Eveliina Tackett

Oulun hoksautuksen keinoja ja tuloksia

Hoksautuksen voisi kuvata tarkoittavan, että neuvotaan siten, että kuulija huomaa jotain häntä kiinnostavaa tai uutta, saa jonkinlaisen ahaa-elämyksen tai innostuksen kipinän ja saa sysäyksen toimia asian eteen. Ehkä merkittävintä hoksautuksessa on esittää asia kysyen – oletteko miettineet miten haluatte tämän toteutettavan ja miten se vaikuttaa lopputulokseen?

Webinaarien järjestäminen vaati uuden opettelua ja monimutkaisenkin näköisiä järjestelyjä. Onneksemme Teams oli otettu käyttöön ennen pandemiaa ja meillä Oulussa Esa Kankaala (kuvassa oikealla) oli innokas musiikkivideoiden kuvaaja ja nopeasti saatiin toimistostudiokin järjestettyä webinaareja varten. Kuvassa Tapani Hoppu luennoi parhaillaan RTY-webinaarissa paloturvallisuudesta.

Hoksautuksen kulttuuri

Oulun hoksautuksen perinne ulottuu 90-luvulle. Merkittävä rooli uudenlaisen toimintatavan syntyyn oli silloisella uudella johtajalla Tapani Mäkikyröllä sekä sitoutuneella ja innostuneella henkilöstöllä, joka oli valmis tarttumaan haasteeseen – kuinka ohjataan hankkeita ennakoivasti ja varmistetaan onnistuminen jo ennen lupahakemuksen saapumista.

Vuosituhannen vaihteessa perustettiin rakennusvalvonnassa uudet laatupäällikön ja kehitysinsinöörin toimet ja muutama vuosi myöhemmin kaupunginarkkitehdin virka, mikä mahdollisti ennakoivan laadunohjauksen työkalujen kehittämisen tekniseen laatuun ja arkkitehtuuriin. Oivallettiin rakennusvalvonnan mahdollisuus ennakko-ohjauksella, hoksautuksella, tuottaa merkittävää lisäarvoa rakentamisen elinkaareen.

Oulun 2005 Asuntomessujen lähestyessä oli jo otettu käyttöön uusia toimintatapoja ja alettu rummuttaa laadun puolesta. Messuilla olikin käytössä konkreettisia työkaluja kuten pientalonlaatu.fi, ja rakentuvien talojen laatua arvioitiin sen avulla. Oulun seuraavien 2025 asuntomessujen suunnittelussa ja rakentamisessa sama työkalu on edelleen käytössä ja sitä kehitetään huomioimaan tämän päivän haasteet ja aiheet entistä paremmin.

Ote kaupunginarkkitehti Jari Heikkilän esityksestä pientalorakentajille 2010-luvulta. Kuvassa esitetään miten suuria säästöjä tehokas tilankäyttö tuo rakennus- ja käyttökustannuksiin ja kuinka hyvällä suunnittelulla silti saavutetaan samat ja yhtä käyttökelpoiset tilat. Esimerkin hinnat ovat ottaneet aimo harppauksen ylöspäin tämän esityksen laatimisen jälkeen.

Luentoja, korttelikokouksia, hankekohtaisia tapaamisia ja ennakkoneuvotteluja

Hoksautuksen ja ohjauksen alusta alkaen erityisen vaikuttava ohjausmenetelmä olivat luennot, joissa saatiin koulutettua jopa satoja ammattilaisia ja kuntalaisia kerralla. Joitain luennoista uusittiin, kun salit täyttyivät aina uudestaan. Parhaimmillaan omakotirakentajien ohjauksiin saatiin 100–200 osallistujaa kuuntelemaan vinkkejä kodin rakentamiseen. Rakennusvalvonta on vuosien aikana järjestänyt keskimäärin 10 koulutustapahtumaa vuodessa ja osallistujia on jokaisessa ollut 30–200.

Omakotirakentajien kohdalla osuvia ohjaustilaisuuksia ovat olleet laadunohjausillat. Viiden illan aikana juuri kaupungilta tontin saaneet jopa sata rakennuttajaa saadaan kerralla informoitua huomioitavista asioista. Usein kertarakentaja ei tunne rakennuttamisen prosesseja ja iltojen aikana ehditään antaa paljon tietoa perusasioista kuten ammattilaisista, suunnitelmista, energiatehokkuudesta, kosteudenhallinnasta ja hyvästä sisäilmasta. Oulun kaupungin tapa jakaa tontteja keskitetysti isompi erä kerralla, on mahdollistanut rakentajien kokoamisen yhteen ohjauksiin. Laadunohjausiltojen jälkeen on voitu jatkaa korttelikokouksissa. Korttelikokouksessa saman kadun rakentajat kokoontuvat yhteen ja keskustelevat hankkeistaan ja suunnitelmistaan tulevien naapurien kanssa. Asemapiirustuksia ja muita suunnitelmia saadaan heti katsottua kokonaisuutena.

Merkittävin vaikutus on todettu olevan sillä, että pääset tapaamaan hankkeeseen ryhtyvän. Erityisesti omakotitaloa rakentavien tai remontoivien kohdalla tämä on tärkeää. Kohtaaminen voi olla yhteisessä laadunohjausillassa tai henkilökohtaisessa ohjauksessa. Näissä vuorovaikutustilanteissa on mahdollisuus antaa asiakkaalle kokemus siitä, että olet hänen puolellaan auttamassa hankkeen onnistumisessa. Kun asiakas huomaa, ettei olla virkamiehenä nipottamassa ja vaatimassa asioita vaatimisen ilosta, on hän valmis todella miettimään millaisia valintoja kannattaa pitkällä tähtäimellä tehdä ja hän hyötyy rakennusvalvonnan ammattilaisten puolueettomista neuvoista. Kirjoittamalla tai puhelimitse tuon yhteyden aikaan saaminen onkin sitten paljon haastavampaa. Toki se onnistuu, mutta vaatii jo tarkkuutta kirjoittaessa ja toisaalta vaatii paljon myös lukijalta. Suurten kohteiden ohjauksessa vastaavia tilaisuuksia ovat ennakkoneuvottelut heti suunnittelun alusta alkaen.

Yksi suosituimmista ohjauksista on yli 10 vuoden ajan ollut korjausneuvonta. Jo hyvissä ajoin ennen korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten voimaantuloa palkattiin rakennusvalvontaan energiakorjausneuvoja, joka antoi vinkkejä energiatehokkuuden parantamiseen mutta ohjasi hankkeita myös kokonaisvaltaisesti parempiin ratkaisuihin ja järjestelmällisyyteen. Palvelu on edelleen käytössä ja yhteydenottoja on vuodessa satoja. Jokaista hanketta ohjataan yksilökohtaisesti ja lisäksi järjestetään vuosittain infoja, luentoja ja tänä keväänä uutuutena korjausvastaanotto.

Toimivaksi koettu toimintatapa ohjaukseen on ollut vilkkaasti rakentuville alueille perustetut väliaikaiset työmaatoimistot. Työmaakopissa työtään tekevä tarkastusinsinööri on helposti saavutettavissa ja toisaalta työmaatoimisto tarjoaa tilat esimerkiksi aloituskokouksille. Vastaavaa tilaa suunnitellaan parhaillaan myös uudelle asuntomessualueelle ja pienemmässä mittakaavassa tarkoitusta palvelevat aktiivisessa käytössä olevat aloituskokousbussit, joilla tarkastajat liikkuvat katselmuksille kokoustila mukanaan.

Tiiveysmittaukset yleistyivät Oulussa 2000-luvun alussa ja niiden hyvistä tuloksista tuli rakennusyritysten myyntivaltti. Kuvassa OAMK:n opiskelijat ovat opettelemassa mittauksen saloja pientalotyömaalla.

Työkaluja ohjauksen tueksi

Yksi merkittävä viestintäkeino laadunohjauksessa ovat olleet ohjekortit, joissa pureudutaan yhteen aiheeseen kerrallaan ja pyritään kertomaan sekä ammattilaisille että kuntalaisille ohjeita hyviin toimintatapoihin. Yksi tunnetuimpia laatukortteja on ollut pientalon palokortti, jonka pohjalta muotoutui Topten-ohje valtakunnalliseen käyttöön. Myös korjausrakentamisen laaja ohjesarja on todettu suosituksi.

Laatutason arvioinnin työkaluna toimii pientalonlaatu.fi -sivusto, jonka avulla rakentajat voivat kysymyksiin vastaamalla arvioida monenko tähden taloa he rakentavat. Jo 1 tähden talo on määräykset täyttävä mutta kohtuullisella panostuksella päästään 4–5 tähden taloon. Tähtiä tärkeämpää palvelussa on hoksauttaa – saada rakentajat huomaamaan miten monenlaisia päätöksiä ja valintoja rakentaja voi tehdä ja siten vaikuttaa lopputuotteen laatuun. Jos kysymykset eivät heti lukijalle avaudu, tarjoaa se ne aiheiksi, jotka käydä läpi hankkeen ammattilaisten kanssa. 

Myös verkkosivusto on tärkeä viestinnän keino ja Oulussa pidetäänkin edelleen yllä hyvin laajaa sivustoa, jossa on tarjolla ohjeita, vinkkejä ja linkkejä moneen aiheeseen. Kaupungin viestinnän puolelta on paine vähentää sivuja ja tekstiä mutta pidämme edelleen kiinni siitä, että haluamme tarjota tietoa sitä tarvitsevalle ja viranomainen on luotettava puolueettoman tiedon lähde. Toisaalta kiitostakin on sivuista ja niiden kattavuudesta saatu. Sivustolla on tarjolla mm. tarkastuslistoja ammattilaisille ja kuntalaisille. Perinteinen tarkastuslista tuntuukin edelleen pitävän pintansa hyvänä työkaluna.

Esimerkkejä pientalonlaatu.fi-kysymyksistä, joiden avulla rakentajia herätellään pohtimaan millaisia laatuvalintoja he voivat tehdä projektissaan. Vasemmalla kuvassa näkyvät valintojen mukaan muuttuvat tähtiluokittelut.

Tuloksiakin on saatu

Hoksautuksen tuloksia on seurattu, vaikka kaikkea ei numeroiksi voidakaan muuttaa. Esimerkiksi kosteudenhallintaan alettiin panostaa ensimmäisen kerran 2000-luvun alkupuolella ja taaksepäin katsoen voidaan sanoa, että tuloksia tuli ja laatu parani monelta osin, mutta numeroiksi sitä on vaikea kääntää. Ja valmista ei tule luultavasti koskaan. Myös esimerkiksi Kuivaketju10-työn osalta voimme vain luottaa sanoman eteenpäinviemiseen ja siihen, että muutoksia toimintatapoihin saadaan alalla aikaseksi pikkuhiljaa.

Vuodesta 2005 lähtien on seurattu asuinrakennusten energiatehokkuuden kehittymistä ja tätä on voitu arvioida numeraalisesti. Vuosien ajan on pidetty kirjaa jokaisen luvitetun kohteen energiatehokkuuden tunnusluvuista – mitä talon energiatehokkuuden tunnusluvut olivat suunnittelussa ja mitä ne olisivat voineet olla maksimissaan määräysten puitteissa. Erotuksesta on voitu laskea arvio sekä vuositasolla että 50 vuoden aikana kulutetusta energiasta ja arvioida millaisia säästöjä talon asukas lopulta saa euroina ja kilowattitunteina. Ennen energiatehokkuuden vaatimusten tiukentumista nähtiin todella suuria parannuksia energiatehokkuuden tunnusluvuissa ja laskettiin jopa 20 % säästöjä rakennuksen käyttäjälle. Määräysten kiristyttyä ei ole enää tarvetta tavoitella niin paljon määräystasoa parempaa energiatehokkuutta. Lisäarvo on siis joskus rahallista esimerkiksi pienentyneenä energiakulutuksena ja toisinaan laadullista vaikkapa makuuhuoneena, joka hoksattiin ääneneristää vuorotyöläisen unien takaamiseksi.

Huomattavia parannuksia saatiin aikaan myös rakennusten ilmanpitävyydessä, kun ohjausta suunnattiin tiiveyden huomioimiseen, sen saavuttamisen keinoihin ja tiiveysmittausten hyödyllisyyteen laadun mittarina. 2005–2010 tapahtui Oulussa selkeä muutos mittausten määrässä ja alettiin mitata tiiveyksiä huomattavan isossa osassa rakennuksia. Saavutettiin myös nopeasti tuloksia tiiveyden arvojen parantuessa. Tiiveyden huomioimiseen kannusti mm. rakennusvalvonnan ylläpitämä vuosittainen tiiveystilasto, jossa rakennusyritykset saivat ilmoittaa rakennustensa tiiveyden keskiarvon ja hyvät arvot toimivat monelle markkinointivalttina.

Ohjauksen tulokset ovat nähtävissä myös jokapäiväisessä työssä. Lupahakemuksen sisällöstä on helppo nähdä, onko hakija ollut yhteydessä rakennusvalvontaan ja keskustellut hankkeesta lupavalmistelijan kanssa ennen hakemuksen lähettämistä. Nämä hakemukset on helppo käsitellä, puutteita on hyvin vähän ja ne ovat helposti ratkaistavissa. Huomattavasti haastavampia ja työläämpiä ovat hankkeet, jotka on suunniteltu ”valmiiksi” ennen ensimmäistäkään kontaktia lupavalmistelijaan. Työtä on voitu tehdä paljonkin mutta on voitu unohtaa merkittäviä lähtökohtia, jolloin suunnitelmien korjaus ja täydennys on työläämpää ja vaatii enemmän sekä lupavalmistelijalta että hankkeeseen ryhtyvältä ja ammattilaisiltaan.

Miten ohjausta on kehitetty

Ennakoivan ohjauksen ja hoksautuksen aihealueet ovat vaihdelleet vuosien kuluessa. Tarve tulee tietenkin aina rakennusalalta ja kentältä ja luonnollisesti sen mukaisesti keskitetään ohjausta juuri pinnalla oleviin aiheisiin ja haetaan ratkaisuja niihin. Aiheita ovat vuosien varrella olleet mm. kosteudenhallinta, esteettömyys, asuttavuus, tilatehokkuus, energiatehokkuus, onnistunut korjaaminen, energiakorjaukset ja tiiveys. Nyt pinnalla on mm. vähähiilinen rakentaminen.

Jo ennen pandemiaa oli nähtävissä muutos ihmisten innokkuudessa lähteä istumaan rakennusvalvonnan koulutuksiin, ja osallistumamäärät kuntalaisten laadunohjauksissa olivat vähentyneet pikkuhiljaa. Ammattilaistilaisuuksissa tätä ei vielä ollut nähtävissä samassa mittakaavassa. Pandemian myötä loppuivat fyysiset tapaamiset ja siirryttiin hetken opettelun jälkeen webinaareihin. Se mikä toimii livenä ei aina toimikaan näytön äärellä ja onkin ollut oppimisen aikaa miettiä, kuinka tästä jatketaan eteenpäin. Vaikka kokoontua saadaan, huomaa että webinaarimuotoinen tapahtuma oletetaan silti olevan tarjolla ja siihen osallistuminen on paljon fyysistä tapaamista suositumpaa.

Muutama vuosi sitten tehtiin pari ns. nopeaa kokeilua uusien ideoiden toimivuuden testaamiseksi. Valtiovarainministeriön tuella kokeilimme palvelumuotoilua pientalon laadunohjauksen uudistamiseen. Palvelumuotoilua hyödynnettiin, kun testattiin alustaa, jossa asiakkaat voisivat mm. keskustella rakennusvalvonnan ja naapuruston kanssa, kysellä toisten hankkeista, esitellä omiaan, löytää synergiahyötyjä, kun rakennetaan yhtä aikaa lähekkäin. Tuolloin verkkotapaamiset eivät vielä olleen yleisiä ja alustalla olisi tarjottu mahdollisuus siihenkin. Ajatuksena oli pitää alustalla korttelikokous, mahdollistaa naapuruston kommunikointi ja viestintä, ehkä jopa naapurienkuuleminen alustan kautta.

Testattiinpa myös VR-lasien ja AR:n käyttöä naapurikuulemisen tukena. Molemmat olivat opettavaisia kokemuksia mutta tuloksina oli, ettei aika tuolloin ollut vielä oikea ja palveluja ei koettu tarpeellisiksi. Tällä hetkellä uusimpana ohjaustyökaluna käytössä on ChatBot-robotti verkkosivustolla. Tästä on saatu hyviä kokemuksia ja lähes puolet kysyjistä saakin vastauksen kysymykseensä botilta.

Luonnos korttelikeskustelusta palvelualustalla. Ideana oli, että tietyn korttelin käyttäjille avautuu heidän sisäinen korttelikokousalusta, jolla hankkeista voi keskustella tulevien naapureiden ja rakennusvalvonnan henkilöiden kanssa. Viestittelyn lisäksi kuvassa näkyy ajankohta ja linkki korttelikokoustapaamiseen verkossa.

Muuttuva aika ja tavat haastavat

Tämän päivän haasteena on keksiä aikaan sopiva tapa antaa informaatiota tehokkaasti ja vaikuttavasti. Aivan kuten elokuvien katselusta on siirrytty sarjojen katsomiseen tai YouTuben videotkin ovat nuorille liian pitkiä ja TikTokin kolme minuuttia on maksimi keskittymiselle, myös ohjauksessa nähdään tarve tiivistämiselle. Johtuneeko trendi siitä, että ihmisen keskittymiskyky tai halu keskittyä on muuttunut vai onko aina vain lyhyempi formaatti sallinut keskittymiskyvyn lyhentymisen. Lohduttavaa kuitenkin on, että noita 3 minuutin videoita tai kolmen vartin sarjoja jaksetaan katsella, vaikka muutama tunti putkeen!

Ihmisiä on aina vain vaikeampi saada saapumaan yhteistilaisuuksiin, ohjekortit ja pdf:t alkavat olla vanhanaikaisia, tuntien seminaarisessiot ovat jääneet historiaan ja parin tunnin webinaari hipoo jo keskittymiskyvyn rajoja, vaikka sen voisi katsoa kotisohvalta. Ajat ovat muuttuneet, paikalleen ei voi jäädä vaan uusia tapoja ihmisten tavoittamiseen ja vaikuttamiseen pitää etsiä koko ajan. Meidänkin tulee muotoutua ja pystyä tarjoamaan tukea ja apua asiakkaalle sopivalla tavalla.

Miten muunnamme 6-sivuisen pdf-ohjeen sellaiseen muotoon, että sen jaksaa lukea mutta annamme riittävästi ja sopivan tasoista tietoa? Toki ohjeita on monen tasoisia ja monelle lukijalle – annamme tietoa niin ammattilaisille kuin tavallisille kuntalaisille. Ammattilaisen voi olettaa omaavan lähtötiedot ja pystyvän hahmottamaan kokonaisuuksia eri tavoin kuin kuntalaisen. Heidän voi myös olettaa olevan kiinnostuneita taitojensa kehittämisestä, rakentamisen laadusta ja uudesta informaatiosta.

Hoksautuksen lähtökohtana on kuitenkin aina ollut itse omakotirakentajan, rakennuttajan tai hankkeen maksajan opastaminen ja opettaminen – he ovat rahanpussin haltijoita, he tilaajana omaavat vallan valita ja vaatia.  Työkalupakissa täytyy siis olla keinoja viestiä myös heille sopivalla tavalla. Se onkin vaikeaa – tavallisen insinöörin tai arkkitehdin taitoihin ei välttämättä kuulu taitavan viestijän osaaminen tai ominaisuudet. Joillekin viestintä ei ole mielekästä, siihen ei ole kiinnostusta panostaa ja ns. oikea työ esimerkiksi suunnitelmien äärellä koetaan tärkeämmäksi. Tuleepa mieleen yksi meemintapainen, jossa kyseltiin, että onkohan mahdollista, että ihminen on todella älykäs mutta niin huono artikuloimaan pointtinsa, että hän vaikuttaakin tyhmältä? Vastaaja ihmetteli, että eikö kysyjä ollut koskaan tavannut insinööriä.

Meemit sikseen vaikka pieni totuuden siemen sieltä ehkä löytyy – olisi mahtavaa, että meillä olisi oma rakennusvalvonnan viestintä-/markkinointitiimi, joka ideoisi kanssamme, kuinka viestiä paremmin asiakkaillemme. Mikä on sopiva muoto esittää asioita, miten ne on sanottava tai kirjattava niin, että sen ymmärtää muutkin kuin me. Mikä on se tapa esittää ehdotuksia ja parannuksia, joka saa asiakkaan huomaamaan, että tekemällä jonkin valinnan, hän itse hyötyy siitä emmekä me rakennusvalvonnassa silti tule sen onnellisemmiksi, kun saimme ”tahtomme läpi”. Palkitsevinta työssä kuitenkin on huomata asiakkaan hyötyvän ohjauksesta.

Yksi ikuisuuskysymys rakennusvalvonnassa onkin, kuinka saada asiakas huomaamaan, että hän tekee suunnitelmia, selvityksiä ja niiden parantelua itselleen – ei rakennusvalvonnalle. Emmehän me täällä ilkeyttämme paasaa paremmasta laadusta tai Kuivaketjuista, vaan kaiken takana on toive paremmasta ja kestävämmästä rakennuskannasta.

Eveliina Tackett
Insinööri (AMK).
Laatupäällikkö.
Oulun kaupunki, rakennusvalvonta.

Kuvat: Eveliina Tackett.