Menu
Julkaistu 19.5.2022
Kysymys: Voiko yhtenä päävelvoitteena käyttää rakennusluvan hakemista luvattomalle rakentamiselle?
Vastaus:
Jos luvattomalle toimenpiteelle on saatavissa lupa, on perinteisesti ensin ohjattu luvan hakemiseen. Silloin on kysymys varsinaista velvoitemenettelyä edeltävästä kehotusvaiheesta. Kehotus ei ole valituskelpoinen hallintopäätös, vaan luonteeltaan valmistelua. Kehotus voi olla myös suullinen, mutta siitä tulisi ilmetä, mitä ja mihin mennessä tulisi ryhtyä. Jos kehotus ei johda toivottuun tulokseen, tulee harkittavaksi varsinaiseen velvoitemenettelyyn (hallintopakkoon) ryhtyminen (MRL 182 §). Suomen Kuntaliitto on julkaissut sivuillaan perusteellisen hallintopakkoa koskevan ohjeistuksen.
Lähtökohtana rakentamisen lupien osalta on, ettei ketään voi velvoittaa hakemaan lupaa. Ympäristöluvissa on käytetty lupamääräyksiä, joissa hakijaa on velvoitettu hakemaan yksilöidyille toimenpiteille omia ympäristölupia (esim. Talvivaaran kaivos). Rakentamista koskevien säännösten rikkomus- tai laiminlyöntitilanteissa muotoillaan valituskelpoinen velvoitepäätös tavallisesti niin, että niskoittelijaa velvoitetaan oikaisemaan tilanne, ellei esimerkiksi ole haettu ja saatu puuttuvaa lupaa. Tilanne voi kuitenkin olla selkeästi sellainen, ettei lupaa ole mahdollista saada. Tällaisesta voisi esimerkkinä olla niin räikeästi määräysten vastaisesti rakennettu rakennus, ettei sille olisi mahdollista myöntää poikkeamislupaa, rakennusluvasta puhumattakaan. Tällöin on pikemminkin harhaanjohtavaa viitata luvan hakemisen mahdollisuuteen.
Jos kuitenkin lupaviranomaisen käsityksen mukaan luvan myöntäminen olisi mahdollista, voisi velvoitepäätöksessäkin olla harkinnanarvoista mainita yhtenä päävelvoitteena luvan hakeminen. Sen sijaan suositeltavana ei voi pitää ratkaisua, jossa pelkästään velvoitettaisiin puuttuvan luvan hakemiseen. Aina pitäisi velvoittaa saattamaan tilanne säännösten mukaiseksi, esim. purkamaan luvaton kohde, ja sen rinnalle tuoda päävelvoitteen muodossa puuttuvan luvan hakeminen. Joka tapauksessa hyvän hallinnon mukaista on saattaa niskoittelijan tietoon tavalla tai toisella mahdollisuus tilanteen korjaamiseen lievimmällä mahdollisella keinolla. Hallintopakkomenettelyn tarkoitus on saavuttaa laillinen olotila, ei rangaista (MRL 182 §). Uhkasakkomenettelyä ei ole tarkoitettu rangaistusluonteiseksi seuraamukseksi, vaikka poliisille ilmoittaminen saattaakin olla tarpeen (MRL 186 §).
Varatuomari Lauri Jääskeläinen