Rakennusvalvonnan eurooppalainen yhteistyö ollut säästöliekillä

Ajankohtaista Lauri Jääskeläinen

Pandemian kynnyksellä 30-vuotista toimintaansa juhlistanut CEBC, The Consortium of European Building Control (RY 4/2019 s. 47–49), on elänyt kaksi vuotta hiljaiseloa.

CEBC:n uusi Presidentti Sergio Vazquez.

Kahdesti vuodessa pidettävät työkokoukset on hoidettu etänä. Kahden työpäivän mittaiset kokoukset supistuivat muutaman tunnin mittaisiksi. Osa kokousajasta on kulunut juoksevien asioiden läpikäyntiin. Brexit on tuonut oman lisämausteensa.

Brexitistä huolimatta britit ovat ylläpitäneet etäkokouksissa raportointia erityisesti Grenfell-tulipalon (14.6.2017, 72 kuollutta) edelleen jatkuvasta jälkipyykistä. Tulipaloon liittyvät selvitykset ja tutkimukset ovat tuottaneet kymmenien tuhansien sivujen edestä analyysejä. Heinäkuun 2021 loppuun mennessä oli yksittäin laskettuja dokumentteja kertynyt 275 000 kpl. Kahdeksaan moduuliin jaettu tutkimushanke (Inquiry) on edennyt moduuliin kuusi, joka keskittyy hallinnon rooliin. Palotointa koskevasta moduulista on saatu kesän ja syksyn mittaan tuloksia. Pelkkä tutkimushanke on maksanut tähän mennessä reilusti yli 100 miljoonaa euroa. Kuultuja todistajia on viitisensataa. Tulipalon uhreja edustamaan on palkattu yli 150 juristia. Tähän asti kerätty aineisto ja tehdyt johtopäätökset eivät ole rakennusalaa mairittelevia. Palomääräysten osalta on ilmennyt, kuinka 24-kerroksisen Grenfell-tornitalon (valmistunut alun perin vuonna 1974) julkisivuja ja lämmöneristystä korjattaessa vuosina 2015–16 eivät projektissa mukana olleet joko olleet tutustuneet voimassaoleviin määräyksiin, tai eivät kyenneet niiden sisältöä omaksumaan. Tuotteiden valmistajien asennusohjeet ovat olleet puutteellisia. Tuotteiden testituloksia on käytetty markkinoinnissa harhaanjohtavasti. Tuotteiden ominaisuuksien yhteensopivuuteen palomääräysten kanssa ei ole suhtauduttu riittävällä vakavuudella. Paitsi melko välittömästi tulipalon jälkeen tullutta kieltoa käyttää korkeiden rakennusten lisäeristämiseen paloa helposti levittäviä materiaaleja, merkittävimpänä muutoksena tähän mennessä on pidettävä vuonna 2023 voimaan tulevaa, kaikkia rakennustarkastustehtäviä suorittavia koskevaa valtakunnallista lisenssivaatimusta. Vaatimus ulottuu sekä julkisen puolen (local authorities) että yksityisen sektorin (approved inspectors) tarkastajiin.

Rakennustuoteasetus CPR (EU 305/2011) ja sen tulevaisuus on ollut esillä pandemia-ajankin kokouksissa. Saksalaiset ovat olleet pettyneitä unionin tuomioistuimen tuomioon 17.12.2020. Siinä Saksaa kiellettiin käyttämästä kansallisia arviointimenetelmiä, jotka rajoittaisivat harmonisoitujen, mutta heikkolaatuisten rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta. Ko. standardit olivat Saksan liittotasavallan ja oikeudenkäyntiin väliintulijana osallistuneen Suomen tasavallan mielestä aukollisia, kun ne eivät sisältäneet haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kaltaisten vaarallisten aineiden päästöjä koskevia yhdenmukaistettuja arviointimenetelmiä.

Markkinavalvonta on olennainen osa rakennustuoteasetuksen säädöskokonaisuutta. Kyproksen Teknillisen Yliopiston selvitys markkinavalvonnan toimivuudesta osoittaa, että voimavarat markkinavalvonnan edellyttämään testaamiseen ovat unionin jäsenvaltioissa riittämättömiä [1]. Selvityksen perusteella tarvittaisiin lisätutkimuksia arvioimaan markkinavalvonnan toimintaan liittyviä riskejä.

Lokakuun 2021 kokouksessa vaihtui CEBC:n johto. Presidenttinä kaksi kolmivuotisjaksoa toiminut Ranskan Laurent Peinaud oli jo hyvissä ajoin ilmoittanut väistyvänsä. Uudeksi Presidentiksi valittiin Sergio Vazquez Espanjasta. Vazquez toimii EOTAn (European Organisation for Technical Assessment) pääsihteerinä Brysselissä. CEBC saa näin uuden Presidentin kautta melko suoran linkin käynnissä olevaan rakennustuoteasetuksen (CPR) revisioon. CEBC:ssä lähes sen koko olemassaoloajan toiminut varapresidentti Paul Everall (UK) jättäytyi myös pois. Uutena varapresidenttinä aloittaa Irlannin Tasavallasta Philip O´Brien. Hän edustaa Irlannin Rakennustarkastusinstituuttia IBCI. Pääsihteerinä CEBC:ssä jatkaa Martin Russell-Croucher. – Neljän etäkokouksen jälkeen suunnitelmissa on, että kevään 2022 työkokous voitaisiin pitää normaaliin tapaan. Ajankohdaksi päätettiin 21.–24.5.2022 ja kokouskaupunkina olisi Riika. Syksyllä 2022 kokoonnuttaisiin Espanjassa ja keväällä 2023 Itävallassa. Ilmastonmuutos ja siitä aiheutuvat muutostarpeet rakentamisen sektorilla tulevat olemaan lähivuosien eräs tärkeimmistä esille otettavista teemoista.


[1] Kyriacos Kouros – Christis Chrysostomou: Management of market surveillance authorities for construction products. 2020.