Pori piti hyvää huolta vieraistaan

Artikkeli Ulla Vahtera

Useiden aikataulumuutosten ja puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen päästiin vihdoin toteuttamaan Rakennustarkastuspäivät Porissa. Paikalle oli saapunut hieman yli 80 osallistujaa ja kun lukumäärää täydensivät mm. näytteilleasettajat, oli paikalla enimmillään hiukan alle sata henkilöä.

Promenadikeskus kaupungin ydinkeskustassa Suomen ensimmäisen asemakaavoitetun kävelykadun varrella tarjosi toimivat puitteet. Elokuvakeskuksille tyypillinen tunkkaisuus oli poissa ja satakuntalainen maanläheisyys ja vieraanvaraisuus olivat osatekijöitä, joilla tunnelma virittyi kotoisaksi, valoisaksi ja optimistiseksi. Oli sekä jälleennäkemisen iloa että uusien osallistujien myötä aitoa uteliaisuutta ja uutuudenviehätystä. Toisaalta oli jännitystä uuden edessä – kuinka nämä päivät saadaan toimimaan osin virtuaalisena.

Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtajalla, Oulun Pekka Seppälällä oli aihetta tyytyväisyyteen: päiviä on lykätty, mutta viimein päästiin toteuttamaan tapaaminen Porissa. Maskin takana Sara Keravuori, korvaamaton organisaattori.

Kävelykadun varrella sijaitseva Promenadikeskus tarjosi toimivat puitteet odotetuille Rakennustarkastuspäiville.

Avaussanoja

Porin kaupungin tervehdyksen toi – myös fyysisesti paikalla olevana – niin kunnallis- kuin myös valtakunnan politiikassa meritoitunut kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja. Päivien alun tunnelmaan nähden osuvaa oli kuvaus tapaamispaikkojen merkityksestä. Poriin kehitetään nk. kohtaamisten pop-up-tiloja. Sitä on jo alkukipuiluistaan itsestäänselvyydeksi kehittynyt kävelykatu yhtälailla kuin myös valtakunnallisesti tutut vuosittaiset tapahtumat.

Porin kaupunginjohtaja Sampsa Kataja yhdessä tilaisuuden jouhevasti ja asiantuntevasti juontaneen Juha Salmen kanssa.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski muistutti rakennusalalle tarjolla olevasta sankarin viitasta. Avainpuheenvuoro ilman puhujan kuvaa oli tunnelmaltaan outo, mutta korjaantui puhujan tultua näytöille näkyviin. Puheenvuoro piti sisällään painavaa tietovyörytystä ilmastonmuutoksen tilanteesta. Vuonna 2030 ilmasto lämpenee 1,5 astetta riippumatta siitä, mitä tehdään. Ilmakehään kiinnittyy liikaa hiilidioksidia ja liian vähän sitä saadaan ilmakehästä pois – ongelma on yksinkertainen. Muutos etenee nopeammin kuin on arvioitu. Toisaalta myös työtä tehdään monella saralla. EU:n 55-valmiuspaketti on sisällöltään runsas. Ympäristöministeriössä kolmen keskeisen hankkeen sarjalla (RASMI, RAMI ja RAIL) tuotetaan paras mahdollinen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rakentamiseen ja rakennuskantaan nykytiedoilla ja -menetelmillä. Sarjassa on laajasti poikkitieteellistä osaamista esimerkiksi ilmatieteistä, rakennusfysiikasta, ympäristöterveydestä sekä rakennus- ja talotekniikasta.

Kansliapäällikkö Juhani Damski etänä kertasi ilmastonmuutoksen faktat.

Kahvitauolla Paula Mäenpää Lohjalta.

Keskeistä on tunnistaa vähähiilisen rakentamisen kokonaiskuva. Digitaalinen kehitys on välttämättömyys; tiedon hyödyntämisen teknologia ei onnistu ilman edistysaskeleita. Ekologiseen kestävyyteen tulee koko ajan uusia ulottuvuuksia: ilmastonmuutoksen lisäksi on otettava huomioon luontokato. DNSH, eli Do-No-Significant-Harm -periaate on toimiva nyrkkisääntö. Uhkakuviin on pakko puuttua, niitä on helpompi piirtää kuin ratkaista. Kaikki mitä tehdään jää tuleville sukupolville. Tarvitaan yhteistyötä yli kaikkien rajojen, mahdollisuuksia on, yhteistyö on avain. Yritykset ovat usein valmiimpia kuin uskalletaan ehdottaa. Mitä kansainvälisempi yritys, sitä enemmän se on mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämä on globaalia vastuuta. Kansliapäällikön puheenvuoro muistutti hyvin, kuinka rakennusvalvonnan ydintehtävän lisäksi on tunnistettava eteneminen laajassa kontekstissa.

Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Seppälä kuvasi yhdistystä jäseniään palvelevana toimijana. Rakennustarkastuspäivistä ei luovuttu. Kun päivien käynnistäminen pitkittyi, järjestyi webinaarisarja, jossa Topten-asiaa jalkautettiin parhaimmillaan 400–500 osallistujalle. ”Topten on rakennusalan yhteistyötä, ei vain rakennustarkastajien välistä yhteistyötä”, muistutti Pekka ja kehotti myös laskemaan, millainen neliömetrien määrä kulkee rakennustarkastajien käsien kautta. Sillä voi olla suurempi hintalappu kuin kunnan koko budjetissa. Rakennustarkastajien rooli on keskeinen.

Porilaisen piristysruiskeen toi ohjaaja, näyttelijä Mari Rantasila, joka lauloi kitarasäestyksellä tuttuja sävelmiä – Porilaisten marssista alkaen. Live-esitys, kauan kaivattu elämyksentuoja, täydensi iloitsevaa tunnelmaa osuvasti.

Näyttelijä, ohjaaja Mari Rantasila treenaamassa esitystään. Esiintymisen riemua aistittavissa jo tässä vaiheessa.

Väljyys ja kasvosuojat varmistivat turvallisuutta Promenadisalissa. Sastamalan Pauli Mikkola etäällä muista osallistujista.

Ajankohtaisena teemana tulevaisuuden haasteet

Rakentamista ja maankäyttöä koskeva lainsäädännön uudistus etenee ja tulee koskemaan rakennusalaa kauttaaltaan. Ympäristöministeriön hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi luetteli napakkaan tyyliinsä painopisteet lausunnolla olevasta kaavoitus- ja rakentamislaista (KRL). Edelleen oli todettavissa, ettei alueidenkäyttöön liittyviä uudistuksia ole tulossa alkujaan aiottua mittaa ja määrää. Sen sijaan rakentamisen osa-alueella uudistuksia on paljon. Lakimuutos ei juurikaan aiheuta tarvetta uudistaa asetuksia – poikkeuksena säädös asuinhuoneen epäsuorasta luonnonvalon saannista, mikä täsmennetään koskemaan vain työtilaa. Lakiuudistuksessa on useita nimenomaan rakennusvalvontatyötä koskevia painopisteitä, kuten lupatyypit, rakennusvalvontojen järjestäytyminen, vähähiilisyys, vastuut sekä rajapinnat ylittävät tietomallit. ”Rakennusten tulee kestää äidiltä tyttärelle”, on kiteytys rakennusten käyttöikää koskevasta painopisteestä.

Ympäristöministeriö osaltaan piti huolta turvallisuudesta: myös lakiuudistuksen vaiheet avannut hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi etänä.

Martinkaupin esitys avasi hyvin lakiuudistuksen ytimen rakennusvalvontaviranomaisen kannalta. Esitys kirvoitti kysymyksiä – mm. pätevyydet, tietomallit ja koneluettavuus puhuttivat.

TkT h.c. Tapani Mäkikyrö esitteli puheenvuorossaan Rakennustarkastusyhdistyksen uutta toimintamuotoa. Seniorit ovat voimavara, johon kuuluu kokemusta, näkemystä ja verkostot. RTY lähtee kokoamaan rivejään ja hyödyntämään myös tätä osaamista.

Erityisasiantuntija, TkT Matti Kuittinen omaa taidon avata ilmastonmuutokseen liittyvää problematiikkaa ymmärrettävällä tavalla. Hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 on siinä määrin kunnianhimoinen, että jokaisen osapuolen on tehtävä töitä. Ilmastoselvityksissä, joita rakennushankkeissa tullaan vääjäämättä edellyttämään, tarkastellaan sekä hiilijalanjälkiä että -kädenjälkiä. Arvioitavina ovat rakennuspaikkojen, rakennusten ja rakennusosien vähähiilisyys ja tässä arvioinnissa tietomallit ovat olennainen apu. Opiskelijoiden kanssa on harjoiteltu ja todettu toimivaksi metodi, jossa tietomalliohjelma tuottaa määrätiedot elinkaarilaskentaohjelmalle, joka puolestaan antaa palautteen rakennushankkeissa tehdyistä ratkaisuista ja valinnoista. Rakennusten vähähiilisyyttä lisääviä tekijöitä ovat asemakaava, perustamisolosuhteet ja maaperän stabiliteetti. Päästöjä vähentäviä tekijöitä ovat A-energialuokka, puurunko ja lämpöpumppu, jossa päästövähennyspotentiaali on yhteensä 28–43 %:n luokkaa. Kaavoituksessa laskentaperiaatteet eivät vielä ole niin hyviä kuin rakentamisen puolella. Maailmanlaajuisesti edetään; Norjassa ilmastoselvitykset ovat julkisissa hankkeissa olleet käytössä jo vuosikausia. Suomen rakennusvalvontojen oletetaan edistävän asiaa ohjauksella ja neuvonalla, lupavaiheessa säädöstenmukaisuuden varmistamisella ja työmaavaiheessa edelleen kiristämiseen kannustamisella. Osaamista siis peräänkuulutetaan.

Mielenrauha Oy:n Tero Ålander herätteli esityksessään havaitsemaan ja ratkaisemaan viranomaistyön olennaista osatekijää, asiakastilannetta. Ongelmat ovat tunnistettavia ja jaettavissa kollegojen kanssa. Psykologista omaamista edellyttää tunnistaa tilanteita – esimerkiksi mistä kannattaa olla eri mieltä ja henkilöityessään asiat mutkistuvat. Rauhoitteluun on pyrittävä, tunteitten eskaloitumista pitää estää. Jälkipyykki ja vastineitten kirjoittelu vievät paljon aikaa. Esityksestä oli poimittavissa käyttökelpoisia sloganeita: tunne voittaa faktat, kuuntelu voittaa puheen, ratkaisut voitavat ongelmat, älä anna asiakkaan tyylin tarttua itseesi. Monimuotoisuus myös asiakaskunnassa on vaan hyväksyttävä.

Mielenrauha Oy:n asiantuntija Tero Ålander avasi tuttuja, usein kipeitä asiakaskohtaamistilanteita.

Yhdistyksen vuosikokousta vetämässä Kotkan Vesa Yrjönen, Porin Mikko Nurminen sekä RTY ry:n pääsihteeri Markku Hienonen Oulusta.

Laki – aina in

Lakiklinikoissa pohdittiin yleisellä alueella sijaitsevien rakennelmien käyttöä, hulevesiä, saunaa ranta-alueella, esittelijän toimivaltaa, purkamista, kuntalaisten valitusmahdollisuuksia, teettämisuhan käyttämistä, rakennelman etäisyyttä ja ympäripyöreää asiaa suunnittelijoiden kelpoisuudesta. Mieleen nousi huoli: suunnittelutehtävien vaativuusluokilla ei pidä pelata, jotta kelvottomat suunnittelijat työllistyisivät. Tämä on yleinen, maakuntia koskeva huhu ja tältä pitää katkaista siivet. Lakiklinikan anti tämän kysymyksen kohdalla oli kiusallinen. Torstaiaamun lakiklinikkaa vetivät turkulaiset Leena Salmelainen ja Ville Erkkola. Perjantaiaamun lakikysymyksiä esittelivät konkarit, eli Turun Harri Lehtinen ja YM:n Lauri Jääskeläinen. Esillä olivat tonttien siisteys, purkamisasiat, katselmusmaksut, erityisen ajankohtainen ja puhutteleva lyhytaikainen majoitus, hyvin monia kuntia koskevat rakennus- ja huoneistorekistereiden korjaukset, turvallisuusselvitykset sekä rakennusluokitus.

Torstaiaamuisen lakiklinikan asioita avaamassa valvontajohtaja Leena Salmelainen sekä ympäristölakimies Ville Erkkola, molemmat Turusta.

Hallintojohtaja Harri Lehtinen Turusta perjantaiaamuisessa lakiklinikassa.

Ajankohtaisena teemana rakentamisen laatu

Poikkeuksellisen laatutietoisen asiakkaan näkökulmaan tutustuminen oli kohottavaa. A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n kiinteistöjohtaja Pia Lindborg kuvaili 170 vuotta vanhan yhtiön taivalta. Ahlström Capital puolestaan on toiminut 2000-luvun alusta strategianaan hankkia ja omistaa keskeisillä paikoilla sijaitsevia kiinteistöjä. Primääri arvo on laatu, joka koostuu kiinteistön, vuokralaisen ja yläpidon yhteenlasketusta summasta. ”Luottamuksen voi menettää vain kerran” on hyvä muistutus, kun tavoitteena on vakaus yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisessa. Kiinteistökantaan kuuluu kulttuuriperintöä, kuten Villa Mairea ja Eteläesplanadi 14 ikonisine vuokralaisineen (Savoy ravintola ja teatteri). Esplanadin kiinteistöä on muokattu useaan otteeseen. Viimeisimpänä on tehty toimenpiteet energian kulutuksen vähentämiseksi ja seuraavana on hiilineutraalisuustavoite. Hurjista käsittelyistään huolimatta rakennuksen ikuisuusarvot ovat pysyneet. Rakennuksen resilienssi on kohdillaan.

Ahlström Kiinteistöt Oy:n kiinteistöjohtaja Pia Lindborg ja Porin rakennusvalvonnan yksikön päällikkö Mikko Nurminen vaihtavat kuulumisia.

Porin Mikko Nurminen pitää vielä tovin vastuuvasaraa hallussaan.

Porin rakennusvalvonnan Mikko Nurmisella on kaavoitustausta. Kokemus antoi pontta luetella kaavoituksen kustannusvaikutuksia ja mahdollisuuksia. Tervejärkisyydelle asemakaavoituksessa on tilaa – asemakaavoituksen ei tule olla rakennussuunnittelua, sillä rakennusvalvonta pitää huolen tästä osasta. Kumppanuuskaavoitus, poikkeamispäätökset ja yleispätevät asemakaavat ovat ratkaisuja sujuvaan maankäyttöön, joka houkuttaa rakentajia. Pysäköinti ja huoneistojakaumavaatimukset tuovat omat miettimisensä, mutta osaltaan markkinat voivat ratkaista nämä asiat. Kaiken kaikkiaan paikkakunnat, joilla kiinteistöjä omistuksessaan on entuudestaan liikaakin, tarvitsevat notkeutta pysyttääkseen elinvoimansa. Hankkeet eivät saa törmätä erilaisiin mutkallisuuksiin. Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan on hyvä olla hyvin lähellä toisiaan.

Stefan Ahlman on eleganttien rakennustensa ansiosta tunnettu ja arvostettu arkkitehti. Oma toimisto on ollut toiminnassa 1980-luvulta alkaen (myös jälkipolvi on mukana hankkeiden suunnittelutyössä) ja nyt tekeillä on väitöskirja arkkitehtonisesta laadusta. Rakennusvalvonnalle Ahlman on tuttu asiakas ja hänen oma kuvauksensa: ”Teen rakennukset, joita asemakaava ja säädökset säätävät” pitää hyvin paikkansa. Rakennuksista näkyy, että suunnittelija on sparrannut ryhtyvää tekemään monipuolisella tavalla laatua.

Helsinkiläisseuruetta: innostavana esitelmöitsijänäkin kunnostautunut arkkitehti Stefan Ahlman, rakennusvalvontapäällikkö Kai Miller sekä yksiköiden päälliköt Erkki Luokkanen ja Petri Perkiömäki.

Koska arkkitehtoniselle laadulle ei voi antaa numeerisia arvoja, on laadun määrittely filosofissävytteistä pohdintaa. Laatu on elinkaariajattelua, joka puolestaan pitää sisällään muuntojoustavuutta. Laadukkuutta edustaa näin ollen Hartwallin teollisuusrakennus, joka alkujaan suunniteltiin mitoituksella mahdollistamaan tarvittaessa myös asuminen. Tähän rakennus sittemmin muuntuikin. Pritzker-palkitun Lacaton-Vassal-suunnittelijakaksikon ajatuksien siteeraaminen tukee dynamiikkaa: rakennuksia voi suunnitella ilman nostalgiaa, elinkaaren suunta on eteenpäin. Parivaljakon rakennuksissa on uusiokäyttömateriaaleja ja ensisijaisesti toteutetaan tilaa. Toisaalta elinkaari voi olla suunnitellun lyhyt, kuten maailmannäyttelypaviljongeissa – joskin rakennuksen arvot voivat pidentää elinkaarta kuten Helsingin Lasipalatsin kohdalla on käynyt. Ikoninen arkkitehtoninen kauneus ei ole itsestäänselvyys. Tuntuuko Pietarinkirkko enää absoluuttisen kauniilta, kun sen maallinen historia anekauppoineen avataan. ”Kauneus on katsojan silmässä” tai ”makuasioista ei voi kiistellä” eivät ole oikeita lähtökohtia. Esteettisistä asioista pitää voida keskustella.

Ajankohtaisena teemana paloturvallisuus

Katastrofit ovat järkyttävyydestään huolimatta tehokkaimpia opetusvälineitä. Keskuskartanon palo Porissa kaikkine vaiheineen tuli tutuksi Satakunnan pelastuslaitoksen projektipäällikkö Antti Halmelan ja palotarkastaja Tuomas Klimoffin opettavaisissa esityksissä. Valmistuessaan rakennus oli Pohjoismaiden suurin 162 vuokra-asunnollaan. Rakennuksen kattokerroksen muodosti yksi osasto, 120 metriä pitkä tila, jossa sijaitsi asuinhuoneistojen irtaimistovarastoja ja teknisiä tiloja. Tarkka palon syy jäljitettiin poissulkevilla metodeilla. Ensimmäiseksi tutkittiin todennäköisin aiheuttaja, sähköpääkeskus, mutta vauriot todettiin ulkopuolisiksi. Jäljitystä jatkettiin ja lopulliseksi syttymissyyksi määrittyi kaksi päällekkäin asetettua akkua. Kaikkiaan ullakko oli ollut järjetön palokuorma ja kuivanousujen toimimattomuus sen yksi karu lisä. Osiin jakaminen kipsilevyillä olisi ollut pieni kustannus. ”Jälleenrakennusvaiheen” suunnittelu eteni yhteistyössä. Toteutettiin mm. 5 palo-osastoa, savunpoistoluukut ja ovien suljinlaitteet. Sammutusvesivahingoilta vältyttiin, sillä kriittisen palokuorman annettiin palaa hallitusti. Välipohjan osastointi sentään oli kunnossa.

Keskuskartanon palon vaiheita sekä kunnostustöitä selostivat Satakunnan pelastuslaitokselta projektipäällikkö Antti Salmela ja palotarkastaja Tuomas Klimoff.

Sirpa Tauru kollegoineen Porista piti hyvää huolta vieraistaan.

Oulun rakennusvalvonnan tarkastuspäällikkö Tapani Hoppu kertasi yhdessä palokorttiryhmän puheenjohtajan, tarkastusinsinööri Kirsi Rontun kanssa kootussa esityksessä palokorttiryhmän työsarkaa, joka on johtanut esimerkiksi parven varatietä koskevaan paloasetuksen muutokseen 1.1.2021. Kohtalon ivaa on ollut, että ryhmän kokouspaikakseen suunnittelema hotelli paloi vuonna 2018 ja vuonna 2019 sen läheisyydessä tapahtui traaginen mökkipalo. Valmisteltavana on kortteja erikorkuisista rakennusmassoista, halleista, teräspalo-ovista, palokatkoista sekä käyttöiästä. Selvitettävää riittää EI15-luokan ulko-ovien testaamisessa, palonsuojamaalauksen kestävyydessä ulkotiloissa, varateissä, paloteknisissä korkeuksissa, porraskäytävien pituuksissa, paarien kuljetuksessa, sähköautopaikoissa, aurinkokeräimissä, viherkattojen paloluokituksissa, toiminnallisessa palomitoituksessa ja P3-palokortin päivityksessä. Paloryhmä muistutti, että airbnb:n toiminnan määritelmä löytyy perustelumuistiosta.

Helsingin rakennusvalvontapalvelujen talotekniikkayksikön päällikkö Petri Perkiömäki kuvasi omalla sektorillaan esille nousseita paloturvallisuusriskejä. Sähköistyminen, uudet laitteet, kuten aurinkokeräimet sekä korkea rakentaminen tuovat tarpeen uudenlaiselle tekniikalle, joka on myös aiempaa mutkikkaampaa. Rakennusten käyttö muuttuu ja huolto on konstikkaampaa. Ilmanvaihdon pitää tukea kokonaisuutta – esimerkiksi ilmanvaihdon takia palo ei leviä. Tilastot antavat hyvää tietoa ja niiden valossa erityisiä ongelmia ei ole, vaan järjestelmät toimivat. Ilmanvaihdon palotekninen suunnittelu on saatujen tietojen mukaan vaativaa suunnittelualaa. Rakentamismääräyskokoelman osa E7 ei saanut seuraajaa, joten suunnittelu ja sen ohjaus on perustunut oppaisiin ja niitä päivitetään jatkuvasti. Pelastusviranomaisille osoitettuun kysymykseen vastattiin, että paine-erojen hallintaan, läpivientien täsmällisyyteen sekä osastorajojen selkeisiin merkintöihin on kiinnitettävä huomiota.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen kertasi Jyväskylän senioritalon monivaiheisen palon syttymis- ja etenemisvaiheet. Tutkimukset osoittivat, että osastoinneissa ja palokatkoissa oli puutteita. Detaljisuunnittelua pitää tehdä. Koska suunnittelussa ja toteutuksessa on useita osapuolia, on olennaista, että tarkastusasiakirja on kattava ja tarkastukset tulevat oikeasti tehdyiksi. Muutoksia ei pidä tehdä suunnittelematta eikä ilman selkeää hyväksyntää. Mittava palo tuotti selkeät suositukset työmaan tarkastusmenettelyn ja -asiakirjan kehittämiseen sekä rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen työnjakoon hankkeissa, rakenneratkaisujen hyväksynnässä, neuvonnassa ja muutoksissa. Raportti löytyy osoitteesta turvallisuustutkinta.fi.

Jyväskylän johtavan rakennustarkastaja Raimo Strömin ura rakennusvalvonnassa on kestänyt 35 vuotta. Senioritalon palosta hän tunnisti monta tämän päivän ilmiöitä: julkisivuissa on sisäänvedettyjä osia ja harvemmin käytettyjä ja koettuja rakenteita. Hankkeet saatetaan kiireen kanssa liikkeelle eikä kunnon suunnittelua tehdä. Rahoitukset sanelevat aikataulut, suunnitelmista poiketaan ja lopulta päädytään toteutukseen, joka ei ole määräysten mukainen. Työmaan tarkastuksissa on puutteita ja tieto ei kulje asianmukaisella tavalla. Opetus on, että muutoksista tulisi aina tehdä erilliset selkeät päätökset perusteluineen.

Viimeisen päivän digitietopaketti koostui osuvasti toisiaan täydentävistä luennoista. Tapio Matinmikko Oulusta, Jouni Vastamäki Hyvinkään ja Järvenpään rakennusvalvonnoista, Pekka Virkamäki ympäristöministeriöstä sekä Sami Tuominen Tampereelta vakuuttivat, että ponnistus digiloikkaan on jo otettu.

Tapio Matinmikko Oulun Digistä esitteli uusia teknologioita rakennusvalvontatoiminnan kehittämiseen.

Vuoden rakennustarkastajan valintaa päästiin viimein juhlistamaan. Valituksi tuli Vesa Yrjönen.

Mukavat fiilikset

Rakennustarkastuspäivien avauspäivä päätettiin juhlaillalliseen. Juhlittavana oli myös vuoden rakennustarkastajaksi valittu Kotkan Vesa Yrjönen. Toisena päivänä jalkauduttiin aurinkoisiin alkusyksyn maisemiin kiertoajeluille, joiden ohjelmat olivat huolella laaditut ja antoisat. Yksi kohteista oli Villa Mairea, joka jälleen tervehti lämpimästi kävijäänsä kodikkuudellaan ja kauneudellaan. Rakennuksen on suunnitellut akateemikko Alvar Aalto, rakentamisajankohta 1937–39. Päivä päättyi Porin kaupungin vastaanotolle Porin kaupungintalon yleviin tiloihin. Alkujaan kolmen perheen asuinrakennus, Junneliuksen palatsi, rakennettiin vuosina 1893–95, suunnittelijana arkkitehti August Krook. Puhuttavan entisöinnin suunnittelusta oli vastannut professori emeritus Vilhelm Helander.

Kodikas, hätkähdyttävän kaunis Villa Mairea avasi ovensa rakennustarkastuspäivien osallistujille.

Iltapäiväretkien päätteeksi kahvihetki Noormarkussa.

Porin kaupungin vastaanotto kaupungintalolla.

Mikko Nurminen ja Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Laulainen.

Arctopolis-arkkitehtuuripalkinnon saaja, arkkitehti Juha Huuhtanen rakenneyksikön päällikkö Erkki Luokkasen sekä arkkitehti Hannu Havaksen piirittämänä.

Yhdistyksen johtokunta jaksoi kokoustaa vielä päivien päättymisen jälkeenkin. Rakennusvalvontapäällikkö Leena Jaskanen Tampereen rakennusvalvonnasta ja johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Hyvinkään ja Järvenpään rakennusvalvonnoista ajatustenvaihdossa juuri ennen kokouksen alkua.

Porin järjestelyt ja päivien sisällöt onnistuvat hienosti – puitteista puhumattakaan!

Kuvat: Ulla Vahtera