Rakennusluvan voimassaolon jatkaminen. Oikeudellisten edellytysten arviointi. Suunnittelutarveratkaisun tarve.

KHO 9.9.2022 taltio H2622

Vuosikirja KHO 2022:109

Hartolan ympäristölautakunta myönsi (5.3.2020) jatkoajan tuulivoimalan rakennusluvan voimassaololle siten, että työt tuli aloittaa 30.10.2022 mennessä ja saatettava loppuun 30.10.2025 mennessä. Rakennuslupa oli myönnetty päätöksellä 27.8.2015 ja tullut lainvoimaiseksi KHO:n 30.10.2017 antamalla päätöksellä. Rakennuslupa perustui ympäristölautakunnan 8.5.2014 myöntämään suunnittelutarveratkaisuun, joka oli tullut lainvoimaiseksi KHO:n 2.6.2016 antamalla päätöksellä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi (1.3.2021) valituksen jatkoluvasta.

Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan siltä osin kuin valitus koski kysymystä, onko tuulivoimalahankkeelle myönnetyn rakennusluvan voimassaolon jatkaminen edellyttänyt uutta suunnittelutarveratkaisua.

Arviointia

Rakennustyötä varten myönnetty rakennuslupa raukeaa MRL 143 §:n 1 momentin mukaan, jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kulussa. Määräajat alkavat luvan lainvoimaiseksi tulosta.

Luvan voimassaoloa työn aloittamista varten voidaan MRL 143 §:n 2 momentin perusteella pidentää enintään kahdella vuodella, jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen ovat edelleen voimassa. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan.

Määräajan pidentäminen työn loppuunsaattamista varten voi tapahtua useamman kuin yhden kerran. Laki ei sisällä tarkempaa määräystä siltä osin, millä perusteilla töiden valmiiksi saattamiseen voidaan suostua. Sen sijaan töiden aloittamiseksi on pidentäminen mahdollista vain yhden kerran, ja edellytykseksi on säädetty rakentamisen oikeudellisten edellytysten olemassaolo.

Suunnittelutarveratkaisun osalta ei lakiin sisälly omaa säännöstä ratkaisun voimassaoloajan pidentämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 6 momentin mukaan rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 §:ssä säädetään poikkeamismenettelystä. Poikkeamispäätöksessä ja suunnittelutarveratkaisussa on määrättävä aika, jonka kuluessa rakennuslupaa on haettava. Määräaika voi olla enintään kaksi vuotta, paitsi alueellisen poikkeamisen määräaika voi olla enintään viisi vuotta (MRL 174.2 §).

Alkuperäinen rakennuslupahakemus oli hyväksytty vaiheessa, jossa suunnittelutarveratkaisu ei ollut vielä saavuttanut lainvoimaa. Suunnittelutarveratkaisuun sovelletaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 luvun säännöksiä (MRA 90 §). Rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu on tullut lainvoimaiseksi (MRA 89 §).

Tuulivoimalan rakennuslupa oli tullut lainvoimaiseksi 30.10.2017. Määräajat pidentämiselle tulee laskea em. ajankohdasta. Määräaikojen pidentämistä haettiin ennen rakennusluvan raukeamista.

Oikeudellisten edellytysten arviointi osana rakennusluvan aloittamisen määräajan pidentämistä tapahtuu MRL 143 §:n 2 momentin perusteella. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei laissa ole säädetty, että hankkeelle myönnetyn rakennusluvan voimassaoloaika tulisi rajoittaa samalle hankkeelle myönnetyn suunnittelutarveratkaisun voimassaoloa vastaavaksi. Rakennusluvan voimassaoloa arvioidaan sitä koskevien säännösten perusteella.

Oikeudellisten edellytysten arviointi ei vuosikirjapäätöksen mukaan edellytä uuden suunnittelutarveratkaisun tekemistä. Jos sen sijaan suunnittelutarveratkaisuun perustuva rakennuslupa päästetään raukeamaan ennen jatkoajan hakemista, voi edessä olla, tilanteesta riippuen, uuden suunnittelutarveratkaisun hakeminen.

Suunnittelutarveratkaisun tarve jatkoaikaa harkittaessa voi myös aktualisoitua tilanteessa, jossa aiemmin suunnittelutarvealueen ulkopuolelle sijoittuva rakennuspaikka on tullut osaksi suunnittelutarvealuetta. Oikeudelliset edellytykset jatkoajalle eivät tällöin täyty ilman suunnittelutarveharkintaa. Rakennuslupaa ei voi rajoitusten kiertotarkoituksessa ikään kuin hakea ”varastoon” tilanteessa, jossa alueen maankäytöllinen status on muutosten kohteena. Sama koskee mahdollisia rakennuskieltoja. Työn aloittamisen pidentämiseksi tarkoitetut erityiset edellytykset ovat hallituksen esityksen mukaan tarpeen sen vuoksi, ettei lupia ”eräällä tapaa haettaisi ennakkoon edun saamiseksi suunnittelutarpeesta tai muusta maankäytöllisestä rajoituksesta johtuvia muutoksia vastaan” (HE 101/1998). Myönnetyn ja lainvoimaisen rakennusluvan mukaisen hankkeen alkamisen tulee tällöin tapahtua alkuperäisen luvan määräajan puitteissa. Töiden loppuunsaattamisen määräaikaa voidaan sen sijaan pidentää, vaikka maankäytöllinen tilanne olisi rakennustöiden aikana muuttunut.

Esillä olevassa tapauksessa ei asiassa saadun selvityksen perusteella ollut tuulivoimalan rakentamisen oikeudellisissa edellytyksissä tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden johdosta edellytyksiä rakennusluvan jatkamiselle ei voitaisi katsoa olleen olemassa. Uutta suunnittelutarveharkintaa ei asiassa tarvittu. Valitus ei tällä perusteella menestynyt.

Korkein hallinto-oikeus huomauttaa, ettei ympäristölautakunta ollut varsinaisesti perustellut päätöstään hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaisesti. Puute ei kuitenkaan tapauksessa, kun rakentamisen oikeudellisissa edellytyksissä ei ollut muutoksia tapahtunut, ollut sitä luokkaa, että ympäristölautakunnan päätös olisi tullut kumota lainvastaisena päätöksen perusteluiden puutteellisuuden vuoksi. Hallintolain 45 §:n 2 momentti sisältää viisi kohtaa, joiden nojalla hallintopäätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä. Niistä lähinnä vain kohta 5 on luonteeltaan sellainen, joka voisi tulla sovellettavaksi osana lupapäätöksiä. Kohdan 5 mukaan päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos perusteleminen on ”muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta”. Kohta 4 koskee vaatimusta, jonka hyväksyminen ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta. Rakennushankkeen lupapäätökseen liittyy aina valitusoikeus. Vain poikkeuksellisesti voisi 4 kohdan perusteella jättää perustelut esittämättä. Tällainen tilanne saattaisi olla, jos hankkeen kaikki valitukseen oikeutetut naapurit olisivat samoja kuin luvanhakija. Jos käynnissä olevaan rakennustyöhön voidaan antaa suostumus poiketa lupapäätöksessä hyväksytyistä suunnitelmista MRL 150 e §:n perusteella, ei poikkeamiseen suostuminen muodosta valituskelpoista päätöstä. Suostuminen ei ole kuitenkaan mahdollista, jos sillä on vaikutuksia naapurin asemaan.

Tuulivoimalahankkeen luvanhakija peruutti lupahakemuksensa kesken valitusprosessin KHO:ssa. Tämä tarkoitti, että luvan voimassaolon pidentämistä koskeva hakemus raukesi, ja samoin lausuminen valittajan valituksesta enemmälti.

Varatuomari Lauri Jääskeläinen