri Orpon hallitusohjelmaan Vahva ja välittävä Suomi.
Eniten rakennusvalvontaväkeä askarruttaa luonnollisesti ehdotukseen sisältyvä kokonaan uusi 68 a §, joka koskee rakentamislupahakemusten käsittelylle säädettävää määräaikaa sekä seuraamuksia määräajan laiminlyömisestä (ns. takuuaika).
RTY:n puheenjohtaja Risto Levanto, siviilissä Vantaan rakennusvalvontapäällikkö, piti monia korjaussarjaan mukaan otettuja asioita, kuten lupahakemusten takuuaikaa, lähtökohdiltaan oikeisiin asioihin puuttuvina, mutta keinoiltaan hätäisesti mietityiltä. Uusi ja muuttuva lainsäädäntö syödään pala kerrallaan, Risto korosti. Nimenomaan kuntien rakennustarkastajat ovat avainroolissa, kun uusia säädöksiä lähdetään soveltamaan ja tulkitsemaan. Yhteistyö esimerkiksi naapurikuntien kanssa on hyödyllistä.
Jyväskylän yliopiston suuri sali täyttyy. RTY:n puheenjohtaja Risto Levanto (vas.) ja toimistopäällikkö Sara Keravuori hetki ennen ennätysyleisön keränneiden 62. Rakennustarkastuspäivien alkamista.
Jyväskylä yliopisto suuri sali.
Humanistien pyhättö todisti tällä kertaa rakentamisen valvonnan monipuolista teemaa.
Tarkasti aikataulutetut ja sujuvat bussikuljetukset hotelleista tapahtumapaikalle Seminaarinmäelle rytmittivät osallistujia aamusta iltamyöhään.
Rakentamislakia muutetaan ennen kuin se on edes tullut voimaan
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen videotervehdyksen myötä siirryttiin ensimmäisen päivän teemaan, rakentamislakiin. Rakentamislain muutosehdotuksella tavoitellaan hallinnollisen taakan keventämistä vähentämällä luvituksessa vaadittavien asiakirjojen määrää ja tarkkuustasoa, rajaamalla valitusoikeuksia ja säätämällä sanktioitu käsittelyaikatakuu. Hiilijalanjälkilaskennat tulevat tasavertaistamaan puurakentamisen mahdollisuuksia. Rinnan lakimuutoksen kanssa valmistellaan seitsemää asetusta. EU-tasolla on rakennusten muuttuvaan energiatehokkuusdirektiiviin tulossa muutoksia, jotka ovat maltillistuneet siitä mitä ehdotettiin pari vuotta sitten. Niin sanottuja ”pakkoremontteja” ei ole varsinaisesti tulossa. Muuttuvasta EU:n rakennustuoteasetuksesta (CPR) parlamentti päässee äänestämään huhtikuussa.
Rakentamislakia (751/2023) valmistelemassa ollut Lauri Jääskeläinen nosti loppusyksystä ilmestyneestä opasjulkaisusta Rakentamislaki ja rakennusvalvonta esiin joitakin yksityiskohtia. Pääsanomana hänellä oli kulttuurimuutos, jota uusi ja muuttuva lainsäädäntö ennen kaikkea rakennusvalvonnalle merkitsee. Luvituksessa on määrä keskittyä hankkeisiin, joilla on eniten vaikutusta päästöjen, turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Työnaikaisessa valvonnassa keskitytään riskikohteisiin ja vaaditaan muun muassa ulkopuolista tarkastusta ja erityismenettelyä silloin kun hankkeen tai tehtävän vaativuus sitä edellyttää. Rakennusvalvonnan kannustava rooli on myös tärkeä.
RTY:n puheenjohtaja Risto Levanto kertoi, missä Topten-työssä tällä hetkellä mennään. Kortisto on teknisesti uusiutunut ja erilaiset hakutoiminnot monipuolistuneet. Runsaat 80 erilaista tulkinta-, ohje- ja lomakeasiakirjaa sisältävää kortistoa isännöi nykyään RTY. Rakentamislaki ja vielä auki olevat asetukset tulevat näkymään lähikuukausien työssä, kun kortteja kehitetään ja uudistetaan.
Kesäisenä perjantai-iltana 10.7.2020 lähti parvekkeella olleeseen pajukoriin sijoitetusta kynttilästä liikkeelle tulipalo, joka aiheutti Jyväskylän Palokan seniorikorttelissa 8 miljoonan euron vahingot. Tulipalo toi pintaan paljon kysymyksiä. Korttelin rakennuskanta oli uutta ja suurelta osin sprinklattua, rakennusluvat oli myönnetty vuosina 2015–2016, selosti kaupunkikuva-arkkitehti Vesa Kantokoski Jyväskylän rakennusvalvonnasta. Evakuoiduista 170 asukkaasta huomattava osa oli iäkkäitä ja vajaakuntoisia, monet dementikkoja.
Kuntaliitto on huolissaan rakentamislakiin ehdotettujen muutosten sisällöstä ja ehdotuksen kiireisestä aikataulusta. Rakennuslakimies Ulpu Juvalainen Helsingin rakennusvalvonnasta (vas.) oli syksyn 2023 lainassa Kuntaliitossa valmistelemassa erityisasiantuntija Paula Mäenpään (puhumassa) johdolla ohjeistusta mm. rakennusjärjestyksestä.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva osallistuu loppuvuodesta 2023 käynnistyneeseen alueidenkäyttölain uudistustyöhön. Työ on jatkumoa jo kahden edellisen vaalikauden pyrinnöille, joissa Anne myös oli mukana.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kommentoi tällä kertaa etäyhteyden välityksin rakentamislain ns. korjaussarjasta annettujen lausuntojen satoa. RTY:n varapuheenjohtaja Leena Salmelainen ja Jyväskylän lakimies Onni Karstu (oik.) orkestroivat paikan päällä.
Luentojen kahvitauot ja mahdollisuus tutustua päivien näytteilleasettajien tarjontaan ovat olennainen osa tapahtumaa. Kuvassa johtava asiantuntija Jessica Karhu ja tuotepäällikkö Taija Sadornil Rakennustiedosta.
Onko asianmukaista keskittää näin suurta määrää vajaakuntoisia samaan rakennuskompleksiin? Miksi palo lähti leviämään? OTKESin onnettomuustutkinta listaa monia parantamisehdotuksia rakentamismääräyksistä ja rakennusvalvonnan käytännöistä lähtien ja ulottuen pelastustoimen organisointiin ja johtamiseen. Viikonlopun vaihduttua maanantaiksi jäivät tuhoutuneet rakennukset ”ravan hallintaan ja tuhoaluevalvontaan”. Pari kuukautta tehollista työaikaa katosi kirjaimellisesti savuna ilmaan, kun rakennusvalvonta selvitteli vahinkoja, pohti yhdessä suunnittelijoiden ja pelastustoimen kanssa tulevia rakennusten korjauksia ja vastaili asukkaiden, median ynnä muiden viesteihin.
Tiedonsaanti on Palokan palon jälkeen tehostunut, totesi paloinsinööri Mika Laitinen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Pelastustoimen pitää voida luottaa siihen, että palo-osastointi toimii. Lupakuvista ei ollut nähtävissä, että pystysuuntaisista seinäonteloista muodostui hormeja, joita pitkin palo pääsi leviämään korttelin sisällä naapurirakennuksiin. Lähtökohdan tulisi olla, että rakenteellisilla ratkaisuilla tällaiset hormit katkaistaan.
Rakennuslakimies Ulpu Juvalainen Helsingin rakennusvalvontapalveluista selosti rakennusjärjestyksen laatimismenettelyä rakentamislain pohjalta. Jos kunnassa jo aloitettu uuden rakennusjärjestyksen laatiminen ja valmistelu on edennyt niin, että siitä haluttaisiin päättää ennen rakentamislain voimaantuloa, on tämä periaatteessa mahdollista. Rakentamislain vireillä oleva muutos voi kuitenkin vaikeuttaa rakennusjärjestyksen sisällön säätämistä. Kuluvan vuoden loppuun asti noudattaa rakennusjärjestyksen laatimisen menettely luonnollisesti nykyistä lainsäädäntöä, mikä tarkoittaa esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista. Rakentamislaki ei OAS:aa enää edellytä, mutta suositeltavaa sen käyttö on vuodenvaihteen jälkeenkin. Ulpu Juvalainen kertoi myös Helsingin kesäkuussa 2023 muuttuneesta rakennusjärjestyksestä, jossa on terävöitetty muun muassa viherrakentamista. Poliitikkoja on kiinnostanut lintuturvallinen rakentaminen, josta on laadittu oma ohje.
Erityisasiantuntija Paula Mäenpää Suomen Kuntaliitosta kertoi uuden rakentamislain tiimoilta järjestetyistä työpajoista, joihin on osallistunut edustajia yhteensä 143 kunnasta. Kuntaliiton rakennusjärjestys- ja taksaoppaiden viimeistely on jäänyt odottamaan rakentamislain muutosehdotuksen kohtaloa. Kuntaliiton mielestä ehdotuksen voimaantuloa pitäisi lykätä. Jos ehdotus toteutuu kutakuinkin lausuntokierroksen mukaisena, jää kunnille minimaalisesti aikaa valmistautua muutosten käyttöönottoon. Sama ongelma kohtaa hankkeisiin ryhtyviä, suunnittelijoista puhumattakaan.
Rakennustarkastaja Petri Syrjä työskentelee Pohjoisen Keski-Suomen ympäristöpalveluissa. Nykyään seitsemän kunnan yhteistyöorganisaatio aloitti toimintansa vuonna 2013. Kun näissä kunnissa oli aikaisemmin seitsemän rakennustarkastajaa, jotka hoitivat erilaisia yhdistelmävirkoja, työskentelee yhteistyöorganisaatiossa nyt kolme rakennustarkastajaa. Eläinlääkärin virkoja on vastaavasti yhdeksän. Yhteistyöalue on laajuudeltaan 100 x 100 kilometriä, eivätkä rakennustarkastajat fyysisesti tapaa toisiansa kovinkaan usein. Kuntalaiset ovat kuitenkin saaneet uudistuksen jälkeen parempaa ja asiantuntevampaa rakennusvalvontapalvelua.
Iltajuhlien bändi ”Ilontilaaja” innosti tanssilattialle.
Tanssin vaihtoehtona oli tutustuminen näyttelyihin museokokonaisuudessa, jossa akateemikon itsensä suunnittelemat Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo on liitetty uudella välipalalla (Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy) yhteen.
Jyväskylän Suurajot käynnistyivät jo vuonna 1951. Moninkertainen voittaja Simo Lampinen ajoi Saab 96:ta. Kuva Keski-Suomen museon näyttelyssä.
Laki, digi ja arkkitehtuuri
Rakentamislain ns. korjaussarjan merkeissä avattiin toisen päivän aamu. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi selosti etäyhteyden avulla viikkoa aiemmin päättyneen lausuntokierroksen antia. Lausuntoja annettiin yhteensä 279. Yleisesti toivottiin muutoksen voimaantulon lykkääntymistä. Kunnat ja rava eivät odotetusti ole innoissaan lupakäsittelyn takuuajasta, elinkeinoelämä sen sijaan sitä kannattaa. Oikeusasiamiehen kanslia edellyttää valitusoikeuksien rajaamisen selvittämistä suhteessa perustuslakiin. Kesäkuukaudet on muutosehdotuksen osalta varattu EU-notifiointiin. Eduskuntaan ehdotus annettaisiin syyskuussa.
RTY:n varapuheenjohtaja Leena Salmelainen selosti korjaussarjaehdotuksesta RTY:n antamaa lausuntoa. RTY katsoo, että ehdotus ei ole neutraali suhteessa kuntatalouteen. Takuuaika tarkoittaisi käytännössä sitä, että selvitysten vaatiminen hankkeen yksityiskohdista siirtyisi hankkeen aloitusvaiheeseen, mikä voisi olla hankalaa ja aiheuttaa yllätyksiä hankkeisiin ryhtyville. Purkamiseen ehdotetut muutokset suorastaan kannustaisivat purkamaan rakennuksia, mikä on vastoin ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kiertotalouden edistämistä. Tietomallien kehitys on vielä alkuvaiheessa, eikä niistä ole kovinkaan pian saatavissa apua suunnitelmien automaattiseen tarkastukseen.
Suositut lakiklinikat oli ajoitettu perinteiseen tapaan torstai- ja perjantaiaamuiksi. Turun valvontajohtaja Leena Salmelainen oli mukana molempina aamuina. Salon kaupunginlakimies Antti Mäkelä hoiti osuutensa torstaina, ja vastaavasi Helsingin Ulpu Juvalainen perjantaina. Jyväskylän lakimies Onni Karstu ennätti olla mukana kumpanakin aamuna. Etukäteen lähetetyt kysymykset liikkuivat päätösmenettelyistä rantarakentamiseen, lyhytkestoisesta majoitustoiminnasta töiden aloittamisoikeuteen, yhteisjärjestelysopimuksesta keskitettyyn pysäköintiin ja luvituksen muutoksiin, kun MRL vaihtuu rakentamislaiksi.
Digitaalisuutta tarkasteltiin RAVA3Pro-hankkeen projektipäällikön Anna-Riitta Kallisen toimesta, kun ensin johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvonnasta oli lyönyt teemalle alkutahdit. Käsitteiden vakiointia ja määrämuotoisuutta tarvitaan. Tämän totesivat myös kahden kilpailevan järjestelmätoimittajan, Lupapisteen Ilkka Mattila ja Trimblen Mike von Wehrt. IFC on avainroolissa, jotta tuotemallien käyttö saadaan sujuvaksi osaksi RYHTI-kokonaisuutta.
Asuntosuunnittelun laatu on viime vuosina keskusteluttanut. Rakentamislain 40 § tiukentaa luonnonvalovaatimusta asuintilojen osalta. Tämä johtaa tarpeeseen päivittää asuin-, majoitus- ja työtiloista annettua ympäristöministeriön asetusta. Asetuksen valmistelutilannetta avasi yliarkkitehti Harri Hakaste. Asetusta valmisteltaessa mukana ollut ehdotus päivänvalosuhteen laskentavaatimuksesta ei saanut sidosryhmiltä riittävää kannatusta eikä sitä olla ottamassa asetukseen mukaan, ei myöskään vaatimusta kalustuksen esittämisestä. Asetuksen muutokset näyttäisivät jäävän melko nimellisiksi eikä lyhytkestoisen majoitustoiminnankaan kysymykseen saadaan yksinomaan ympäristöministeriön säädöksillä selkeyttä. Tutkimusjohtaja Sini Saarimaa Rakennustietosäätiöstä tarkasteli yleisemmällä tasolla asumisen trendejä ja mitkä siihen vaikuttavat tekijät pitäisi ottaa huomioon tavoiteltaessa asuntojen pitkäaikaista käytettävyyttä. Jääkö rakentamislain 39 §:n säännös elinkaariominaisuuksista myös kuolleeksi kirjaimeksi, jos, kuten Harri Hakaste ennakoi, materiaaliselostevaatimuksestakin tullaan luopumaan?
Vaikuttaa siltä, että sekä asuntosuunnittelun että arkkitehtuurin laatu jäävät hankkeisiin ryhtyvien ja suunnittelijoiden kunnianhimon ja osaamisen varaan. Onneksi esimerkiksi Jyväskylällä on näyttöjä siitä, miten vaikkapa puurakentamista voidaan yhdistää korkealuokkaiseen arkkitehtuuriin. Arkkitehti Anssi Lassilan (OOPEAA) Kuokkalan Puukuokka on muodostunut eräänlaiseksi alan ikoniksi.
Tarkastusinsinööri Kirsi Rontu Helsingin rakennusvalvontapalveluista herätteli kuulijoita perjantaina pelastuslain muutoksista. Lakimuutos 436/2023 liittyy uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiseen vuoden 2023 alusta. Pelastuslain 81 a § edellyttää rakennushankkeen aikaisilta pelastusviranomaisen tarkastuksilta yhteistyötä rakennusvalvonnan ja pelastustoimen kanssa. Tarkastusmenettelyistä kannattaa laatia rakennusvalvonnan ja pelastustoimen kesken yhteistyömuistio toimintaohjeineen. Muutkin toimintatapojen yksityiskohdat on syytä käydä läpi.
Kuokkalan kirkko vihittiin vuonna 2010 (pääsuunnittelija Anssi Lassila OOPEAA). Ulkokuorta hallitsevat Pyreneiden vuoriston tummat liuskekivet.
Kuokkalan kirkon sisäosien kuusilaudasta muotoiltu verkkomainen rakenne muodostaa lähes vastakohdan kirkon julkisivuarkkitehtuurille.
Naantalin teknisen johtajan Reima Ojalan sydän sykkii edelleen rakennusvalvonnalle. Risto Levanto (vas.) ja Leena Salmelainen (oik.) kukittavat Reima Ojalan Vuoden rakennustarkastajaksi.
Vesa Yrjönen (Kotka) junailee yhdessä RTY:n Sara Keravuoren tukemana pikkuhiljaa käynnistynyttä RTY:n senioritoimintaa.
Kierrätystä kaikesta huolimatta
Vaikka ministeriön tahtotila edistää kiertotaloutta pakottavin säädöksin näyttää hiipuvan, tapahtuu rakennustuotteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön sektorilla enenevästi tutkimusta ja innovaatioita.
Aapo Räsänen Tampereen yliopistosta esitteli kunnianhimoista ReCreate-tutkimushanketta. Hankkeessa selvitetään betonielementtijärjestelmien uudelleen käytön mahdollisuuksia. Tällä kertaa elementtejä ei murskata tienpohjiksi, vaan tutkitaan, millä konseptilla elementtejä voidaan käyttää elementteinä uudelleen. Rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys ovat keskeisimpiä tutkittavia kysymyksiä. Muita selvitettäviä kysymyksiä ovat elementtien irrotus ehjinä, niiden varastointi ja työturvallisuus.
Milja Sandhu on tehnyt opinnäytetyönsä vähähiilisyydestä Jyväskylän ammattikorkeakoululle. Työ perustuu rakentamislakiin ja lienee ensimmäisiä, joissa tarkastellaan muun muassa suunnittelijan roolia ilmastoselvitystä laadittaessa. Tutkimusjohtaja Katja Tähtinen Rakennustietosäätiöstä selosti käynnissä olevaa Uuraket-hanketta, jonka tuloksena saadaan vajaan parin vuoden päästä kattava opasjulkaisu purkumateriaalin hyödyntämisestä. Opasjulkaisua tehdään myös yhdessä Topten-ryhmän kanssa.
Päivien päätössanoissa Risto Levanto viittasi samoin Topten-yhteistyöhön. Vaikka rakentamislaki kaikkine tulevine epävarmuuksineen voi tässä vaiheessa vuotta rakennustarkastajakuntaa jopa ahdistaa, niin uuden lain sisältö on kuitenkin aika hyvin selvillä. Rakennustarkastajakunnan yhteistyö lain tulkintojen kirkastamiseksi sen kuin tiivistyy vuoden mittaan. Vuoden kuluttua Rakennustarkastuspäivillä Naantalissa (19.–21.3.2025) ollaan taas hitusen viisaampia!
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Artikkelin kuvat: Lauri Jääskeläinen ja Markku Hienonen.
Kuvakarusellin kuvat: Markku Hienonen, Lauri Jääskeläinen ja Matti Karjanoja.
