Poikkeaminen. Rakennuspaikan sopivuus. Tulvavaara

KHO 30.8.2022 taltio H2546

Vuosikirja KHO 2022:102

Puumalan tekninen lautakunta myönsi (17.10.2019) poikkeamisluvan 73 kerrosneliömetrin suuruisen loma-asunnon rakentamiseen lähemmäksi rakennusjärjestyksessä määriteltyä rakennuksen vähimmäisetäisyyttä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

Itä-Suomen hallinto-oikeus, järjestettyään alueella katselmuksen,hylkäsi (1.7.2020) naapurikiinteistön valituksen teknisen lautakunnan päätöksestä.

Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan. Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Puumalan teknisen lautakunnan päätökset kumottiin ja poikkeamishakemus hylättiin.

Arviointia

Rakennuspaikka on kapea niemi, jonka leveimmällä kohdalla yleiskaavan RA-1 -alueella sijaitsee korkea kallio. Kiinteistön pinta-ala on 2 760 neliömetriä. Rakennuspaikalla kallion pohjoispuolella sijaitsee ennestään saunamökki, kesäkeittiö ja kaksi aittaa. Uusi loma-asunto sijoittuisi kallion eteläpuolelle. Lomarakennuksen lyhin etäisyys länsipuolella olevaan rantaan on seitsemän metriä ja rakennuksen itäpuolella olevaan rantaan kuusi metriä. Asemapiirrokseen on merkitty Biobox-jätevesipuhdistamo rakennuksen eteläpuolelle noin kuuden metrin etäisyydelle rantaviivasta.

Rakentaminen sijoittuu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitetulle RA-1 -alueelle. Yleiskaavassa on määrätty kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, joten loma-asunnon rakentaminen ei edellytä poikkeamista MRL 72 §:ssä säädetystä suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Rakennusjärjestyksen mukaan rakennuksen vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava 25 metriä, kun kysymys on enintään 120 kerrosneliömetrin suuruisesta rakennuksesta.

Loma-asunto tulisi poikkeamispäätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaan sijoittumaan sekä rakennuksen länsi- että itäpuolelta rannan välittömään läheisyyteen paikalle, jossa maaston korkeus asemapiirroksen ja maastomallin perusteella vaihtelee välillä +76,9 – 77,6 (N2000). Etelä-Savon ELY-keskus on määrittänyt alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi alueella +78,00 (N2000), ja Puumalan teknisen lautakunnan mukaan tulvakorkeus alueella on +77,65 (N2000), joten loma-asunto sijoittuu tulvavaara-alueelle. Puumalan rakennusjärjestyksessä määritelty alin suositeltava rakennuskorkeus, jonka alapuolelle ei ole syytä sijoittaa vettymisestä vahinkoa kärsiviä rakenteita, on 0,5 metriä tulvakorkeutta korkeammalla.

MRL 116 §:n 2 momentissa rakennuspaikalle asetetut vaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 116.2 §:ssä säädetään rakennuspaikkaa koskevista vaatimuksista asemakaava-alueen ulkopuolella. Rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on perustellut päätöstänsä muun muassa sillä, ettei yleiskaavassa osoitettu rakentaminen ole tässä tapauksessa ylipäätään toteutettavissa muutoin kuin poikkeamalla rantaetäisyyksistä. Kiinteistön keskellä oleva kallio estää rakentamisen kiinteistön leveimpään kohtaan, ja rakennettaessa kallion pohjoispuolelle aiempien talousrakennusten yhteyteen jouduttaisiin niemen kapenemisen vuoksi poikkeamaan rantaetäisyydestä enemmän kuin hakemuksen mukaisessa rakennuspaikassa. Hallinto-oikeus tuo myös esiin, että MRL 149 b §:n mukaan rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä määrätään tarvittaessa rakennuslupapäätöksessä. Hallinto-oikeus arvioi, ettei poikkeamishakemus ole ollut hylättävissä tulva-alueeseen ja jätevesiin liittyvillä perusteilla ja että poikkeamiseen oli erityinen syy.

Poikkeamisluvan hakijat ovat kiistäneet väitteen, jonka mukaan rakennuspaikka sijaitsisi tulvavaara-alueella. Rakennuspaikalle on tehty lokakuussa 2014 maaperätutkimus, jonka perusteella estettä rakentamiselle ei ole.

Puumalan tekninen lautakunta on kommentoinut ELY-keskuksen lausuntoa ja todennut korkeuden, jonka alapuolelle ei ole syytä sijoittaa vettymisestä vahinkoa kärsiviä rakenteita, olevan +78,15 (N2000). Puumalan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan määrältään vähäiset pesuvedet voidaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella imeyttää 10 – 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Jätevesien maaperäkäsittelyjärjestelmä on sijoitettava keskimääräisen vuotuisen ylimmän korkeustason eli tason +76,15 (N2000) yläpuolelle siten, että puhdistamattomat jätevedet eivät missään olosuhteissa huuhtoudu suoraan vesistöön.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että loma-asunto sijoittuu asiassa saadun selvityksen perusteella tulvavaara-alueelle. Tulvakorkeus alueella on +77,65 (N2000), ja rakennuspaikan maaston korkeus vaihtelee välillä +76,9 – 77,6 (N2000). Poikkeamisessa oli nimenomaan kysymys loma-asunnon sijoittumisesta rakennuspaikalle, poikkeamisen oikeudellisten edellytysten täyttymisestä sekä erityisesti siitä, missä määrin loma-asunnon poikkeamispäätöksen mukaisen sijaintipaikan rakentamiskelpoisuudesta on tullut varmistua jo poikkeamispäätöstä tehtäessä.  Johtopäätökseksi tuli, että poikkeamisesta päätettäessä oli jo tullut varmistua siitä, että sijaintipaikka täytti rakennuspaikalle MRL 116 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset.

Poikkeamispäätöksestä ei ilmennyt, millä tavoin rakennuspaikan tulvariskien hallinta ja rannan läheisyys oli otettu poikkeamisen edellytyksiä arvioitaessa huomioon, KHO toteaa. Poikkeamispäätökseen ei ollut myöskään sisällytetty tulvariskien arviointia tai rakennuspaikalle aiheutuvan vaaran torjuntaa koskevia ehtoja, eikä päätöstä tehtäessä ollut arvioitu tulvariskien hallitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden, kuten maapohjan korottamisen, toteuttamiskelpoisuutta rannan välittömään läheisyyteen ja maisemallisesti aralle alueelle sijoittuvalla loma-asunnon sijaintipaikalla. Poikkeamispäätöstä tehtäessä ei KHO:n vuosikirjapäätöksen mukaan siten ollut riittävällä tavalla varmistuttu siitä, että poikkeamiselle MRL 171 §:ssä asetetut oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Loma-asunnon sijoittuessa rannan välittömään läheisyyteen ja tulvavaara-alueelle oli poikkeamisesta päätettäessä KHO:n mukaan lisäksi tullut kiinnittää huomiota siihen, että loma-asunnon jätevesien käsittely oli rakennuslupavaiheessa yksityiskohtaisemmin esitettävillä teknisillä ratkaisuilla mahdollista järjestää ympäristönsuojelulain ja muiden jätevesien käsittelyä koskevien säädösten ja määräysten mukaisesti ilman haittaa ympäristölle.

Vuosikirjapäätös on tervetullut lisä harvalukuiseen aiempaan, tulvavaara-alueelle rakentamista koskevaan oikeuskäytäntöön. Tapauksessa KHO 4.3.2013 taltio 796 oli kysymys paitsi MRL 116.2 §:stä myös silloin voimassa olleista, valtioneuvoston 13.11.2008 tarkistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltamisesta. Poikkeamisen edellytyksiä harkittaessa oli KHO:n mukaan otettava huomioon myös silloisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet. Niissä oli yhtenä tavoitteena mainittu tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvien riskien ehkäiseminen (tapaus selostettu RY-lehdessä 3/2013 s. 53-54). Vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:70 oli lainvoimaisen suunnittelutarveratkaisun perusteella haettu rakennuslupaa asuinrakennukselle tulvavaara-alueelle. Rakennuslupaa ei myönnetty. Suunnittelutarveratkaisusta ei ilmennyt MRL 137.1 §:ssä säädetyllä tavalla, miten rakennusluvan myöntämisen edellytykset oli suunnittelutarveharkinnassa arvioitu ja miten kiinteistöllä olennainen tulvariskien hallinta oli otettu huomioon. Korkein hallinto-oikeus myös korosti, että rakennuspaikan soveltuvuutta tuli tapauksessa arvioida rajattua rakennusaluetta laajemmin. Päätös on selostettu RTY:n lakiosiossa (otsikolla Lainvoimainen suunnittelutarveratkaisu). Nyt annettu päätös linjaa, kuinka poikkeamispäätösvaiheessa tulee varmistua rakennuspaikan soveliaisuudesta haettuun rakentamiseen, tarvittaessa sopivin ehdoin. Jos soveliaisuutta ei pysty ehtojenkaan avulla varmistamaan, ei oikeudellisia edellytyksiä poikkeamiselle ole. KHO viittaa myös maankäyttö- ja rakennusasetuksen poikkeuksen hakemista koskevaan 85 §:ään. Ko. pykälän 2 momentin mukaan poikkeusta koskevassa hakemuksessa on esitettävä arvio poikkeamista koskevan hankkeen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut.

Varatuomari Lauri Jääskeläinen