Rakennelma

Kysymys: Rakennelma

Mikä on ”rakennelma”. Onko kevytrakenteinen esim. 10m²:n valmisvaja rakennelma? Missä neliömäärässä menee rakennelman ja rakennuksen raja? Toimenpideluvalla kun käsitellään rakennelmat ja laitokset, joita ei pidetä rakennuksena – ja sitten on vielä rakennusjärjestyksessä vapautettu lupamenettelystä osa rakennuksistakin kuten maatalouden talousrakennukset. MRA § 61:ssä määrätään ”Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä, että jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemesta ilmoitusmenettelyä.”. Mikä on ”pienehkö”? Entä miten tällaisten lupamenettelystä vapautettujen rakennusten tiedot tulisi viedä rekistereihin, kun yleisesti on käytäntö, ettei RH-lomakkeita vaadita ilmoituksenvaraisista rakennuksistakaan?

Vastaus:

Mitään tarkkaa neliörajaa ei rakennelmalle ole säädöksissä annettu. Rakennuksen ja rakennelman raja on joustava ja liukuva. Jossain syrjäisemmällä paikalla oleva ”rakennelma” voi toisessa paikassa olla viranomaisvalvonnan tarpeen kautta rakennus (MRL 113 §). Niinpä esim. 9 neliön grillikota Tornionjoen ranta-alueella oli vähäisestä koosta ja kevyestä rakenteesta huolimatta rakennus (KHO 1.8.2000 taltio 1820). Samantapaisesti KHO:n vuosikirjapäätös 2004:48. Samoin pohjapinta-alaltaan 9 neliömetrin suuruinen, 14 metriä korkea, kallion päälle rantavyöhykkeelle rakennettava tornirakennelma oli rakennus (KHO 21.5.2004 taltio 1220). Ranta-alueelle sijoitettu verkko- ja työkaluvaja, jonka pinta-ala oli 12 neliötä, oli rakennus. RY-lehdessä on vuosien varrella selostettu useita tähän teemaan liittyviä oikeustapauksia (mm. RY 3:2004 s. 84–85; RY 4:2006 s. 67–68; RY 2:2007 s. 84). Rakennusjärjestyksen roolista MRA 61 §:n tilanteessa on esim. KHO:n päätös 14.12.2004 taltio 3266: Valtuusto oli RJ:ssä määrännyt, että jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään sadan neliön suuruisen, muun lämmittämättömän talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen tai MRL 53 §:n mukaisen rakennuskieltoalueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Koska ilmoitusmenettelyn käyttämistä ei ollut rajattu koskemaan vain MRA 61.1 §:ssä tarkoitettuja pienehköjä talousrakennuksia, valtuuston päätös oli lainvastainen.

Vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:166 pinta-alaltaan noin 35 neliömetrin suuruinen, betonilaatalle perustettu kesäkeittiö oli KHO:n päätöksen mukaan rakennus. Kesäkeittiön sivuilla oli yhteensä kymmenen pylvästä, joiden päällä oli puiset palkit ja joita yhdisti valurautainen aita. Palkkien päällä oli noin kahdeksan neliömetrin kokoinen lasikate. Naapurikiinteistön puoleisella sivulla oli muurattu tulisija, joka oli noin neljä metriä leveä ja piipun kohdalta yli kolme metriä korkea. Kesäkeittiö sijoittui lähimmillään noin metrin päähän naapurikiinteistön rajoista. Vaikka korkein hallinto-oikeus piti kohdetta MRL 113 §:n 1 momentin tarkoittamana rakennuksena, voitiin hanke KHO:n mukaan toteuttaa MRL 126 §:n 1 momentin mukaisesti toimenpideluvalla. Korkein hallinto-oikeus sovelsi MRL 126 §:n 1 momentin oikeusohjetta, jonka mukaan lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellyttänyt rakennusluvan edellyttämää rakentamisen ohjausta. Tapauksessa naapurikiinteistön omistajat eivät olleet antaneet suostumusta sille, että kesäkeittiö sijoitetaan näin lähelle rajaa. KHO piti myös selvitettynä, että kesäkeittiö tulisi käyttötarkoituksensa ja ominaisuuksiensa vuoksi sekä näin sijoitettuna aiheuttamaan haittaa naapurille. Kun myös otettiin huomioon toimenpideluvan myöntämisedellytyksiä koskevat oikeusohjeet, edellytyksiä toimenpideluvan myöntämiseen kesäkeittiölle ei ollut.

Voikin todeta, että lupaedellytysten kannalta erottelu rakennusluvan ja toimenpideluvan välillä on erityisesti MRL-muutoksen (476/2004) jälkeen menettänyt merkitystään. Lainmuutoksessa toimenpideluvan edellytyksiä täsmennettiin niin, että erityisesti kaavoitusta ja kaavan tarvetta koskevat edellytykset sekä rakennusluvan erityisten edellytysten huomioon ottaminen sisällytettiin toimenpideluvan edellytysharkintaan soveltuvin osin. Alkuperäisessä asussaan MRL 138 §:n 1 momentti edellytti toimenpidelupien osalta noudatettavaksi rakennusluvan edellytyksistä säädettyä vain siltä osin kuin oli tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi. Vuoden 2004 lainmuutoksen jälkeen toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan, siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi, soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään. Lähinnä vain toimenpiteiden rakenteelliset ominaisuudet ovat lainmuutoksen jälkeenkin viranomaisvalvonnan ulkopuolella.

Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistorekisteriin talletettavista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa väestötietojärjestelmästä (128/2010). Rekisteröitävät kohteet ovat rakennuslupaa edellyttäviä rakennuksia sekä niissä olevia asuinhuoneistoja ja toimistoja. Jos kysymyksessä on rakennelma, ei sitä koskevia tietoja viedä rekisteriin. Myöskään tilapäisiä ja kevytrakenteisia rakennuksia ei viedä RH-rekisteriin. Sama koskee ilmoituksella hoidettavia pienehköjä muita talousrakennuksia kuin saunarakennuksia.

Varatuomari Lauri Jääskeläinen.