Pohjoisessa Keski-Suomessa kuntayhteistyötä on harjoiteltu reilu 10 vuotta, jonka aikana toimintamme on vakiintunut ja laajentunut. Kuinka tähän päästiin ja miten on mennyt? Tällä hetkellä rakennusvalvontaa hoidetaan seitsemän kunnan alueella, ja koko yhteistoiminta-alue kattaa kahdeksan kuntaa.
Joskus ennen
Muutamia vuosia sitten minäkin toimin vielä yksittäisen pienen kunnan rakennustarkastajana, jonka toimenkuvaan kuului tehtäviä laidasta laitaan: rakennustarkastaja, ympäristösihteeri, kaavoituksen yhteyshenkilö, kunnan asuntojen isännöinti, ostolaskujen käsittely, kunnan rakennusmestarin sijainen, teknisen lautakunnan sihteeri jne.
Yhden puolivuotisen kerkesin olla myös kunnan rakennusmestarin sijaisena tämän vuorotteluvapaan ajan, jolloin hoidin rakennusvalvontaa ja muita tehtäviäni siinä samalla. Työtehtävien monipuolisuuden ansiosta työpäivät eivät ainakaan käyneet tylsiksi. Toisaalta mihinkään hommaan ei riittänyt kunnolla aikaa, jotta niihin olisi voinut panostaa sataprosenttisesti. Tuolloin alueen kaikissa pienemmissä kunnissa tilanne rakennusvalvonnan osalta oli melkein samankaltainen ja väki eläköitymässä.
Muutos parempaan
Lähtölaukaus muutokseen tuli ympäristöterveysvalvonnan lakimuutoksesta, jossa vaadittiin suurempaa henkilömäärää organisaatioon. Neuvotteluiden tuloksena muodostui kuntalain 51 §:n mukainen ympäristölautakunta. Viitasaaren kaupunki sai isäntäkunnan roolin, ja palvelun nimeksi tuli Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi. Toiminta tällä uudella organisaatiolla käynnistyi vuoden 2013 alussa.
Viranomaislautakuntaan koottiin kolme lähes samankaltaista viranomaista; rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta. Näiden lisäksi yhteistyöhön liittyi eläinlääkintä.
Yhteisessä lautakunnassa on edustaja jokaisesta kunnasta. Edustajalla on sekä osallistumis- että päätäntäoikeus niihin asioihin, joiden osalta kunta on liittynyt yhteistoimintaan. Lautakunnan kokoonpanoon ja sopimukseen liittyviin muutoksiin tarvitaan jokaisen kunnan valtuustojen yhteneväiset päätökset. Taloudessa rakennusvalvonnan kuntien maksuosuudet jakautuvat suhteessa kuntien asukaslukuun. Tulot ja menot menevät yhteiseen kassaan, jonka erotus jaetaan kunnille. Lähes poikkeuksetta tulos on ollut miinusmerkkinen.
Rakennusvalvonnan osalta liikkeelle lähdettiin Viitasaaren, Pihtiputaan, Kivijärven ja Kannonkosken kanssa. Myöhemmin toimintaan liittyi Kinnula sekä Kyyjärvi. Viimeisimpänä mukaan on tullut Karstula vuoden 2024 alusta alkaen.
Osa vanhoista rakennustarkastajista on siirtynyt organisaatioon vanhoina työntekijöinä, mutta henkilöstön kokonaismäärä ei ole kuitenkaan lisääntynyt johtuen eläköitymisistä ja työntekijöiden irtisanoutumisista. Jokaisella kunnalla on ollut oma rakennustarkastaja ennen yhteistoiminnan alkamista, joten oletettavia kustannussäästöjä on uuteen organisaatioon siirtyminen saanut aikaan ainakin henkilöstön osalta. Peruskunnissa on jouduttu jakamaan tehtäviä uudelleen, koska entinen rakennustarkastajan toimenkuva oli niin monipuolinen.
Yhteistyön alkaessa alueella oli jo kuntien omistama verkkoyhtiö, jonka hoitamat tietoliikenneyhteydet ja ohjelmat olivat yhteisellä palvelimella ja yhtenäiset; tosin vanhanaikaiset ja kankeat. Ohjelmistot päivitettiin Lupapisteen käyttöönoton yhteydessä, kun samalla vaihdettiin taustajärjestelmä Louhi-kuntapalvelimeen vuonna 2017. Peruskunnat ottivat Louhen karttapalvelut käyttöön, kuten myös muut ympäristötoimen viranomaiset. Nykyisen kaltainen joustava yhteistyö ei olisi mielestäni mahdollista ilman asianmukaisia ohjelmistoja, jotka toimivat viranhaltijan sijainnista riippumatta yli kuntarajojen.
Viranomaisten välinen yhteistyö helpottunut ja luonut synergiaetuja. Tämä tuntuu viime aikoina korostuneen, kun tuuli- ja aurinkovoimalahankkeet ovat lisääntyneet. Kollegiaalinen tuki ja loma-aikojen sijaistaminen ovat myös merkittäviä etuja yhteistoiminta-alueessa. Myös asiakkaalle tarjottava palvelu on laadukkaampaa ja asiantuntevampaa, kun voidaan keskittyä vain oman tontin hoitamiseen sekä kouluttautua ja erikoistua.
Toiminta-alueemme viranhaltijat toimivat eri kunnissa ja toimipisteitä on useita, joten asiakkaiden lähipalvelutkin voidaan sopia hyvinkin joustavasti. Tosin lähes poikkeuksetta neuvontapalvelut saadaan hoidettua puhelimella ja sähköisillä palveluilla. Henkilöstöä on hajautettu eri kuntiin, minkä ansiosta asiakkaalla lähipalvelun saatavuus on joustavampaa. Olemmekin saaneet positiivista palautetta asiakkailtamme. Toisaalta samalla henkilöstön lähituki on puutteellista ja kahvipöytäkeskustelut jäävät vähäisemmiksi. Toki Teams, puhelin ja sähköposti toimivat, ja niiden rooli onkin kasvanut viime vuosien aikana.
Tämänhetkinen yhteistoiminta-alueen rakennusvalvonnan henkilöstö koostuu kolmesta rakennustarkastajasta ja näiden lisäksi toimistosihteeristä. Organisaation toimintaa johtaa toimialajohtaja, joka toimii samalla lautakunnan esittelijänä. Rakennustarkastajat valmistelevat mahdolliset päätökset, jotka toimialajohtaja esittelee lautakunnalle. Rakennustarkastajille on delegoitu päätäntävaltaa laajasti, joten lautakunnalle menevät asiat ovat lähinnä pakkokeinoihin liittyviä.
Lupamääriä vuonna 2023.
Lupahintojen vertailua Keski-Suomen kunnista pois lukien Jyväskylä.
Toimintaympäristö rakennusvalvonnassa
Rakennusvalvonnan alueella on noin 20 järveä ja yli 2000 km rantaviivaa, joten rakentaminen suuntautuu pääosin vesistöjen äärelle loma-asuntojen muodossa. Varovaisesti voisi arvella, että loma-asuntotontteja on noin 6000–8000.
Kuntakeskuksiin rakentaminen on vähäisempää, ja merkittävä osa luvanhakijoista onkin ulkopaikkakuntalaisia. Näin ollen mahdollisimman helpot, yksinkertaiset ja kaikkien saavutettavissa olevat sähköiset palvelut ovat avainasemassa.
Toimintaympäristön takia uuden rakentamislain tuomat muutokset herättävät hieman pelkoa hallitsemattomasta tilanteesta, jossa juostaan ilmiantojen perässä vailla tulopohjaa toiminnalle. Nykyisissä lupamäärissä alle 30 neliön rakennukset näyttelevät merkittävää osaa, ne tuovat tuloistakin jopa n. 30 % osuuden. Lain perusteluiden mukaan pienet rakennukset eivät ole hiilijalanjäljen perusteella merkityksellisiä, joten ne voidaan vapauttaa valvonnasta. Mielestäni maaseudulla ja varsinkin vesistöjen rannoilla on muita arvoja, joiden vuoksi myös näiden alle 30 m² rakennusten rakentaminen tulisi olla edes jollain lailla valvottua. Jatkossa esimerkiksi vesistöjen puhtaus voi olla vaarassa.
Rakennusvalvonnan taloutta rasittavat myös turhan raskaat ja kalliit ohjelmistot. Merkittävä osa pienten kuntien lupatuloista menee ohjelmistokuluihin, meillä viime vuonna jopa 50 %. Tämä kehityssuunta ei ole oikea. Pitäisi olla saatavilla myös järjestelmiä, jotka olisivat kevyitä ja niissä olisi vain tarvittavat toiminnot työn tekemiseen. Alueellisesti olemme vertailleet lupataksoja. Niitä on korotettu ja tullaan korottamaan. Onko taksoja kuitenkaan mahdollista korottaa niin paljon, että toiminta saataisiin kannattavaksi ilman henkilöstövähennyksiä tai palveluista tinkimistä? Vuonna 2023 myönnettyjen lupien keskihinta oli 460 €. Matala hinta johtuu rakennettavista kohteista, jotka tällä alueella ovat keskimäärin 60 neliön kokoisia. Luonnollisesti isoissa kaupungeissa lupataksojen keskihinta on huomattavasti korkeampi johtuen erityyppisestä rakentamisesta. Tavoite on, että taksat olisivat hyvin saman suuntaiset esimerkiksi koko Keski-Suomen alueella.
Rakennusvalvonnan tulevaisuus maaseudulla
Onko toiminta-alueiden laajentaminen keino siihen, että toiminta olisi kannattavaa ja lakisääteiset palvelut voitaisiin järjestää ilman kuntien merkittävää rahallista panosta? Onko paikallistuntemus pakollista ja mikä on rakennusvalvonnan rooli tulevaisuudessa maaseutukunnissa, joissa rakentaminen on vähäistä? Maastosta saadaan jo kattavat ilmakuvat, viistokeilaus-aineistot ja kartat. Jos tekoäly ja robotiikka hoitaisi valvonnan ja luvat vain myönnettäisiin Espanjan rannikolta Lupapisteen kautta?
Kuitenkin ennen tätä kehitystä palvelemme asiakkaita parhaamme mukaan ja valvomme rakentamista ja rakennettua ympäristöä lain asettamissa rajoissa. Lain säätäjältä toivoisin vain hyvää markkinointia, ohjeistusta ja resursseja uuden jalkauttamiseen jotta ei kävisi kuten jätevesilain kanssa. Lyhyessäkin ajassa saadaan paljon harmia aikaiseksi jos tiedottaminen jää iltapäivälehtien lööppien varaan.
Petri Syrjä
Rakennusinsinööri (AMK).
Rakennustarkastaja. Viitasaaren kaupunki / Pohjoisen Keski-Suomen ympäristöpalvelut
Kuvat: Petri Syrjä ja Halla Savisaari.