Rakennuksen suojelumääräyksestä johtuva korvaus

Julkaistu 5.5.2022

Kysymys: Milloin kunta voi joutua korvausvastuuseen rakennuksen suojelumääräyksestä?

Vastaus:

Aluetta tai rakennusta koskevien asemakaavan suojelumääräysten lähtökohtana on, että niiden tulee olla maanomistajalle kohtuullisia (MRL 57.2 §). Tämän estämättä voidaan asemakaavaan ottaa rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (RPL) 3:ssä tarkoitetun kohteen suojelemiseksi tarpeelliset määräykset. Tällaiset määräykset, jotka eivät ole välttämättä maanomistajalle kohtuullisia, voivat antaa maanomistajalle oikeuden korvaukseen. Korvausoikeudesta säädetään rakennusperintölaissa. Korvausoikeus syntyy merkityksellisestä vahingosta tai haitasta, josta maanomistajalla on oikeus saada täysi korvaus (RPL 13 §). Korvausoikeus ulottuu myös rakennusperintölain vaarantamiskiellosta aiheutuvaan merkitykselliseen vahinkoon tai haittaan.

Korvausvelvollinen kaavasuojelusta muun kuin valtakunnallisesti merkittävän kohteen osalta on valtion sijaan kunta. Kunnan korvausvelvollisuus ei kuitenkaan koske julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia. Niitä ovat kunnan omat, toisten kuntien, seurakuntien tai valtion omistamat rakennukset.

Korvausvelvollisuutta ja korvauksen määrää harkittaessa korvattaviksi kustannuksiksi ei katsota MRL:n mukaisesta korjausvelvollisuudesta tai muutoin rakennuksen tavanomaisesta kunnossapidosta aiheutuvia kustannuksia. Jos omistajan on suojelumääräysten johdosta ryhdyttävä erityisiin toimiin rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseksi, tästä aiheutuvat kustannukset on korvattava valtion varoista. Tällainen tilanne voi koskea esim. kiinteää sisustusta, jota omistaja velvoitettaisiin rakennusperintölain perusteella ylläpitämään, ilman että sisustuksella olisi enää kytkentää rakennuksen toiminnallisuuteen.

Käytännössä kunnat eivät ole maksaneet kaavasuojelusta korvauksia. Kaavat laaditaan suojelumääräysten osalta maanomistajan kannalta kohtuullisiksi. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että suojelua kompensoidaan sopivalla määrällä lisärakennusoikeutta. On myös tilanteita, joissa kompensaatio ei välttämättä onnistu. Tyypillisesti ne voivat olla käytöstä poistuneita teollisuusrakennuksia, joille on esimerkiksi sijaintinsa johdosta vaikea löytää mitään korvaavaa uutta käyttötarkoitusta. Rakennukset voivat myös olla niin vaurioituneita tai niiden rakenteet emittoivat haitallisia aineita, ettei niiden uuskäyttö onnistu ilman huomattavia korjauskustannuksia. Jos sen enempää kunnalta kuin valtiolta ei löydy voimavaroja tällaisen rakennuksen suojelusta aiheutuviin kustannuksiin, on usein lopputuloksena rakennuksen purkaminen.

Kunnalle voidaan myöntää kaavasuojelun perusteella maksamiinsa korvauksiin avustusta valtion varoista talousarvion rajoissa. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan suojelun vuoksi ei valtio ollut vuoden 2021 loppuun mennessä maksanut korvauksia. Erityislain (RPL ja sitä edeltävä rakennussuojelulaki) nojalla on valtion korvaustapauksia ollut muutama. Suojeltavaksi joko erityislain tai kaavan perusteella määrätyn rakennuksen omistajalle voivat ELY-keskukset ja Museovirasto myöntää valtion talousarvion rajoissa avustusta rakennuksen hoitoa ja kunnossapitoa varten. Avustuksia myönnetään hakemuksesta vuosittain. Avustuksen suuruus on enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Vuoden 2022 talousarviossa määrärahaa avustuksiin on varattu 1,7 miljoonaa euroa.

Varatuomari Lauri Jääskeläinen