Loppiaisaattona RY-lehden entiset päätoimittajat, Lauri Jääskeläinen (1986–2020, LJ), Ulla Vahtera (2020–2021, UVA) ja nykyinen päätoimittaja Leena Jaskanen (LJA) kokoontuivat keskustelemaan tänä vuonna 60 vuoden iän saavuttavasta, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n ammatillisesta lehdestä ja sen tulevaisuudesta.
Lehden kunnianhimoinen alku
LJ: RTY:n perustamiskokous pidettiin 26.11.1962. Jo seuraavan vuoden toukokuussa yhdistys perusti oman lehden, Rakennusvalvonta-lehden. Lehteä varten vuokrattiin myös pieni huoneisto Helsingin Punavuoresta. Ensimmäisenä päätoimittajana aloitti rakennusmestari Pentti Tapola. Kunnianhimoa oli sekä sisällön että ulkoasun suhteen. Ensisijaisena tavoitteena oli välittää yhdistyksen jäsenistölle tietoa rakennusvalvonnasta. Lehden kansikuvan suunnitteli arkkitehtiprofessori Reima Pietilä.
Varsinkin RTY:n alkuvuosina lehti näytteli merkittävää osaa rakennusvalvonnan tunnettuutta lisättäessä. Vuonna 1965 tilaajia oli jo 1 200. Siitä huolimatta lehti tuotti tappiota. Tapolan jälkeen päätoimittajaksi tuli vuonna 1966 arkkitehti Paula Pihkala. Pihkala erosi päätoimittajan tehtävistä vuonna 1970 mutta jatkoi lehden artikkelitoimittajana. Uutena päätoimittajana aloitti arkkitehti Olli Penttilä. Taloutta ei saatu kuntoon. Talkoilla lehti sinnitteli vuoden 1972 loppuun.
RTY on jäsenmäärältänsä pieni. Sen jälkeen kun maalaiskuntien rakennustarkastajat kelpuutettiin yhdistykseen mukaan vuonna 1966 oli jäsenmäärä noussut alun vajaasta sadasta 235:een vuonna 1967. Tätä nykyä jäsenmäärä on seitsemänsataa, joista yli sata on alennettua jäsenmaksua maksavia eläkeläisjäseniä. Pelkästään vaatimattomilla jäsenmaksutuloilla ei ole koskaan ollut mitään mahdollisuuksia tuottaa ja kustantaa neljästi vuodessa ilmestyvää lehteä. Lehden ilmestyminen oli alkuvuosina ilmoitustulojen varassa. Kun ne lähtivät hiipumaan, oli edessä Rakennusvalvonta-vainajalle professori Reino Erman kirjoittamat muistosanat, jotka julkaistiin myös Aamulehdessä 9.1.1973.[1]
Talouden reunaehdot
LJ: Rakennusvalvontauutiset -nimisenä lehti alkoi aiempaa vaatimattomampana ilmestyä vuonna 1973. Päätoimittajaksi tuli valtiotieteen maisteri Jorma Lampikoski. Taloustilanne parani kun sisäasiainministeriö rupesi myöntämään pientä taloudellista apua. Ministeriö koki lehden myös itsensä kannalta hyödylliseksi.
Tavoitteena oli heti lehden ensimmäisistä numeroista alkaen 60 vuotta sitten välittää tietoa ajankohtaisista määräysmuutoksista ja julkaista asiantuntijakirjoituksia niiden tulkinnoista. Rakennusvalvontauutisten vuosina valtaosa aineistoista painottui erityyppiseen viranomaisaineistoon, jota julkaistiin sellaisenaan. Nykyaikaisten informointikanavien, kuten internetin, puuttuessa tälle oli tilausta. Lehdessä julkaistiin myös yhdistyksen antamia lausuntoja ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten tiivistelmiä, ilman niiden tarkempaa analyysiä tai kommentointia. Periaatteessa jokaisessa numerossa oli vähintään yksi laajempi asiantuntija-artikkeli rakennusvalvonnan joltain osa-alueelta, rakennustekniikasta, arkkitehtuurista tai juridiikasta. Perustettiin myös pulmapalsta, jossa vastattiin lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Laadin itsekin niihin vastauksia. Palsta oli tavallaan esikuva RTY:n myöhemmälle, jäsenkunnalle tarkoitetulle maksuttomalle juridiselle neuvontapalvelulle.
LJA: Kiinnostavaa on huomata, miten lehden tavoitteet ja haasteet ovat olleet kautta sen olemassaolon samanlaisia. Tästä voi päätellä, että monipuolisesti rakennusvalvontatoimintaa palveleva laadukas sisältö toimii, vaikka muoto muuttuu.
LJ: Pitkä päätoimittajuuteni alkoi vuonna 1986. Samalla lehden nimeksi tuli Rakennusvalvonta. Maksullisia ilmoituksia hankkimaan palkattiin uusi ammattimainen ilmoitustenhankkija provisiopalkalla. Numeroita ryhdyttiin teemoittamaan ja mukaan tuli haastatteluja.
Rakennusvalvontauutisten levikki oli saatu 1980-luvulla nousemaan niin että korkeimmillaan se lähenteli viittä tuhatta. Lehden nimenmuutos ja sisällön monipuolistaminen ei levikkimielessä auttanut, vaan tilauskanta lähti luisuun. Suurin pudotus tapahtui kuntien tilauksissa. Rakennuslautakuntia lähdettiin yhdistämään kuntien ympäristönsuojelulautakuntiin, joista oli tullut pakollisia vuonna 1986. Kun lehti täytti 30 vuotta vuonna 1993, oli levikki kolme tuhatta. Siitä on sitten tultu alaspäin. Ilmiö on ollut painetulle medialle yleinen.
Sisältö ja nimi uudistuivat
LJ: Vuoden 2000 alusta voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki antoi tilaisuuden uudistaa lehteä enemmän. Myös nimenmuutos vuoden 2001 alusta muotoon RY Rakennettu Ympäristö halusi viestittää sisällön monipuolistumisesta.
UVA: Rakennusalalla on lehtiä, jotka ajoittain ovat ylitse muiden. Ennen vuosituhannen vaihdetta esimerkiksi TIILI-lehti oli ammattikunnassamme arvostettu julkaisu – osuessaan myös Oulun koulun aikoihin, jolloin maanläheinen tiili oli sangen käytetty materiaali.
Professori Pekka Heikkisen päätoimittajakaudella PUU-lehti nautti samaa arvostusta. Lehti oli ammattitaitoisen asiapitoisuuden lisäksi esteettisesti miellyttävä. Nykyisin Betoni-lehti on laadukkuudestaan tunnettu julkaisu ylitse muiden, päätoimittajanaan arkkitehti Maritta Koivisto. Rakennuslehti puolestaan on löytänyt asiallisen roolinsa ajankohtaisen tiedottamisen saralla.
RY-lehdellä on ollut sijansa. Muistan aina tuolloisen Rakennustietosäätiön yliasiamiehen, professori Matti Rautiolan kuvauksen: ”RY-lehti on eräänlainen rakennusalan Parnasso”. Tulkitsin tuon tarkoittavan nimenomaan artikkeleiden laadukkuutta ja monipuolisuutta.
LJ: Uusi lainsäädäntö loi tarpeen siitä informointiin. Myös ympäristöministeriöstä tuli kannustusta laajentaa sisältöä kaavoituskysymyksiin. Olihan maankäyttö- ja rakennuslaki vahvistanut merkittävästi kuntien kaavoitusvaltaa, kun kuntakaavojen alistaminen valtion viranomaisten vahvistettavaksi jäi historiaan. Samaan aikaan oli ympäristönsuojelun merkitys osana kuntien hallintoa koko ajan painoarvoltaan kasvanut, paljolti voimakkaasti uudistuneen lainsäädännön myötä. Tältä pohjalta ehdotin RTY:n johtokunnalle lehdelle uutta nimeä, ARVO. A tarkoitti asumista, R rakentamista, V valvontaa ja O osaamista.[2] Kun nimikysymystä olin aikani itse ja johtokunta makustellut, niin lopulta ehdottamani nimi RY Rakennettu Ympäristö sai kannatusta. RTY ja RY (ry) ovat lyhenteinä vakiinnuttaneet asemansa.
RY-lehden toimitussihteerin tehtäviä hoitaa RTY:n toimistopäällikkö Sara Keravuori.
Rakennustieto Oy tulee kuvioihin
LJ: Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy halusi ottaa lehden kustannettavakseen. Näin myös tapahtui vuoden 2003 alusta lukien. Järjestely poisti vuosittain toistuvan keskustelun lehden (näennäisestä) rasitteesta yhdistyksen taloudelle. Vuodesta 2010 Rakennustieto halusi ottaa huolehtiaksensa myös lehden taiton ja painattamisen.
Lehden visuaalinen ilme koettiin aina tärkeäksi. Lehden ydinlukijakunta, kuntien rakennustarkastajat, lukivat oletettavasti lehteä joka tapauksessa, mutta uusien lukijoiden houkuttelemiseksi oli tarpeen miettiä muitakin kuin sisältöön liittyviä keinoja. Varsinkin arkkitehtikunnalle visuaalisuudella on merkitystä. Toisaalta ei RY-lehdellä voimavarojen niukkuuden vuoksi ollut mahdollisuuksia kuin vain rajallisiin keinoihin. Ulkoasua mietittiin ja kehitettiin, kuten lehteä pitkälti muutoinkin, talkoopohjalta. Rakennustieto Oy, joka tuli lehteä kustantamaan vuonna 2003, päätteli saavuttavansa kustannussäästöjä, jos se huolehtisi myös lehden taitosta ja painattamisesta. Vaikka oma ja RTY:n toimiston (Sara Keravuori) sekä harrastuksestaan muutoin mukana olleiden (Marjut Kauppinen, Marina Fogdell, Ulla Vahtera) työtaakka hieman keveni, kaventuivat mahdollisuudet vaikuttaa lehden ulkoasuun. Jäljelle jäi lähinnä sisältö ja sen kehittäminen sekä kulloisenkin numeron viimeistely, kuten oikoluku. Rakennustiedon jo aiemmin vastuullensa ottama ilmoitusten hankinta ei tiuhaan tapahtuneista henkilömuutoksista huolimatta oikein ottanut tuulta.
Luovuin päätoimittajan tehtävistä vuonna 2020. UVA aloitti numerosta 3:2020. Rakennustieto ilmoitti samana syksynä, kesken kolmivuotisen sopimuksen, sanovansa irti kustannussopimuksen.
Murros
UVA: Minua pyydettiin – edes joksikin aikaa – tarttumaan päätoimittajuuteen. Jo kohta tuli Rakennustiedon viesti. Laskin kylmästi kuinka monta paperilehteä ehtisi vielä tehdä. Päätin, että tuossa jäljellä olevassa lyhyessä ajassa käänsin lehteä formaattiin, joka saisi TIILI-lehden kaltaisen statuksen ammattikunnassa. Mielestäni tässä onnistuin ja yllättävää olikin positiivisen palautteen määrä, jota tuli Aalto-yliopistoa myöten.
Kun selväksi tuli, että paperijulkaisun aika tältä erää olisi ohi, totesin, että paperilehden kanssa oli tehty se, mitä tehtävissä oli. Sisältö säätyi näköisekseni, mutta visuaalisuuteen ei kuvien tason kohottamista lukuun ottamatta ollut aikaa eikä mahdollisuuksia.
Sähköinen kausi oli uuden alku ja olikin todella hyvä, että työhön saatiin uusi luotsaaja. Oma ensimmäinen sähköinen numeroni oli lähinnä osoitus, että RY jatkaa keskeytymättä olemassaoloaan vastoinkäymisistä huolimatta. Oli tärkeää saada muutaman laadukkaan artikkelin avulla jotainkaan aikaan. Visuaalisuuden kehittämistä ei käytännössä juurikaan tehty. Vastaava ponnistus oli meneillään yhdistyksen sivu-uudistuksessa ja voimavarat oli syytä tuolloin keskittää siihen.
Nyt sähköinen lehti on visuaalisuudeltaan raikas ja mukaansatempaava. Se on todella hieno asia. Lehti on Leenan sanojen mukaan tuotu lähemmäksi yhdistystä, mikä on hyvä suunnanmuutos tässä tilanteessa – lehden primääri tehtävä on tavoittaa yhdistyksen kaikki jäsenet ja olla houkutin liittyä yhdistyksen jäseneksi. Kokonaislaadun myötä syntyy automaattisesti tunnettuutta laajemminkin.
Sähköinen maailma
Kaikki: RTY:n johtokunta joutui pohtimaan, miten lehden osalta voidaan jatkaa. Päädyttiin sähköiseen julkaisuun. Ullan johdolla tehtiin ensimmäinen sähköinen nro 2021:3, jonka jälkeen hän päätoimittajan tehtävästä luopui. Uudeksi päätoimittajaksi tuli Leena, jonka ensimmäinen sähköinen numero oli 2022:1.
UVA: Sähköinen lehti on uuden ajan alku. Kun sen visuaalisuus, so. selkeys, raikkaus ja esteettisyys, on kunnossa, visuaalisuus on sisäänheittotuote. Uskon, että vannoutuneet paperijulkaisujen lukijat nimenomaan visuaalisen houkuttavuuden takia tarttuvat uuteen formaattiin. Tunnistan asian itsessäni.
LJ: Moni pieni järjestölehti on kustannussyistä siirtynyt paperilehdestä sähköiseen. Sitten on niitä, jotka julkaisevat sekä-että. Painettu julkaisu lähetetään sellaisille jäsenille, jotka sitä toivovat, korkeista postituskuluista huolimatta. RY-lehden sähköiseen julkaisuun ei ole toistaiseksi lähdetty hankkimaan ilmoituksia. Vaikka painetussakaan RY-lehdessä ei sen loppuvuosina ilmoituksia ruuhkaksi asti ollut, oli niillä pientä taloudellista merkitystä. Suurempana kielteisenä vaikutuksena pidän sitä, että RY-lehden sähköinen versio ei ole toistaiseksi läpäissyt tunnettuuskynnystä. Sitä lukevat lähinnä RTY:n jäsenet, ja heistäkin vain osa. Kun sähköiseen julkaisuun siirtymistä pandemiankin kurittaessa RTY:n taloutta pohdittiin, oli esillä mahdollisuus julkaista esimerkiksi kerran vuodessa RY myös painettuna. Pahimmat taloudelliset vaikeudet lienevät ainakin hetkellisesti väistyneet. RY:n 60-vuotisjuhlavuosi olisi sopiva ajankohta yhdelle painetulle numerolle.
LJA: Laadukas, ammattikuntaa palveleva sisältö toimii parhaana houkuttimena lehden pariin etsiytymiselle. Lehden perinteinen teemoittelu on erinomainen tapa nostaa aina ajankohtaisia aiheita keskusteluun ja tätä samaa linjaa on tarkoitus jatkaa. Toivottuja sisältöjä ja ajatuksia lehden toiminnan parantamiseen on kartoitettu jäsenkyselyin; toive lehden siirtämisestä digimuotoon on saatu nimenomaan jäsenistöltä. Kun digitaalinen formaatti saadaan vakiintumaan, yhdistyksen sivuston ohella, on onnistumista ja palautetta tarkoitus kerätä uudestaan. Koronavuosien vaikutus yhdistyksen taloustilanteeseen myötävaikutti osaltaan päätökseen siirtyä painetusta julkaisusta sähköiseen lehteen. Laurin idea juhlavuonna toteutettavasta ry-lehden 60-vuotisjuhlanumerosta on hyvä – samalla olisi mahdollisuus testata vaikutusta lehden tunnettuuteen ja käyttöliittymästä saatavaan palautteeseen. Mahdollisesti lehden julkaisuissa voisi yhdistää digilehden rinnalla ilmestyviä erikoisnumeroita.
Lehti ja yhdistyksen edelleen rakenteilla oleva sivusto toimivat suorana kanavana johtokunnan, yhdistyksen strategian ja jäsenistön välillä. Ilman lukijoita tai sivuston selaajia ei näitä kumpaakaan ole mahdollista kehittää. Sähköinen lehti edellyttää rinnalleen hyvän viestintäsuunnitelman ja some-kanavien hyödyntämistä. Toimitusneuvoston arkkitehti Halla Savisaari omaa toimittajataustaa ja on laatinut yhdistykselle viestintästrategiaa. Tällä hetkellä pohdimme ry-lehden tunnettuuden lisäämistä lehden oman LinkedIn-kanavan avulla – se lisäisi myös lukijoiden vuorovaikutusta ja suoran palautteen mahdollisuuksia.
Toimitusneuvosto tukee
LJ: Päätoimittajuus on lehden koko ilmestymisen ajan ollut sivutoimi. Eduksi on, että päätoimittaja tuntee rakennusvalvontaa sisällöllisesti.
UVA: Kohdallani toimitusneuvoston jäsenyys on ollut kirjoittamisen lisäksi lopulta se merkittävin ja kiinnostavin osuus. Olen saanut olla ”kentän ääni” ja moneen lehden teemaan ja kirjoittajavalintaan äänelläni on ollut vaikutusta. Tämä viestin välittäjyys on sitonut lehteä meihin pystykorvalupakäsittelijöihin. Taustaltani olen pohjoissuomalainen, joten olen luonnollisesti pitänyt osaltani huolta valtakunnallisesti merkittävien asioiden esilletuomisesta. Tämä onkin jännä asia: syntyperäiset pääkaupunkikollegat ovat Matti Klingen kuvauksen kaltaisella tavalla suuntautuneempia Eurooppaan kuin omaan maahansa, jonne siis selkä on käännetty. Rakennusvalvontatyössä tämä on tyytymistä puolitotuuteen. Rakennusvalvontatyön kokonaiskuvan hahmottaminen edellyttää kiinnostusta varsin laajaan spektriin asioita – olivatpa ne valideja missä päin maata tai maailmaa tahansa
Toimitusneuvoston rikkaus on sen monimuotoisuus. Aikanaan DI Simo-Pekka Valtonen edusti insinöörikuntaa – ja mikä innovatiivisuus ja ammattitaito sitä kautta tulikaan tutuksi.
Outoa on ollut ympäristöministeriön ja Rakennustiedon näkymättömyys. Aila Korpivaaran aikoihin puhuttiin RY-lehden roolista YM:n viestintäkanavana. Enempää spontaaniutta YM:n taholta en ole tunnistanut. Rakennustietosäätiö ja Rakennustieto olisivat hyvin voineet olla esillä – tilaa tarjottiin tuon tuosta. Passiivisuutta sielläkin, mikä tuntuu vieläkin oudolta – olemassa olevia viestintävälineitä ei vaan hyödynnetty.
LJA: Kuten Ulla toteaa, on toimitusneuvosto perinteisesti edustanut lehden näkökulmia rikastuttavaa osaamista – moniammatillisesti, kuten rakennusvalvontatyötäkin tehdään. Uuden toimitusneuvoston kokoonpanossa linkkeinä rakennusteknisten ja korjausrakentamisen aihealueisiin toimivat dosentti, TkT, arkkitehti Satu Huuhka sekä rakennusfysiikan professori Juha Vinha. Heidän avullaan saadaan syvennettyä kutakin teemaa ja lisättyä sisältöjen ammatillista kiinnostavuutta.
Sähköisessä maailmassa visuaalisen ilmeen merkitys on entistä korostuneempi. Digilehden ilmeuudistuksen on suunnitellut AD Ilona Ilottu Dog Design Oy:stä. Taitossa on pyritty raikkaaseen, rauhalliseen ja iloiseen ilmeeseen. Akkudesign Oy:n Tomi Salakari ja Aku Räty jalostavat tätä graafista pohjaa mm. erikoisartikkeleiden avulla. Kuvituksesta vastaa valokuvaaja, arkkitehti Matti Karjanoja. Verkkojulkaisu on valokuvien laadun suhteen armoton – valokuvien visuaalisuus ja vaihtelu, elävyys ja ammattimaisuus on tuonut julkaisua uudelle tasolle.
RY-lehden mahdollisuus kirittää alaa
LJ: Rakennusalaa ja rakentamista on totuttu moittimaan lähes kaikesta mahdollisesta. Rakentamisen laadusta on puhuttu koko 2000-luku ja sitä ennenkin. Viime vuosina on keskusteltu asuntosuunnittelusta ja kerrostaloasuntojen neliöiden vähenemisestä. Rakennetun ympäristön merkitys ilmastonmuutoksessa ja sen hillinnässä on vihdoin ymmärretty myös poliittisessa keskustelussa.
UVA: Uskon innoittaviin, hyviin esimerkkeihin. Ne ovat toimivin vasta-argumentti jatkuvaan moitteeseen. Niiden myötä voi myös todistaa, että rakennusvalvonnalla on ammattitaitoa tunnistaa hyvä ja tehdä kaikkensa sen eteen, että hyvä toteutuu. Arkkitehtuurin Finlandialla palkittu Käärmetalo on oiva esimerkki tästä; Lauri hyvin tietää, että käytännössä rakennusvalvonnan rooli oli ratkaiseva. Sama toistui nyt usein esillä olleessa Ajurien tallissa[3]. Tällainen kaikki hyvä on syytä nostaa railakkaasti esiin.
LJ: Oulun rakennusvalvonnan laatutyö kannattaa myös mainita. Oululaisten valtakunnallisiin käytäntöihin omaksuttuja toimintamalleja esiteltiin RY-lehdessä tiuhaan. Uskoisin, että monien kuntien rakennustarkastajat saivat niistä innoitusta. Halusin tilaamillani artikkeleilla myös kyseenalaistaa rakentamisen monia totuttuja käytäntöjä. Arkkitehti Erkki Mäkiö, joka joulukuussa palkittiin valtion arkkitehtuuripalkinnolla, kirjoitti paitsi jatkokertomuksen kivirakentamisen historiasta, kriittisiä artikkeleita korjausrakentamisesta.[4] Arkkitehtuurin Pietilä-palkinnolla vuonna 2020 palkittu arkkitehti Lars-Erik Mattila avarsi lukijoiden tietämystä nykyrakentamisen kestävyyden vajeista.[5] Arkkitehti, professori Panu Kailan kaksiosainen Vitruvius-kirjoitussarja antoi eväitä ymmärtää vihdoin suomeksikin saatua antiikin arkkitehtuurin kymmenosaisen teossarjan filosofiaa.[6]
Jos rakentamislakiesitys eduskunnan ennen huhtikuun vaaleja ennättää jossakin muodossa läpäistä, niin taas syntyisi tarvetta uuden lain ja sen soveltamisen esittelylle ja tulkitsemiselle [7]. Joka tapauksessa rakentamisen ratkaisevan tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemiselle kaipaa jatkuvaa paimentamista ja uusien toimintatapojen esiin nostamista.
LJA: Uutena päätoimittajana toivon, että lehti voisi palvella erityisesti rakennusvalvontatoimintaa ja yhdistyksen jäsenistöä perustyössään. Me emme kilpaile muiden rakennusalan lehtien kanssa, vaan tuomme näkökulmaa omaan työhömme ja avaamme laajempia taustoja käytännön työhön. Myös kriittiset ja herättelevät puheenvuorot ovat tervetulleita, erityisesti kokeneilta alan toimijoilta.
Kokemus antaa varmuutta ohjaamiseen ja puuttumiseen valvontatyössä. Toimintaympäristön muutoksen myötä työyhteisön kokeneet kollegat ovat siirtyneet etäyhteyksien päähän – lehti voisi johdatella uudet työntekijät ammattikunnan hiljaisen tiedon äärelle tai jopa innostaa uutta väkeä alalle.
Tämänhetkisessä laskusuhdanteessa meillä on mahdollisuus keskittyä toiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Kun resurssit tuntuvat olevan tiukassa, ainoa keino selviytymiseen on hyvien ideoiden jakamisessa ja yhteistyön lisäämisessä. Tähän tarkoitukseen Rakennustarkastusyhdistyksen verkkosivuja ja ry-lehden sisältöjä on tarkoitus kehittää.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Sara Keravuori, Markku Hienonen, Pauli Boström, Matti Karjanoja
[1] Marja Heikkilä-Kauppinen: Luvallamme. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry 50 vuotta. 2012, siv. 27.
[2] Lauri Jääskeläinen: Pitkä matka. RY Rakennettu Ympäristö 2/2020 s. 58.
[3] Ajurien talli on Helsingin Punavuoressa sijaitseva vuonna 1906 rakennettu ja aina 1960-luvulle saakka ajurien hevos- ja vaunutallina toiminut piharakennus, joka on korjattu ja muutettu 18 asunnon käyttöön.
[4] Erkki Mäkiön kivirakentamisen historiasarja ilmestyi RY-lehden numeroissa 4/2006 ja 1/2007. Mäkiön kirjoitus Miksi on hylätty koeteltu talo oli numerossa 1/2018.
[5] Esim. Lars-Erik Mattilan kirjoitus Maan päällä ei niin kuin taivaassa numerossa 1/2018.
[6] Panu Kailan Vitruvius-kirjoitussarja oli numeroissa 2 ja 3/2017.
[7] Eduskunta on 1.3.2023 hyväksynyt rakentamislakipaketin, joka tulee voimaan 1.1.2025.
Cookie | Duration | Description |
---|---|---|
cookielawinfo-checkbox-analytics | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics". |
cookielawinfo-checkbox-functional | 11 months | The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional". |
cookielawinfo-checkbox-necessary | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary". |
cookielawinfo-checkbox-others | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other. |
cookielawinfo-checkbox-performance | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance". |
viewed_cookie_policy | 11 months | The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data. |