LEENA JASKANEN

Korjaushankkeissa lupa kokeiluihin?

Rakentamislakiuudistus eteni 15.9.2022 hallituksen esityksestä eduskunnan käsittelyyn. Esitys rakentamislaiksi on sisältänyt monia hyviä ajatuksia lehden teemaan, korjausrakentamiseen liittyen – mm. kiertotalouden, hiilineutraalisuuden ja rakennusten elinkaaren lisäämisellä. Uudistukset tukevat monen kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavat rakennusvalvontojen toiminnan painopisteisiin. Viranomaispalveluille tämä tarkoittaa uusia tehtäviä.

Korjausrakentamisen rakennusvalvontatehtäviin liittyviä linjauksia alustetaan ensimmäisen kerran lokakuun alussa Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timon vetämässä Topten-seminaarissa. Espoon Hanasaareen kokoontuu rakentamisen yhtenäisten käytäntöjen verkosto kuulemaan ympäristöministeriön ajankohtaiskatsausta sekä järjestäytymään linjausten yhtenäistämiseksi. Hanasaaren kongressihotelli ja ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus on kaunis esimerkki kerroksellisesta korjaushankkeesta.

Hanaholmen, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.

Korjaamisen rakennusvalvontaa kiinnostavat kohdat ovat useimmiten teknisiä, perustuvat erilaisiin selvityksiin ja rakennusfysikaaliseen kokonaishallintaan. Korjaushankkeissa tarvitaan tilaamisen ja toteuttamisen erityisosaamista. Rakennustieto Oy päivitti keväällä julkaisunsa Korjausrakentamisen yleiset laatuvaatimukset. KorjausRYL päivittyy verkossa ollen aina ajantasainen. Laatuvaatimuksiin on koottu korjausrakentamisen viranomaismääräykset, standardit, alan ohjeet ja käytännöt. Tämä yhdessä rakennusvalvontojen Topten-käytäntöjen korjausrakentamissivuston kanssa muodostaa vankan pohjan korjaushankkeiden eri vaiheisiin ja rakennuslupavaiheeseen.

Virkattu virkamies ”kirjaa lukeva Weijo”, taiteilija Liisa Hietanen ja kivestä veistetty talo
”Kuutamo (aika)”, taiteilija Timo Hannunen.

Korjausrakentamisen huippuarkkitehtuuri, vau-korjausrakentaminen ja sen kiinnostavimmat kohteet löytyvät usein ulkomailta. Hienoja kokonaisuuksia löytyy vaikkapa Tallinnasta, jossa korjaus- ja täydennysrakentamiskohteita löytyy useilta alueilta. Korjausrakentaminen jättää tilaa kerroksellisuudelle ja patinalle, mutta mahdollistaa uuden käytön kevyellä otteella. Ylikorjaamista ei parhaissa toteutuksissa näy. Madridin keskusta-alueen eteläosassa sijaitsevaa teurastamoaluetta kunnostetaan pala palalta koulutuksen, taiteen ja kulttuurin tyyssijaksi. Keskeneräisyys ja eräänlainen raunioromantiikka kohtaavat mielenkiintoisella tavalla huippumodernisti detaljoidut uudet rakennusosat ja materiaalit. Tunnelma näillä alueilla on pysähtynyt ja luo puitteet aivan omalle todellisuudelle.

Tallinnan Filmimuuseum ja Matadero Madridissa.

Kun matkailu ja arkkitehtuuriekskursiot olivat ennen pandemiaa mahdollisia, pääsin tutustumaan Pariisissa erään sairaala-alueen väliaikaiseen käyttöön. Ennen uuden käyttötarkoituksen vahvistumista Montparnassen kaupunginosan sairaalakompleksi oli annettu taiteilijayhteisön työhuoneiksi, tapahtuma-alueeksi ja näyttelytilaksi. Vuokra oli hinnoiteltu edulliseksi tai jopa ilmaiseksi, mutta käyttöoikeuteen liittyi velvollisuus antaa työpanosta sosiaalisiin palveluihin  ruoka- ja vaateavun jakelussa. Alueella oli elämää, vanhat rakennukset antoivat mainiot puitteet tilapäiselle toiminnalle ja samalla kaupunki varmisti kiinteistön säilymisen uuteen tarkoitukseen. Hieno yhtälö, jonka toivoisi olevan mahdollista myös meillä – korjaushankkeissa ja käyttötarkoituksen muutoksissa soisi olevan tilaa joustavuudelle ja kokeiluille!

Helsingissä 19.9.2022
Leena Jaskanen

Kuvat: Flickr, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Matti Karjanoja,
Leena Jaskanen.