Menu
Rakentamislain myötä erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttäminen tulee lisääntymään. Tietyissä tapauksissa erityismenettelyn toimenpiteitä on jatkossa edellytettävä aiemman harkinnanvaraisuuden sijaan. Mikä muuttuu ja miten se vaikuttaa rakennusvalvonnan työhön?
Erityismenettely lainsäädännössä
Erityismenettely on ollut lainsäädännössä vuodesta 2006. Tällöin se oli ympäristöministeriön asetuksessa Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus ja sitä edellytettiin hankkeissa, joissa mahdollisesta virheestä suunnittelussa, rakentamisessa tai käytössä saattoi seurata suuronnettomuuden vaara.
Nykyinen erityismenettely on ollut maankäyttö- ja rakennuslaissa vuodesta 2014. Sitä voidaan edellyttää erittäin vaativassa hankkeessa, mikäli kohteeseen liittyy erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta tai että kulttuurihistoriallisia arvoja menetetään.
Rakentamislain tavoite
Erityismenettelyn ja sen toimenpiteiden erillisen käytön nykytilannetta ja tulevan rakentamislain tavoitetta on kuvattu Hallituksen esityksessä (HE 139/2022 vp) seuraavasti:
…”Ulkopuolinen tarkastus ja erityismenettely ovat vakiintuneita ja nykyisen lain tuntemia menettelyjä. Niiden avulla voidaan varmistaa, että suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen täyttää sille säädetyt vaatimukset (ulkopuolinen tarkastus) tai vältetään erityyppisiä riskejä (erityismenettely)…
…Käytännössä näitä hyväksi havaittuja menettelyjä ei ole aina käytetty, vaikka syytä olisi ollut. Tilanteen korjaamiseksi ehdotetaan, että hankkeen tai tehtävän vaativuuden sitä edellyttäessä olisi viranomaisen huolehdittava menettelyjen käyttämisestä.”
”lisääntyvä laadunvarmistusselvityksen, ulkopuolisen tarkastuksen sekä erityismenettelyn käyttäminen parantavat rakentamisen laatutasoa nykyisestä ja sitä kautta vähentävät tulevaisuuden sisäilmaongelmia sekä parantavat asumisterveysolosuhteita, mikä vähentäisi huonoista asumisolosuhteista johtuvia terveyshaittoja.”
Erityismenettelyä ja ulkopuolista tarkastusta on siis nykyisellään käytetty liian vähän ja rakentamislain tavoitteena on lisätä näiden ja myös laadunvarmistusselvityksen käyttöä.
Mitä on erityismenettely?
Erityismenettely on osa hankkeen laadunvarmistusta ja riskienhallintaa.
Erityismenettelyn (MRL 150 d §) toimenpiteitä ovat:
Toimenpiteet kohdistuvat eri asioihin. Laadunvarmistusselvityksen tarkoitus on varmistaa, että rakennustyön suoritus on asianmukaista. Asiantuntijatarkastuksessa rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen palveluksessaan oleva asiantuntija tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden. Ulkopuolisessa tarkastuksessa rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytetään riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausuntoa siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille säädetyt vaatimukset. Erityismenettelyä edellytettäessä voidaan edellyttää tarvittaessa myös käytönaikaista seurantaa erityismenettelyn kohteena olevien rakenteiden tai rakennuksen ominaisuuksien osalta.
Edellä mainittuja erityismenettelyn toimenpiteitä voidaan edellyttää osana erityismenettelyä, mutta niitä voidaan edellyttää myös erillisinä toimenpiteinä. Erityismenettelyn toimenpiteitä voidaan edellyttää erityisen vaativissa hankkeissa, mikäli hankkeessa on erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta tai että kulttuurihistoriallisia arvoja menetetään. Ilman erityismenettelyä toimenpiteiden edellyttämiseen on erilaiset mahdollisuudet. Sekä erityismenettelyn että yksittäisten toimenpiteiden edellyttäminen on maankäyttö- ja rakennuslaissa viranomaisen harkintaan perustuvaa. Taulukkoon 1 on koottu käytön edellytykset sekä osana erityismenettelyä että erikseen käytettäessä.
Taulukko 1. Laadunvarmistusselvityksen, asiantuntijatarkastuksen ja ulkopuolisen tarkastuksen käytön edellytykset erityismenettelyn toimenpiteenä tai erikseen (MRL).
Erityismenettelyn tarpeen arviointi, määräys ja valvonta
Lähtökohtaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvä asiantuntijoineen arvioi, milloin erityinen riski on olemassa. Rakennusvalvonta voi edellyttää myös ryhtyvän esityksestä poiketen (yleensä vahvemmin). Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esimerkiksi ennakkoneuvotteluja, erityissuunnittelijoiden laatimia suunnittelun perusteet -asiakirjoja sekä riskiarvioita. Erityisen riskin voidaan katsoa olevan mahdollinen esimerkiksi rakennuksissa, joissa on suuri käyttäjämäärä tai jotka ovat kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita. Myös esimerkiksi uudet suunnitteluratkaisut voivat olla mahdollisia erityisiä riskejä. Erityismenettely voi olla tarpeen esimerkiksi laajarunkoisissa halleissa, korkeissa rakennuksissa, haastavissa olosuhteissa (esim. meluolosuhteet, pohjaolosuhteet tms.) tai koerakentamishankkeissa.
Määräys erityismenettelystä tehdään aina kirjallisesti (joko rakennusluvassa tai tarvittaessa erillisellä päätöksellä). Päätöksestä tulee käydä ilmi määräyksen laajuus ja kohdistuminen.
Esimerkki erityismenettelymääräyksestä.
Erityismenettelyn toteutumista seurataan koko hankkeen ajan. Mikäli hankkeessa edellytetään ulkopuolista tarkastusta, tulee kyseisen asiantuntijan olla riippumaton ja pätevä kyseiseen tehtävään. Ympäristöministeriön ohjeen rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta (YM5/601/2015) mukaan riippumattomuus tarkoittaa sitä, ettei asiantuntija voi tulla varsinaisen suunnittelutyön tehneestä yhtiöstä tai sen tytäryhtiöstä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee esittää ulkopuolisen tarkastajan kelpoisuus rakennusvalvonnalle ennen tarkastustyön aloittamista. Rakennusvalvonnan on syytä kiinnittää erityistä huomiota asiantuntijan kelpoisuuteen, sillä lähtökohtaisesti hyväksytyn, kelpoisen asiantuntijan lausuntoon pitäisi voida luottaa. Asiantuntijalta voidaan tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä tai tarkennuksia.
Tarvittaessa, ennen tarkastustyön aloittamista on hyvä käydä yhdessä asiantuntijan kanssa läpi mahdolliset tarkastustyön tarkemmat rajaukset, tarkastuksessa huomioon otettavat asiat ym. ja sopia myös lausuntojen toimitustavasta ja ajankohdasta. Lausunnoista tulee käydä selkeästi ilmi vaatimusten täyttyminen.
Laadunvarmistusselvityksen sisällöstä on kerrottu ympäristöministeriön ohjeessa rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta (YM5/601/2015):
Laadunvarmistusselvitykseen merkitään olennainen tieto niistä toimista, joilla rakennushankkeeseen ryhtyvä osoittaa varmistavansa rakentamisen suunnitelman mukaisuuden sekä säännökset ja määräykset ja hyvän rakennustavan täyttävän lopputuloksen.
Ohjeen mukaan laadunvarmistusselvitykseen voidaan hankekohtaisesti vaatia sisällytettäväksi erilaisia selvityksiä ja toimenpiteitä. Selvityksiä voivat olla esimerkiksi riskianalyysi, työmaan tarkastusasiakirja laadunvarmistustoimenpiteineen, laatusuunnitelmat, esitykset asiantuntija- tai ulkopuolisten tarkastusten kohdistumisesta jne.
Hyvää lisätietoa erityismenettelyn, laadunvarmistusselvityksen, asiantuntijatarkastuksen ja ulkopuolisen tarkastuksen käyttämisestä löytyy ympäristöministeriön ohjeesta rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta (YM5/601/2015).
Rakentamislaki 2025
Rakentamislaki tulee muuttamaan nykyisiä käytäntöjä. Taulukkoon 2 on koottu rakentamislain mukaiset käytön edellytykset sekä osana erityismenettelyä että erikseen käytettäessä. Muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin verrattuna on merkitty punaisella.
Taulukko 2. Laadunvarmistusselvityksen, asiantuntijatarkastuksen ja ulkopuolisen tarkastuksen käytön edellytykset erityismenettelyn toimenpiteenä tai erikseen (RakL).
Kuten taulukosta 2 voidaan havaita, rakentamislaki tiukentaa nykyisiä käytäntöjä erityismenettelyn, laadunvarmistusselvityksen ja ulkopuolisen tarkastuksen osalta. Tietyissä tapauksissa erityismenettelyn toimenpiteitä on jatkossa edellytettävä aiemman harkinnanvaraisuuden sijaan. Kuitenkin joissain tapauksissa erityismenettelyn edellyttäminen on edelleen harkinnanvaraista. Lisäksi erityismenettelyä voidaan edellyttää jo vaativaluokan hankkeissa. On myös hyvä huomata, että laadunvarmistusselvitystä (ilman erityismenettelyä) on jatkossa edellytettävä, jos hanke tai sen osa on erittäin vaativa. Laadunvarmistusselvitysten määrä tulee siis lisääntymään nykyisestä merkittävästi.
Rakentamishankkeen vaativuus määrittää edellisten mukaan sen, milloin esimerkiksi erityismenettelyä tulee edellyttää. Nykyisin vaativuutta on peilattu suunnittelutehtävien vaativuuteen, eli erityismenettelyä on saatettu edellyttää, mikäli jokin suunnittelutehtävä on ollut erittäin vaativa (V+ tai PV). Nyt rakentamishankkeen vaativuudesta on oma pykälänsä (101 §) uudessa laissa ja valtioneuvostolla asetuksenanto-oikeudet hankkeiden vaativuuden tarkempaan sääntelyyn. Nähtäväksi jää, milloin asetus saadaan ja mitä se tuo tullessaan. Kuitenkin rakentamislain 102 §:ssä edellytetään, että viranomaisen on huolehdittava, että hankkeessa käytetään ulkopuolista tarkastusta ja erityismenettelyä silloin, kun hankkeen tai tehtävän vaativuus sitä edellyttävät.
Ajatuksia
Uusi laki tuo mukanaan muutoksia, tässä tapauksessa tiukennuksia. Muutokset voidaan kokea monella tapaa, toivottavasti enemmän positiivisena mahdollisuutena. Erityismenettelyn, laadunvarmistusselvityksen ja ulkopuolisen tarkastuksen käytön lisääminen mahdollistaa rakentamisen laadun paranemisen.
Moni asia kaipaa yhteisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Jos rakennusvalvonnan vaatimukset esimerkiksi laadunvarmistusselvityksen sisällöstä (taso ja tarkkuus) olisi määritetty yhdessä rakennusvalvontojen kesken, olisi yksittäisen viranomaisen varmasti helpompaa arvioida jatkossa lisääntyviä selvityksiä. Laadunvarmistusselvityksen ei ole pakko olla ”vain yksi pakollinen paperi, joka tehdään vain rakennusvalvontaa varten”, vaan asiakirja, jolla aidosti tuetaan rakentamisen laadunvarmistusta.
Henna Ahlqvist
Insinööri (YAMK), rakennustekniikka.
Johtava tarkastusinsinööri, Vantaan rakennusvalvonta.