Menu
Kuusi vuotta sitten arkkitehti Marjut Kauppinen kysyi RY-lehdessä, miksi joku pääkaupungista haluaa tulla Haminaan. Miksi ei, hän ihmetteli. Elokuiseksi helteiseksi perjantaiksi Marjut oli järjestänyt RY-lehden veteraaneille retken Haminan Vanhan kaupungin puutalokortteleihin.
Säteittäin Raatihuoneentorin ympärille levittäytyvän Haminan Vanhan kaupungin kiistattomana keskipisteenä on vuonna 1798 valmistunut Raatihuone (Johan Brockman). Raatihuonetta uudistettiin C. L. Engelin laatimien suunnitelmien pohjalta vuonna 1840.
Itärajan tuntumassa sijaitseva Hamina tunnetaan ympyräkaupunkina. Ja syytä onkin. Euroopassa on jäljellä kaksi tähtimäisen linnoituksen sisältämää ympyräasemakaavan muotoista kaupunkia. Lähellä Slovenian rajaa Pohjois-Italiassa sijaitseva Palmanova on Haminaa vanhempi. Vehkalahden Uusikaupunki perustettiin vuonna 1653. Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 siirsi Ruotsi-Suomen rajan vain 30 kilometrin päähän Suuressa Pohjan sodassa tuhoutuneesta Vehkalahdesta. Ruotsille tuli kiire vahvistaa itärajaansa. Haminan (Fredrikshamn) -nimen saanut uusi tukikohta korvasi Vehkalahden. Haminan tähtilinnoitus rakennettiin lähes lopulliseen muotoonsa Ruotsin vallan aikana. Hattujen sodassa poltettu ja tapulikaupungin kauppaoikeudet saanut rajakaupunki menetettiin Venäjälle vuonna 1743. Fredrikshamnin linnoituksen korjaustöitä johti 1790-luvulla Aleksandr Suvorov. Lännempänä sijaitsevasta Loviisasta tuli uusi rajakaupunki Venäjää vastaan.
Kadettikoulun lääkärin, valtioneuvos Robert Ekin itselleen alun perin rakennuttanutta Ekin taloa (1866) ryhdyttiin kutsumaan Pormestarin taloksi 1950-luvulla, kun siitä tuli Haminan pormestarin asunto.
Pormestarin talon nykyiset omistajat Kristiina Terva-Heinonen ja Juha Heinonen ovat remontoineet rakennusta hienovaraisesti ja vaalivat toistaiseksi rakentamattomana säilyneen viereisen tontin alueelle ulottuvaa puutarhaansa. Puutarhapiha on toiminut lukuisien ulkoilmakonserttien näyttämönä.
Ympyräkaupungin puutalot
Kolmeen kertaan 1800-luvulla kaupunkipalon kokenutta Haminaa ei usein mielletä historiallisten puutalojen kaupungiksi. Totta onkin, että tähtilinnoituksessa on enää jäljellä kolmisenkymmentä vanhaa pihapiiriä historiallisine rakennuksineen. Vuoden 1988 asemakaavassa suuri osa niistä on eri asteisesti suojeltu. Vuoden 1887 kaupunkipalo ei ollut yhtä tuhoisa kuin sen kaksi edeltäjää vuosina 1840 ja 1821. Vuoden 1887 palossa tuhoutui 21 taloa kokonaan ja 7 osittain. Empiretyyli korvautui uudelleenrakentamisen yhteydessä koristeellisemmalla uusrenessanssilla.
Haminan historialliset ja purkamiselta säästyneet puutalokorttelit ovat 2000-luvulla kokeneet uuden tulemisen. Apuun on tullut kolmas sektori, kertoo Pikkuympyräkadun varrelta vuonna 2015 talon hankkinut Maiju (Marjut) Kauppinen Paavo-puolisonsa kanssa. Yksittäisten asukkaiden perustama Haminan linnoituksen wanhat talot ry oli perustettu kahta vuotta aikaisemmin. Yhdistyksen tarkoitukseksi on kirjattu vaalia Haminan historiallisen keskustan rakennusperinnettä niin, että ympyräkaupungin ainutlaatuinen tunnelma, rakennuskannan autenttisuus ja kaupunkitilojen rakennustaiteellinen arvo säilyvät myös tuleville sukupolville.
Haminan linnoitus rakennettiin kahdeksassa vuodessa (1803 – 1811). Sen mahtava keskusbastioni käsittää 58 muurattua kasemattia.
Arkkitehti Marjut Kauppinen on jo lyhyessä ajassa kotiutunut Haminaan, jossa hän asuu osan viikosta. Työpaikka Helsingissä kiinnittää hänet tiiviisti myös Helsinkiin.
RY-lehden lukijoille tutuksi tullut Helsingin rakennusvalvontapalveluiden arkkitehti Ulla Vahtera on vuorostaan kotiutunut osa-aikaiseksi kuusankoskelaiseksi.
Yhdistys koki alusta saakka hyödylliseksi lähteä tekemään yhteistyötä kaupungin kanssa – tai päinvastoin, kaupunki ymmärsi synergiahyödyt. Joka toinen vuosi järjestettävä sotilasmusiikin kansainvälinen suurtapahtuma Hamina Tattoo on osoittautunut mainioksi tilaisuudeksi tehdä yhdistyksen toimintaa ja tuloksia tutuksi laajemmalti. Tattoon yhteydessä yhdistyksen aktiivit avaavat suljettuja pihojansa yleisölle moninaisina oheistoimintoineen.
Pormestarintalona tunnetun, Ekin kahdelle tontille ulottuvan kiinteistön nykyiset omistajat vuodesta 1990 Heinoset kertovat, että kesällä 2022 neljän vuoden tauon jälkeen toteutuneen Tattoo-tapahtuman aikana heidän pihapiiriinsä ja puutarhaan kävi tutustumassa monta tuhatta kävijää. Myöhäisempireä edustavan päärakennuksen lukuisine talous- ja sivurakennuksineen rakennutti lääketieteen tohtori ja valtioneuvos Robert Ek 1860-luvulla. Pormestarintalo-nimitys periytyy ajalta, jolloin kiinteistön omisti ja siinä asui Haminan pitkäaikainen pormestari Seppo Joukahainen (1908–1988). Ennen Joukahaisia kiinteistö oli pitkään Haminassa suuresti vaikuttaneen Aladinin suvun sijoituskiinteistönä. Heinoset näyttivät retkellä mukana olleille Ulla Vahteralle, Marina Fogdellille ja Lauri Jääskeläiselle valtiosääntöjuristi, professori Antero Jyrängin (1933–2020) kymmenen vuoden takaista kirjettä. Siinä Jyränki esittää kiitoksen, kun hän pääsi tutustumaan Isoympyräkadun puoleiseen syntymäkotiinsa.
Retken organisoinut Maiju oli valinnut sopivasti erityyppisiä kohteita. Ekin kiinteistö edustaa paitsi patriisihenkistä ja kooltaan Haminan olosuhteissa poikkeuksellisen kookasta rakennuskokonaisuutta, niin ennen kaikkea nykyisten omistajien huolella vaalimaa ja alaltaan laajaa puutarhaa. Toistaiseksi rakentamaton Isoympyräkadun puoleinen tontti nro 2 on haluttu säilyttää osana yhtenäistä pihaa ja puutarhaa. Rakennusoikeutta olisi yli 800 kerrosneliötä, Heinoset kertovat.
Marina Fogdell (vas.), Ulla Vahtera (kesk.) ja Marjut Kauppinen (oik.) Haminan Pikkuympyräkadulla. Vasemmalla häämöttää professori Simo Paavilaisen suunnittelema Vehkalahden seurakuntakeskus.
Aktiiviset asukkaat
Haminalaisten Arvilommin taloksi kutsuma, kruununvouti Cajanderin 1840-luvun lopulla rakennuttama hirsitalo sai uuden ilmeen seuraavan omistajan apteekkari Nymalmin toimesta. Ulkoasultaan päärakennus poikkeaa naapurirakennuksistansa. Rauhankadun puoleisessa pitkässä julkisivussa on pietarilaisvaikutteita, ja olkivahvisteisella rappauksella päällystettyä rakennusta pidetäänkin valtakunnallisesti arvokkaana ja harvinaisena uusrokokoon ilmentymänä.
Arvilommi-nimi tulee talon omistajaksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen tulleesta Arvilommin suvusta. Asunto-osakeyhtiöksi sittemmin muodostettu päärakennus käsittää kaksi asuntoa. Toista asuttaa Haminan linnoituksen wanhat talot -yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Markku Myllykangas Tuula-puolisoineen. Myllykankaat ovat asuneet Arvilommin paritalossa vuodesta 1992. Kenraalimajuri evp. Markku Myllykangas on ylpeä Haminan rakennuskulttuurista, jota hän tarmokkaasti varjelee, mutta myös on eri tavoin elävöittämässä. Haminan vanhojen puutalokortteleiden ainutlaatuisuus piilee tällä hetkellä paitsi itse rakennuksissa niin niiden tunnetuksi tekemisessä ja suuremman yleisön kiinnostuksen herättämisessä. Tattoon ohella tunnettuutta on saanut leikkimielinen 24 minuutin polkuautokilpailu Raatihuone Le Mans sekä Joulukalenteri-tapahtuma. Joulukuiseen kalenteritapahtumaan mukaan lähtevät talot paljastavat yksitellen ja päivä kerrallaan ikkunaan tekemänsä sommitelman, kun Raatihuoneen kello lyö 18. Tämänvuotisen Tattoo-festivaalin yhteydessä Markku kumppaneineen oli organisoinut ulkorakennukseen kirpputorihenkistä myyntiä, jonka tuotto meni lyhentämättömänä ukrainalaisten hyväksi.
Raatihuoneentorin varren mahtava Lebedeffin kauppiastalo on muodostunut elämänmittaiseksi kiinnekohdaksi ja loputtomaksi tarinoiden lähteeksi Museovirastossa työskentelevälle arkkitehti Teiju Autiolle ja puolisollensa, arkkitehti Seepo Serolalle.
Arkkitehti Teiju Autio ryhtyi haminalaiseksi vuonna 2003, jolloin hän hankki kumppaninsa kanssa Raatihuoneentorin varrelta Lebedeffin kauppakartanon kiinteistön. Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluissa työskentelevä Teiju on restauroinnin ammattilainen ja hän on vastannut muun muassa Verlan maailmanperintökohteen eri rakennusten restauroinnista. Teiju on yksi neljästä tekijästä vuonna 2021 ilmestyneessä teoksessa Tähtilinnoituksen talot. Lähes viisi vuotta kestäneen tutkimustyön tuloksena teos esittelee 21 tontin rakentumisen historian ja talojen asukkaiden elämää mukaansatempaavalla tavalla. Teos perustuu FM Janne Asplundin perinpohjaisiin arkistotutkimuksiin. Haminan linnoituksen entisöinnin johtavana asiantuntijana Museovirastossa työskennellyt tutkija Ilkka Kaskinen ja Linnoituksen wanhat talot -yhdistyksen puheenjohtajana toiminut DI Matti Parpola ovat olleet mukana työstämässä tutkimustyön tulokset yksiin kansiin.
Museoviraston ja Suomen kulttuurirahaston sekä Googlen tuella ilmestynyt teos on esimerkillinen osoitus Linnoituksen vanhojen talojen asukkaiden elävästä kiinnostuksesta ja halusta välittää seuraaville sukupolville rakennetun ympäristön perintöä. Teos antaa vankkaa tietopohjaa rakennusten ylläpitoon ja korjauksiin. Tyypillistä on ollut rakennusten sisäosissa tehdyt modernisoinnit ja asumismukavuutta parantaneet muutokset. Piha- ja ulkorakennuksissa on luonnollisesti tehty radikaalejakin muutoksia. Kun niitä on nyt saatu teokseen kirjattua ja osin dokumentoitua on jatkossa helpompi suunnitella ja toteuttaa joko palauttavia, restaurointihenkisiä korjauksia tai sitten vain tyytyä nykytilannetta ylläpitäviin mutta rakennusten elinkaarta tukeviin toimiin.
Lukuisat pihoja reunustavat talousrakennukset kuuluvat elimellisenä osana Haminan historialliseen keskustaan. Vuonna 1849 rakennetussa Arvilommin talossa on toiminut myös apteekki.
Eläkkeelle aktiivipalveluksesta siirtynyt upseeri Markku Myllykangas, Arvilommin talon nykyinen asukas, uhraa vapaa-aikaansa Haminan historiallisen keskustan ja Ukrainan pakolaisten hyväksi.
Haminan henki
Seitsemän vuotta osa-aikaista haminalaisuutta näyttää muokanneen Maijusta jo lähes pesunkestävän Haminan vanhojen talojen asukkaan. Retkellä mukana olleille Hamina oli selkeästi yllättävä ja myönteinen elämys. Kohteet, joissa päästiin vierailemaan, olivat eri tavoin uniikkeja ja sopivasti erilaisia. Maijun ja Paavon nykyisin omistaman talon Pikkuympyräkadun varrella rakennutti kuorma-ajuri Strömberg vuoden 1840 suurpalon jälkeen. Maiju ja Paavo ovat nimenneet talonsa sitä pisimpään hallinneen suutariperheen Salan mukaan Salaksi. Kompaktia asuinosaa täydentää Maijun ja Paavon vuonna 2018 betonista rakennuttama, asumiseen tarkoitettu piharakennus, joka rakennettiin huonoon kuntoon päässeen ulkorakennuksen paikalle. Moderni toteutus todettiin retkeläisten toimesta aivan kelvolliseksi ja mielenkiintoiseksi uudeksi kerrostumaksi.
Kiintoisa kysymys liittyy siihen, tuleeko Haminan vanhojen kortteleiden kaltaisten alueiden ja kuinka pitkälle noudattaa historiasta ammennettavissa olevia ratkaisuja, vai voidaanko hyväksyä jo tehtyjä ja ehkä tuleviakin muutoksia. Salan talo sijoittuu paraatipaikalle Haminan Keskusbastionin äärelle, tosin alueelle tyypillisen lauta-aidan taakse. Vuosina 1803–1811 rakennettu Keskusbastioni käsittää 58 muurattua kasemattia. Kysymyksessä on Suomen ja Euroopan oloissa todella mittava linnoituskonstruktio. Hamina Bastioni -nimisenä se toimii nykyään suurtapahtumien areenana. Areena on toteutettu yksinkertaisen tyylikkäästi nousevine teräsrakenteisine katsomoineen ja tekee sen ensi kertaa näkeville unohtumattoman vaikutuksen. Pääkaupungista vain 150 kilometrin moottoritiematkan päässä sijaitsevana sille luulisi löytyvän tilausta ja kysyntää muulloinkin kuin vain Tattoon ja satunnaisten rock-konserttien näyttämönä.
Hamina on tunnettu paitsi ympyräkaupunkina niin kadettien koulutuspaikkana. Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisena toiminut varuskunta. Reserviupseerikoulu on keskeinen osa itsenäisen Suomen historiaa. Vaikka Hamina sijoittuu Suomenlahden äärelle ja on osana Kotkan ja Haminan yhteistä, Suomen suurinta yleissatamaa ei Haminaa useinkaan mielletä merellisenä. Retkeläisistä seikka askarrutti erityisesti Marinaa. Eikö Hamina ole kiinnostunut meren läsnäolosta, Marina ihmetteli. Maijun mukaan kaupungin koneistossa asia on kyllä ymmärretty ja lähdetty ponnekkaasti kehittämään Tervasaaren historiallista merenrantaympäristöä veneilijöille, ulkoilijoille ja matkailijoille. Tervasaaren uudelta laiturialueelta on vain kilometri kaupungin keskustaan. Ulompaa mereltä löytyvät Tammion historiallinen kalastajakyläyhteisö sekä Ulko-Tammio vielä kauempaa osana Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa.
Venäjän viimeaikaiset tapahtumat askarruttavat haminalaisia. Ei ole vaikea ennustaa, ettei kärjistynyt maailmanpoliittinen tilanne ole omiansa helpottamaan Haminan pyrkimyksiä kasvattaa suosiotansa potentiaalisena asuinvaihtoehtona vaikkapa pääkaupunkilaisille. Yrityselämä joutuu myös ottamaan huomioon itärajan läheisyyden riskit. Ulla, joka hiljattain on muuttanut itsensä ja puolisonsa suunnittelemaan omakotitaloon Kuusankoskelle Kouvolaan, ei ainakaan toistaiseksi näe rajan läheisyyttä painolastina.
Juuri rajan läheisyys ja Haminan rooli milloin osana Ruotsin suurvaltapyrkimyksiä, milloin osana Venäjän imperiumia ja vuodesta 1917 osana itsenäisen Suomen militäärihistoriaa tekee kaupungista mielenkiintoisen. Ruotsista ja Venäjästä tulleet vaikutukset ovat muokanneet kaupunkia ja sen jokapäiväistä elämää nimistöä myöten. Haminan henki on monikulttuurinen.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen, Teiju Autio.
Hamina, pieni pyöreä kaupunki
Seitsemän vuotta sitten talvella 2015 hankimme talomme Haminan keskustasta Pikkuympyräkadun varrelta. Kadun suuntaan talo vaikuttaa vaatimattomalta: kaksi ikkunaa ja ovi, portti kapealle pihamaalle. Rakennus paljastui yllätykseksemme pitkäksi rakennukseksi, johon kuului myös pihasauna. Tontin pohjoisnaapurina on tapahtumakenttä Bastioni, jolle keväisin pystytetään arkkitehti Roy Mänttärin suunnittelemat ylväät telttakatokset. Pihamaalla oli 1900-luvun alussa rakennettu suuri hirsinen piharakennus, joka valitettavasti oli saanut purkumääräyksen huonon kuntonsa ja asemakaavan uudistuksen myötä. Osa piharakennuksesta jäi vuonna 2013 vahvistuneessa kaavassa naapurin tontin puolelle.
Haminan historia ja kaupungin hahmo kiehtovat minua. Ne tuovat helsinkiläisen mieleen väistämättä Suomenlinnan. Haminan Linnoitus on kaupunginosa, jota tähtilinnoituksen jäljellä olevat vallit ja suojamuurit kehystävät. Suomenlinna on merilinnoitus, joka toimeliaisuudellaan kasvatti mantereella sijaitsevaa Helsinkiä, josta tuli tärkein kaupunki Suomessa. Haminakin oli vahvasti kansainvälinen, monikulttuurinen, vilkas ja tärkeä kauppapaikka ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Sen vahvuutena oli Viipurin ja Pietarin läheisyys sekä toimivat meriyhteydet. Viimeistään toinen maailmansota ajoi vanhat kauppias- ja laivanvarustajasuvut siirtymään muualle Eurooppaan.
1990-luvun lama ja paperiteollisuuden alasajo nakersi elintasoa kaakossa vielä muuta Suomea julmemmin. 2000-luvulla Haminaan sijoittunut Google on virittänyt toiveita taloudellisesti vahvemmasta tulevaisuudesta, vaikka tukevasti muuttotappiokunta Hamina on. Tapahtumat houkuttelevat kesäisin ihmisiä kaupunkiin, mutta pieni väestöpohja ei kannattele talvisin monipuolisia ravintola- tai kahvilapalveluita. Talviviikonloppuisin käy sääliksi ympyröille sattuneita matkailijoita, joille kaupungissa on avoimena lähinnä huoltoaseman kahvila. Pikkukaupungin mukavimmat kahvilat sulkevat lauantaisin ovensa viimeistään klo 14. Asukkaat – niin vanhat kuin me uudetkin – siirtyvät kesäaikaan viikonlopuiksi veneilleen ja saaripalstoilleen ja talvella sisätiloihin omien perheenjäsenten ja ystävien seuraan.
Marjut Kauppinen
Arkkitehti SAFA M.Arch.
Valaistuspäällikkö, Kaupunkiympäristön toimiala, Helsingin kaupunki.