Purkamisluvan myöntäminen jo puretulle rakennukselle

Julkaistu 8.8.2022

Miten suhtautua jälkikäteen haettavalle purkamisluvalle?

Vastaus:

Jos purkamislupaa haetaan rakennuskohteelle, joka on jo purettu, joudutaan ottamaan kantaa sekä siihen, onko lupapäätöstä ylipäätään syytä tehdä, että siihen, onko tarpeen ryhtyä muihin viranomaistoimiin.

Yleensä kun lupaa mille tahansa rakentamishankkeelle haetaan, on se osoitus siitä, että hakija haluaa saada hakemukseensa päätöksen. Tilanteissa, joissa on riidattomasti kysymys siitä, ettei lupaa tarvita, on viranomaisen hyvä ohjata hakijaa vetämään hakemuksensa pois. Hallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.

Kaikki rakennusten purkaminen ei ole luvanvaraista (MRL 127 §). Silloin kun purkamiseen ei tarvita lupaa, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä. Mainitun ajan kuluessa rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä vaatia luvan hakemista.

Jälkikäteen haettavien purkamislupien osalta on viranomaisen syytä ensin ottaa kantaa siihen, olisiko purkaminen vaatinut lupaa. Jos lupa olisi tarvittu, on hakemuksen perusteella päätös tehtävissä. Kokonaan jo purettua rakennusta koskeva lupapäätös voi olla juridiselta sisällöltään hakemuksen tarpeettomana hylkäävä. Jos purkamiseen olisi riittänyt ilmoitus, on sekin syytä kirjata, jotta esim. rakennus- ja huoneistorekisteriin saadaan poistetusta kohteesta merkintä. Jos purkamisen jäljiltä rakennuspaikka on jäänyt epäsiistiksi, käytetään tarvittaessa siistimismääräyksen antamista (MRL 170.2 §).

 Lupapäätöksestä peritään kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu. MRL 145 §:n 2 momentin mukaan luvattomasta rakentamisesta voidaan maksu periä korotettuna ottaen huomioon suoritetuista toimista kunnalle aiheutuneet kulut. Taksaan ei voida sisällyttää kohtaa, jonka mukaan maksu määrätään automaattisesti esim. kolminkertaisena, kun kysymys on luvattomasta toimenpiteestä (KHO 2010:34). Korotettuna perittävän maksun pitää perustua jälkikäteen haettavasta luvasta kunnalle aiheutuviin tosiasiallisiin kustannuksiin. Niitä voivat olla esim. valvontatyötä edellyttävän kirjallisen määräyksen antaminen. Kuntaliiton taksasuositus sisältää kohdan lupahakemuksen hylkäämisestä, josta suosituksen mukaan perittäisiin enintään 50 % maksuperusteiden mukaisesta maksusta. Alennusprosentti on ymmärrettävä siinä mielessä, että hylätystä hakemuksesta jää esim. työnaikainen valvonta pois.

Luvaton ja tahallinen rakennuksen purkaminen täyttää MRL 185 §:n rakentamisrikkomuksen tunnusmerkistön. Rakentamisrikkomuksessa rangaistusuhkana on sakkoa. Rikoslain 8 luvun 1 §:n mukaan syyteoikeus rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta, sakkoa tai rikesakko, vanhenee kahdessa vuodessa. Ympäristön turmelemisen, luonnonsuojelurikoksen ja rakennussuojelurikoksen vanhentumisaika on kuitenkin kymmenen vuotta. Vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia tai kaava- tai lupamääräyksiä tai kieltoja tehdyistä ympäristön turmelemisesta ja rakennussuojelurikoksesta säädetään rikoslaissa. Ympäristön turmelemisesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy muuttamaan ympäristöä vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavuudeltaan ympäristön pilaantumiseen rinnastettavaa muuttumista (rikoslain 48 luvun 1 §).  Rakennusvalvontaviranomaisen on syytä luvattoman purkamisen tilanteissa harkita asian ilmoittamista poliisille. Jos purkamisesta on kulunut jo yli kaksi vuotta eikä kysymyksessä ole suojellun rakennuksen purkaminen, ei poliisille ilmoittaminen syyteoikeuden vanhenemisen takia välttämättä johda mihinkään.

Varatuomari Lauri Jääskeläinen