Menu
Viikoittain jossain päin maatamme tulee vastaan tuttu kysymys: 60- tai 70-luvulla rakennettu lähiö tai kerrostalo; puretaanko vai kannattaako saneerata. Suomen parhaaksi asuinalueeksi vuonna 2022 äänestetystä Turun Jyrkkälästä voidaan ehkä oppia jotain.
Laskentatyökalu
Jyrkkälä sijaitsee Turun keskustasta länteen Naantalin valtatien varressa. Alue on rakennettu 60–70-lukujen vaihteessa ja sitä kuvattiin ongelmalähiöksi. Lähikaupan ja pubin lisäksi ei lähipalveluita juurikaan löytynyt ja julkinen liikenne kulki alueen ulkopuolella hieman hankalien kulkuväylien päässä. Alueen ulkonäköä leimasivat laajat paikoituskentät ja monotoninen elementtirakentaminen.
Kuntoselvitysten mukaan Jyrkkälän rakennukset olivat saavuttamassa teknisessä mielessä kriittisen iän, jolloin varsin laajat rakenteiden uusimistyöt ovat välttämättömät, mikäli haluttiin välttää purkaminen.
Hyvän lähtökohdan saneeraustyölle antoi se, että asuntoja oli kunnostettu sisältä, ympäristö on luonnonkaunis ja myös pihaistutukset hyväkuntoiset. Koko alueen rakennuskanta on yhden yhtiön, KOy Jyrkkälänpolun hallinnassa, mikä helpotti suuresti päätöksentekoa ja kokonaisuuden hallintaa.
Tavoitteet
Korjaustyötä varten 2014 perustetun Jyrkkälän Allianssin lopputulokseksi tavoiteltiin aluetta, jonne halutaan tulla asumaan ja jonka vuokrausaste on korkea. Päätavoitteet olivat kunnianhimoiset:
Suunnittelun aikana Jyrkkälän saneerauksen ekotehokkuuden pääkohdiksi tulivat:
Alue, yhteisö ja miljöö
Hankesuunnittelu aloitettiin poikkeuksellisen kattavilla analyyseillä, jotka tehtiin Kimmo Kuismasen väitöskirjassa kehitetyllä CASE-metodilla:
– kaupunkikuva
– naapurialueet
– julkinen liikenne
– luonto, istutukset
– tuulisuus, aurinko (mikroilmasto)
– rakennusten kunto
– yhteisö, palvelut.
Jyrkkälää suunniteltiin ilmeeltään vaihtelevina osa-alueina. Keskeisestä Jyrkkälänpolusta tehtiin elävä keskusakseli, yhteisön olohuone, joka on värikäs ja kaikkein valoisin alue. Kävelykadun varteen tuli tiloja kivijalkakaupoille ja palveluille, vaihtelevia materiaaleja, värivaloja sekä paikkoja oleskelulle ja tapahtumille.
Jyrkkälässä tuulee ja siksi mikroilmaston parantaminen otettiin pihasuunnittelun lähtökohdaksi. Alueella tehtiin tuulimittaukset tärkeimmillä tuulensuunnilla. Tuulisuuden analyysien jälkeen suunniteltiin rakenteilla ja istutuksilla tuulensuojia, joilla luotiin miellyttäviä paikkoja ja turvallisempaa jalankulkua.
Aurinkoisuus analysoitiin tietomallissa, ja tämän avulla sijoiteltiin aurinkopaneelit.
Kotikaupunki
Asukkaiden mukaan ottaminen ja hyvän yhteisön kehittäminen ovat olleet suunnittelun lähtökohtia. Työssä on käytetty osallistuvaa Charrette-menettelyä, joka perustuu asukkaille avoimen arkkitehdin kenttätoimiston käyttöön. Neljän Charretten aikana Jyrkkälän yli 1300 asukkaasta suunnitteluun osallistui yli 200 henkilöä ja mikä tärkeintä, myös ”maan hiljaisia”.
Asukkailta saatiin lukuisia hyviä ideoita rakennustyön sujuvammaksi ja häiriöttömäksi toteuttamiseksi. Useista asukkaiden havaitsemista rakennevaurioista ja kosteusongelmista oli hyötyä korjaustyötä suunniteltaessa.
Taloihin toteutettiin palvelutiloja, kolmannen sektorin tiloja sekä asukkaiden yhteistiloja. Osa saunoista nostettiin 8. kerrokseen, mistä avautuu upeat näkymät aina Ruissaloon saakka. Asukkaille palveluiden käyttöä helpottamaan toteutettiin Palvelumuotoiluhanke.
Arkkitehtuuri
Suunnittelu ja rakentaminen muodostivat yhtenäisen oppivan prosessin, jossa sovellettiin muun muassa Lean-menetelmiä. Tärkeitä toistuvia toimenpiteitä, kuten ikkunoiden asennusta, harjoiteltiin etukäteen työmenetelmien ja rakennusosien toimituslogistiikan hiomiseksi. Jatkuva yhteistyö suunnittelijoiden, urakoijan, kaavoittajan ja rakennustarkastuksen kanssa auttoi etsimään eko- ja kustannustehokkaita ratkaisuita. Lontoossa tapahtuneen tornitalon tuhoisan palon jälkeen muodostui EPS-eristeiden yhteydessä käytettyjen rakenteiden ratkaiseminen hankalimmaksi ongelmaksi rakennusvalvonnan kanssa.
Tavoittelimme elävän kaupungin arkkitehtuuria, jossa jokainen tunnistaa kotitalonsa. Alue jaettiin useampaan pihapiiriin, joille suunniteltiin oma arkkitehtuurinsa, tunnistettava ilmeensä ja asukastiloja. Erityisesti panostettiin maantasokerrosten ilmeikkyyteen ja avoimiin tiloihin.
Koska ilmastonmuutos lisää Suomessa kasvustoja ulkopinnoissa, suunniteltiin varjoisat julkisivut erityisen kestäviksi ja helposti puhdistettaviksi. Julkisivuissa käytettiin keraamisia laattoja, rappausta ja corten-terästä. Kahdessa talossa on seinärakenteisiin integroidut aurinkopaneeliseinät. Parvekkeet lasitettiin ja vaurioituneet rakenteet korvattiin uusilla. Pohjakerrokset verhottiin hiotuilla mosaiikkibetonilaatoilla, graffiteja ei näy edelleenkään.
Taloihin tehtiin uudet esteettömät väljemmät sisäänkäynnit, tuulelta suojatut ulko-ovet ja hissiremontit, hissikuilut jatkettiin ulottumaan kaikkiin kerroksiin ja tasoihin. Sateisemmaksi muuttuva ilmasto lisää hulevesien määrää, mikä huomioitiin pihojen muotoilussa ja lisäksi sadevesiviemäreiden kapasiteetti varmistettiin.
Jyrkkälän taloissa on porrashuoneita saman verran kuin aakkosissa kirjaimia, ja alue tunnetaankin Turussa ”Aakkoslähiönä”. Pidimme tästä ”Genius Loci” -teemasta kiinni, ja toimme aakkoset näkyviin osana uutta arkkitehtuuria.
Arkkitehtisuunnittelu, Ab CASE consult Ltd:
Ekotehokkuus
Saneeraushankkeen hiilijalanjäljen minimoiminen perustuu ennen kaikkea olevien rakenteiden säilyttämiseen ja energiatalouden parantamiseen.
Energiatalouden parantaminen koostuu seuraavista toimenpiteistä:
Kohtien 1. ja 2. energiansäästöksi saatiin yli 30 %. Lisääntyneestä talotekniikasta huolimatta kiinteistösähkön kulutus ei kasvanut.
Tulevaisuus
Nyt valmistunut parannustyö on tehty ajatellen seuraavaa 50 vuoden elinkaarta. Laadittu elinkaarihuoltokirja ja tietomalli luovat puitteet ylläpidolle ja uusillekin kiinteistötekniikoille. Vuonna 2070 päätetään sitten jatkosta.
Turun kaupungin kaavoittajien kanssa selvitettiin kaavaympäristöä ja todettiin alueella olevan mahdollisuuksia laajaankin lisärakentamiseen. Tulevaisuudessa – ehdottamiemme kaavamuutosten myötä – voidaan myös julkisen liikenteen reitti johtaa Jyrkkälän kautta. Mikäli Turussa alkaa joskus lähijunaliikenne, on juna-aseman ja uusien asuntojen sekä työpaikkojen rakentaminen alueelle mahdollista.
Kimmo Kuismanen
Tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA.
Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen, Oulu.