Menu
Huhtikuussa 2023 Hämeenlinnan rakennusvalvonnan päällikkönä aloittanut DI Timo Lahti on pannut tuulemaan. Siitä osoituksena hän pokkasi Hämeenlinnan kaupunginjohtajan vuotuisen innovaatiopalkinnon tammikuussa.
Hämeenlinnan rakennusvalvonnan henkilöstöä vasemmalta oikealle: rakennustarkastaja Petri Huuhtanen, LVI-tarkastusinsinööri Vesa Uitto, koordinaattori Anitta Käenniemi, rakennusvalvontapäällikkö Timo Lahti, infran lupavalvoja Jani Mantere sekä rakennustarkastaja Heikki Reinikainen.
Mitä ehti vajaassa vuodessa tapahtua? Palkinnon arvoiseksi noteerattu ”monilähdepohjainen tietojohtamisen malli” kaipaa avaamista.
Tiedolla – tunteita unohtamatta
Timo Lahdella on vankka matemaattisiin tieteisiin perustuva tausta. Ennen kolmivuotista uraa ympäristöministeriössä hän työskenteli konsulttiyrityksissä, viimeksi A-Insinöörit Oy:ssä johtotehtävissä.
Diplomityössään Timo Lahti tutki mm. fourier-muunnosta osana värähtelyä. Muunnoksen mukaan mikä tahansa riittävän täsmällinen jatkuva säännöllinen funktio voidaan esittää sinimuotoisten funktioiden integraalina. Toiminnanohjauksessa hyödynnetään myös erilaisia todennäköisyysjakaumia, kuten Weibullin jakaumaa. Mitä tällä kaikella sitten on tekemistä rakennusvalvonnan kanssa?
Timo Lahti avaa. Tarkastellaan saapuneita lupahakemuksia, mikä on kokonaan eri asia kuin niistä tehdyt päätökset. Tutkitaan vireilläoloaikaa, johon lasketaan mukaan kaikki päivät siitä, kun hakemus on kirjattu vastaanotetuksi. Mitään vähennyksiä ei tehdä. Hakemusten vireilläoloaika noudattaa riittävän isolla otannalla jotakin todennäköisyysjakaumaa.
Todennäköisyysjakaumien avulla voidaan määrittää todennäköisyyksiä esimerkiksi lupahakemukselle, jonka käsittely kestää yli 230 päivää. Voidaan esimerkiksi määrittää, mikä on suurin oletettu vireilläoloaika 95 prosentin todennäköisyydellä. Tämän aikarajan ylittävät muodostavat poikkeaman, jota ei todennäköisyyden perusteella pitäisi esiintyä kuin hyvin harvinaisesti. Johdon tehtävänä on selvittää, mistä epätodennäköinen poikkeama johtuu.
Syitä on niin sysissä kuin sepissä. Yksinomaan suunnittelijan tai hakijan kontolle ei poikkeamaa kannata suoralta kädeltä lokeroida. Kysymyksessä voi olla kunnan koneistoon liittyvä rakenteellinen ongelma. Silloin se pitää selvittää ja korjata.
Kysymyksessä voi myös olla vuosittain tiettyihin kuukausiin pakkautuva hakemussuma. Hämeenlinnassa, ja todennäköisesti ympäri Suomea, eniten hakemuksia jätetään helmi-huhtikuussa, ja vähiten tammi- ja heinäkuussa.
Riippuen rakentamisen suhdanteista työntekijöiden lomia ja saldovapaita ei kannata sijoittaa esimerkiksi huhtikuulle. Yhdessä henkilökunnan kanssa neuvotellen, ja ottaen pitemmällä tarkastelujaksolla huomioon tasapuolinen kohtelu, voidaan lomia sijoittaa työmäärien kannalta edullisempiin ajankohtiin. Jatkuvaa valvontaa ja kehittämistehtäviä ei kannata priorisoida kiirekuukausien aikana. Taksa-alennuksia ohjaamaan hakemuksia kiireettömille kuukausille ei Hämeenlinna käytä.
Asiakasnäkökulma on keskeisellä sijalla. Asiakastyytyväisyyskyselyjen kautta on saatu tulos, jonka mukaan asiakasonnistumisen kannalta kriittinen käsittelyaika asettuu haarukkaan 40–70 vuorokautta. Neljänkymmenen päivän paikkeilla asiakas muuttuu kärsimättömäksi, ellei suorastaan vihaiseksi. 30–35 päivää on hämeenlinnalaiselle perusasiakkaalle täysin odotusten mukainen ja hyväksyttävissä oleva.
Johdon tehtävänä on huolehtia, että hakemukset eivät saa joutua tähän kriittisen rajan ylittävään todennäköisyysjakauman ”häntään”. Viivästyneet käsittelyt johtavat myös kumuloituvaan kyselyrumbaan, joka osaltaan syö tehokasta työaikaa.
Timo Lahti myöntää, että hänen käyttämäänsä monilähdepohjaiseen tietojohtamisen malliin on liittynyt myös kipuilua. Henkilökunnan kanssa on asiaa avattu ja perusteltu. Loppujen lopuksi tyytyväinen asiakas on mitä tärkein voimavara, kun ajatellaan henkilöstön jaksamista. Johdon tulee myös kantaa huolta työvälineiden, ohjelmien ja ennen kaikkea osaamisen ylläpidosta.
Nykytilanteessa on lähes mahdotonta saada rakennusvalvontaan pysyvää voimavarojen lisäystä. Vielä vaikeampaa se tulisi olemaan, jos rakentamisen alamäki jatkuisi pitempään ja rakennusvalvonnan lupamaksutulot vähenisivät.
Taloudesta huolehtiminen
Rakentamislaki on herättänyt Kuntaliittoa myöten huolen rakennusvalvonnan taloudesta. Lupakynnyksen muutos vähentää tarvittavien lupien määrää, ja sitä kautta lupamaksutuloja.
Yksinkertaisella matematiikalla on laskettavissa, että maksutuottojen kanssa korreloi eniten lupien kappalemäärä.
Timo Lahti on laskenut, että rakentamislaki yhdistettynä jo pitkälle valmisteltuun Hämeenlinnan uuteen rakennusjärjestykseen vapauttaa nykyisistä toimenpideluvista 65 prosenttia ja rakennusluvista 18 prosenttia. Kappalemäärissä tämä tarkoittaa kaikista luvista 37,5 prosenttia. Koska rakennuslupien maksu on selkeästi suurempi, vähentyisivät Hämeenlinnan lupatulot arvion mukaan 11 prosenttia.
Rakennusvalvontataksaa tulee tarkistaa, jotta kate säilyy vähäisemmällä rakentamislupien lukumäärällä.
Talousennusteen Timo Lahti päivittää kuukausittain. Tekeillä on vuosien väliseen ja vuoden sisäisiin kausivaihteluihin perustuva ennuste, jonka avulla lupapäätöksen laskusta saadaan suoraan tilastoitua korjaushankkeen laajuus. Tämä tulee helpottamaan paitsi talouden seurantaa niin myös auttaa, kun taksaa kehitetään.
Esko Kahri suunnitteli Hämeenlinnan kaupungintalona nykyään toimivan Wetterin talon vuonna 1991 Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen käyttöön. Postmodernistinen rakennus on taipunut letkeästi taloksi, josta hämeenlinnalaiset saavat palveluja laidasta laitaan. Kaupunginvaltuusto kokoontuu edelleen vanhalla Raatihuoneella.
Rakentamislaki
Lähikuukausien iso kysymys on rakentamislain toimeenpano. Hämeenlinna on osallistunut Kuntaliiton työpajoihin, mutta etenee ripeästi myös omin voimin. Vuodet ministeriössä opettivat Timo Lahtea näkemään, mikä lain tulkinnassa on olennaista ja miten rakentamisen uutta lakia valmisteltiin ja mikä uudessa laissa muuttuu nykyiseen verrattuna. Sujuvoittaminen ja keskittyminen julkiseen etuun viranomaisvalvonnassa on rakentamislain tärkeitä painopisteitä.
Viranomaisen tehtävänä ei ole ottaa vastuullensa sellaista, joka selkeästi kuuluu hankkeeseen ryhtyvälle, suunnittelijoille ja työnjohdolle. Kysymys on siitä kuuluisasta punaisesta langasta ja sen löytämisestä.
Hämeenlinnassa kuntapäättäjien enemmistö pitää tärkeänä, että rakentamislaista otetaan kaikki hyöty irti. Tämä on näkynyt uutta rakennusjärjestystä valmisteltaessa. Timo Lahti palkkasi avuksensa koordinaattori Anitta Käenniemen. Anitta, paitsi että valmisteli Kuntaliiton vuoden 2013 ja myös vuoden 2019 RJ-opasjulkaisun, täydensi RI-opintojansa ja teki kymmenen vuotta sitten rakennusjärjestyksestä hallintotieteiden maisterin tutkintonsa pro gradun (2014).
Luonnos Hämeenlinnan uudeksi rakennusjärjestykseksi on valmistunut ja on määrä olla voimassa 1.1.2025. Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta käsitteli luonnoksen 16.4.2024 ja asetti sen nähtäville aikavälille 23.4.–30.5.2024. Valmistelua varten ei perustettu mitään isoa työryhmää. Rakennusvalvonnan henkilöstön lisäksi valmistelua ovat tukeneet kaavoituksen ja ympäristönsuojelun yksiköt kaupungin muiden asiantuntijoiden ohella.
Hämeenlinnan päättäjät haluavat hyödyntää rakentamislain kaikki mahdollisuudet keventää luvitusta. Rakennusjärjestysehdotus ei sisällä mitään ylimääräistä eikä varsinkaan puutu asioihin, jotka kuuluvat jonkin muun kuin rakennusvalvonnan valvottaviin. Ehdotus ei toista sellaista, josta säädetään jo suoraan lainsäädännössä.
Pohtimista on aiheuttanut Hämeenlinnan eri osa-alueiden erilainen luonne. Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Hämeenlinnaan kuuluu historiallisen ydinHämeenlinnan lisäksi maaseutumaisia laajoja alueita. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kautta kaupungin alue yli kymmenkertaistui. Hämeenlinna ulottuu lännestä itään mitattuna 81,5 kilometrin pituisena.
Hämeenlinna on sopivan kokoinen
Kantahämäläiseksi kunnaksi Hämeenlinnan maantieteellinen alue on laaja. Pietari Brahen myönnettyä Hämeen linnan ympärille muodostuneelle vaatimattomalle kauppapaikalle kaupunkioikeudet vuonna 1639 lähti kaupunki rakentumaan linnan kupeelta nykyisille sijoillensa. Puukaupunkien yleinen vitsaus tuli tuhosi kaupungin rakennuksista valtaosan vuoden 1831 kaupunkipalossa.
Asukasluvullaan noin 68 000 Hämeenlinna on Suomen viidenneksitoista suurin. Väestöllisenä yksityiskohtana voi mainita, että kaupungin sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä, eli Weberin pistettä. Pääosa Suomen väestöstä asuu keskimäärin lyhyimmän matkan päässä Hämeenlinnasta. Sijainti kutakuinkin puolessavälissä pääkaupunkiseudusta ja Tampereesta on sekä etu että haitta. Rata ja moottoritie ovat valtteja ja houkuttelevat muuttajia Hämeenlinnaan, mutta myös toisinpäin. Helsingistä ja Tampereelta käsin on helppo käydä töissä Hämeenlinnassa.
Kompakti koko ilmenee kunnan hallinnon helppoutena. Nykyaikainen, arkkitehtuuriltaan postmodernistinen Wetterin talo on koonnut keskushallinnon, kaavoituksen, terveysvalvonnan ja sosiaalitoimen saman katon alle ja on remonttien jälkeen muuntunut kaupungintaloksi. Professori Esko Kahrin suunnittelema rakennus (1991) oli alun perin Wetterhoffin koulurakennus. Vanha Raatihuone toimii kaupungin juhla- ja kokoustilana.
Timo Lahdella on matala kynnys ylitettävänä ja vain yksi ovi avattavana, kun hänelle tulee tarve keskustella kaupunkirakennejohtaja Tarja Majurin tai maankäytön suunnittelujohtajan Jari Mettälän kanssa. Viranomaispalvelut, joiden alle rakennusvalvonta kuuluu, toimii ympäristöjohtaja Sari Janhusen komennossa. Kaupunginjohtaja on Olli-Poika Parviainen.
Rakennusvalvonta on jaettu kuuteen alueeseen. Normaalisuhdanteessa lupapäätöksiä tehdään yhteensä 80 kpl joka kuukausi. Luvan käsittelijät, jotka Hämeenlinnassa ovat kaikki rakennustarkastajia, hoitavat myös työnaikaisen valvonnan. Tämä tekee työstä monipuolisen ja luvan käsittelijä näkee konkreettisesti, millaiseksi hankkeen lopputulos muodostuu. LVI-tarkastusinsinööri hoitaa kaikkia alueita.
Timo Lahti itse ei tee kuin muutaman lupapäätöksen vuodessa. Delegointi kattaa lähes koko lupakirjon. Timo näkee asian niin, että hänen tehtävänään on ohjata, kannustaa, organisoida ja huolehtia tiiminsä työn edellytyksistä. Sekä kehittämisestä. Mutta myös antaa tarvittavaa lähiesihenkilötukea. Parin tunnin visiitti Wetterin talossa antoi vaikutelman, että Timo Lahti on saanut rakennusvalvonnan asiantuntijat puolellensa.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Miika Kangasniemi ja Lauri Jääskeläinen.