Parantumisen aineksia

Olen hiljattain päässyt työyhteisöön, jossa resurssit tuntuvat olevan oikeassa suhteessa työn määrään. Kun pöydälläni on järkevä määrä selkeästi rajattuja töitä, minun on mahdollista tehdä työni kunnolla. Siitä tulee valtavan hyvä olo.

Kuuntelin Yle Areenasta Susani Mahaduran podcastia Burnout. Suosittelen kaikille työuupuneille, toipilaille ja ehkä ennen kaikkea heille, jotka eivät ole koskaan uupuneet.

Uupumus tulee pikkuhiljaa, eikä sitä työn imussa ja kovassa vauhdissa välttämättä huomaa ennen kuin se kuuluisa seinä tulee vastaan. Yksittäinen työntekijä ei välttämättä pysty korjaamaan tilannetta tai tule kuulluksi, jos yrittää sanoa asiasta.

Jotta työyhteisö voisi parantua, täytyy pureutua syvemmälle kuin tarjoamaan resilienssikursseja ja meditaatiosovelluksia ratkaisuksi työssään uupuville, kirjoittaa Katja Rodionova. Hän on hankkinut monipuolisen kokemuspohjan rakennusmestarina ja -insinöörinä sekä johtamisen maisteriopinnoissa. Riskienhallinnan ja laadunvarmistuksen asiantuntijana hän kirjoittaa siitä, kuinka työhyvinvointia on tutkittu liian pitkään johtajia suosien. Huono pomo saattaa voida hyvin, vaikka kaikki muut kärsivät.

Jokaisen johtajan, jonka työyhteisössä uuvutaan, olisi syytä pysähtyä ja miettiä tosissaan, mitä voisi tehdä paremmin. Helsingin rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen (ent. Jaskanen) kertoo, miten työhyvinvointia lähdettiin heidän yhteisössään parantamaan palvelumuotoiluprojektina ja työntekijälähtöisesti. Näistä lähtökohdista toivoisi monen johtajan ottavan mallia. Olisi kiinnostavaa myöhemmin lukea, miten projektissa onnistuttiin.

Arkkitehti Pekka Hänninen kirjoittaa turvassa pysyvän lähiluonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Kaupunkisuunnittelussa olisi luovuttava liiallisen tiivistämisen ideasta ja ymmärrettävä jokaisen oikeus helposti saavutettavaan lähiluontoon. 

Arkkitehti, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Léna Jegard on tutkinut asuntojen parvekkeiden merkitystä hyvinvoinnille ja kehittelee kiinnostavasti teoriaa näkymien ja suojaisuuden tasapainosta. Parveke osoittautui etenkin pandemia-aikana arvokkaaksi osaksi asuntoa, mutta onko nykyinen trendi rakentaa parvekkeet koko julkisivulle ja kaiteita myöten lasisiksi sittenkään paras vaihtoehto?

Eero Okkonen on arkkitehti, joka Tampereen yliopiston projektitutkijana pureutui puukerrostalojen mahdollisuuksiin suunnittelun kautta. Eteläpohjalaisissa muuttotappiokunnissa puukerrostalot, joissa asumisen laatu, esteettömyys (muuallakin kuin kylpyhuoneessa) ja tilojen muuntojoustavuus olivat suunnittelun johtoajatuksina, kun pohdittiin ratkaisuja ikääntyvän väestön tarpeisiin ja mahdollisuutena myös etätyöläisille. 

Niille, joilla on työpaikka, hyvin- tai pahoinvointi liittyy vahvasti työelämään: sen oloihin ja kuormittavuuteen, johtamiskulttuuriin ja töiden järjestelyyn. Menneinä vuosikymmeninä kuormittuivat pahiten ruumiillisen työn tekijät, nyt jälkiteollisella aikakaudella puhutaan paljon tietotyöläisten tuskasta silpun ja työn arvaamattomuuden äärellä. Uupua voivat myös he, jotka eivät saa töitä ja joilta leikataan eniten.

Kaikkialla, missä soditaan, perustarpeista on pulaa. Kaikilla ei ole puhdasta vettä eikä kotia. Palestiinassa niistä ei ole pian mitään jäljellä. Tekniikan tohtorit Tapio Katko ja Harri Mattila kirjoittavat vesihuollon tilasta ja toimivan vesi-infran merkityksestä hyvinvoinnille. He muistuttavat, että 80 % maailman väestöstä elää alueilla, joissa jätevesiä ei saada puhdistettua riittävän hyvin. Heidän tekstinsä tuo mukaan myös globaalin etelän kysymykset ja kehitysyhteistyön merkityksen.

Vantaan kaupungin johtava tarkastusinsinööri Henna Ahlqvist kertoo erityismenettelystä rakennusvalvontatyössä ja siitä, miten sitä on käytetty liian vähän. Laadunvarmistusselvitys, ulkopuolinen tarkastus ja asiantuntijatarkastus ovat työkaluja, joilla erityisen vaativien hankkeiden lopputuloksen onnistumiseen voidaan vaikuttaa. Miten näitä voitaisiin käyttää ja missä ja mitä uusi rakentamislaki tuo tullessaan?

RTY:n pääsihteeri Markku Hienosen matkakertomus Helsingistä ja Euroopan rakennusvalvontojen yhteisön CEBC:n työkokouksesta muistuttaa kansainvälisen yhteistyön ja ylirajaisten kohtaamisten merkityksestä myös meidän työssämme.

Kun puhutaan hyvinvoinnista, rakentamismääräykset eivät välttämättä tule heti mieleen. Mutta totta kai ne liittyvät, toteaa rakennusvalvontojen väki viimeistään luettuaan varatuomari Lauri Jääskeläisen artikkelin. Jääskeläinen osoittaa oivaltavasti, miten jo antiikin aikoina määräysten taustalla on ollut nimenomaan hyvinvointi. Samaa pohtii LVI-insinööri Harri Aavaharju, joka esittelee surkuhupaisia esimerkkejä siitä, kuinka määräyksiä venytetään liikaa eikä kukaan enää viihdy.