Menu
Rakennusvalvonta on ollut etenkin pk-seudulla pahasti ruuhkautunut ja lupaprosessit ovat venyneet ajoittain kohtuuttoman pitkiksi. Rakentajat kaipaavatkin kunnilta nykyistä sujuvampia ja keskenään yhtenäisempiä käytäntöjä. Samalla pitää pystyä panostamaan osaamiseen ja riittäviin henkilöstöresursseihin, jotta rakennusvalvonta ylipäätään selviää tulevan rakentamislain velvoitteista.
Viime vuosina rakentamista on vauhdittanut etenkin poikkeuksellisen vilkas asuntorakentaminen. Käänne on kuitenkin ollut nopea, ja nyt suhdannetilanne on pudonnut pohjalukemiin.
Rakennusalalla on eletty viime vuodet korkeasuhdannetta, mikä on näkynyt luparuuhkina muun muassa pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnoissa. Pahin suma on epävarmojen suhdannenäkymien vuoksi jo helpottanut, mutta Rakennusteollisuus RT:n tämän vuoden alussa tekemien yrityskyselyiden mukaan se ei silti poista pinnan alla muhivia haasteita.
Niistä keskeisimmät liittyvät hitaisiin ja byrokraattisiksi koettuihin lupamenettelyihin, viranomaisten väliseen heikkoon tiedonkulkuun ja tulkintaeroihin sekä niukkoihin henkilöstöresursseihin. Myös eri viranomaistahojen keskinäiset voimasuhteet ja etenkin kaupunkikuvatyöryhmien ja -lautakuntien käyttämä valta ja oikeudellinen asema herättävät rakentajissa kysymyksiä.
Lupaprosesseissa eroja pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnoissa
Kyselypalautteessa korostetaan, että toiminnan pitää olla ennustettavaa ja vaatimusten tulee perustua lakiin. Mielipiteet on sitä vastoin siivottava päätöksistä pois, ja sanomisiin on voitava luottaa.
”Lupaprosessia pitää sujuvoittaa ja kaava-alueelle rakennettaessa siitä voisi poistaa turhat välivaiheet ja käsittelylautakunnat. Enemmän rohkeutta päätösten tekoon ja pidetään kiinni siitä, mitä on sovittu. Lisäksi lupakäsittelijöiden tulisi paneutua suunnitelmiin paremmin jo ennakkoneuvotteluvaiheessa”, palautteessa listataan.
Yleisenä rohtona rakentajat ehdottavat käsittelyprosessien keventämistä, mikä helpottaisi lupakäsittelijöiden työkuormaa ja parantaisi heidän työmotivaatiotaan. Viime kädessä vastuu tilanteesta on johtoportaalla.
Venyvät aikataulut iso ongelma
Kyselyn tuloksia perannut Rakennusteollisuus RT:n aluejohtaja Diana Råman tunnustaa, että vastausten kokonaissaldo on varsin pessimistinen. Samalla hän arvioi, että pääsyynä heikohkoon asiakaskokemukseen on pk-seudun rakennusvalvontaa yleisesti riivaava resurssipula. Toisaalta kyselyissä tuli myös positiivista palautetta, mutta se kohdistui pääasiassa yksittäisiin virkamiehiin.
”Uusien osaajien rekrytointi ei varmasti ole helppoa, sillä työtehtävät ovat alati haastavampia ja monimutkaisempia. Yrityksissä tämän alan asiantuntijoille on usein tarjolla paremmat työehdot ja työtehtävät”, Råman toteaa.
Rakentajien kannalta suurimpia murheita ovat lupaprosessien aikataulut, joita on etukäteen vaikea ennakoida. Se taas hankaloittaa rakennushankkeiden budjetointia ja materiaalihankintoja. Tähän ei varsinkaan nykysuhdanteessa ole varaa.
”Lupahakemusten jättäminen käy sinällään sujuvasti. Sen jälkeen asiat kuitenkin jämähtävät ja aikataulut venyvät. Pahimmillaan osa selvityksistä ehtii jopa vanhentua, jolloin ne on tehtävä uudelleen. Olisi hyvä ymmärtää, että lisävaatimusten täyttäminen jälkikäteen on työlästä ja nostaa jo ennestään korkeita kustannuksia”, Råman kertoo.
Uudenmaan aluejohtaja Diana Råman teki alkuvuodesta Talonrakennusteollisuuden jäsenyrityksille kyselyn Helsingin, Espoon ja Vantaan lupaprosessien toimivuudesta.
Lisää läpinäkyvyyttä lupaprosesseihin
Haasteita tuovat myös paikkakuntakohtaiset tulkinta- ja toimintatapaerot, joita tuntui kyselyn perusteella olevan riittämiin pk-seudullakin.
”Toki tässä on menty vuosien varrella eteenpäin ja apuna on ollut mm. Topten-hanke”, Råman lisää.
Hänen mielestään lupaprosessi kaipaisi nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta. Kun rakennusvalvonnan viranomainen on ottanut lupahakemuksen vastaan, olisi luvanhakijalla oltava mahdollisuus seurata sen etenemistä ja aikataulua etappi kerrallaan. Tärkeää on riittävä viestintä ja ennakoitavuus.
”Myös lautakuntien ja työryhmien roolia pitäisi päätöksenteossa edelleen selkiyttää. Sekin olisi hyvä muistaa, että päätökset on tehtävä lakiin, asetuksiin ja voimassa olevaan kaavaan, ei mielipiteisiin perustuen”, Råman lisää.
Samalla hän muistuttaa, että hitaat käsittelyprosessit ja hakemusten jämähtäminen virastobyrokratian sokkeloihin vievät myös viranomaisten omaa työaikaa ja energiaa, kun rakentajat kyselevät niiden perään. Tämä turhauttaa kaikkia osapuolia.
”Nopeista käsittelyajoista kannattaisi tehdä kilpailuetu ja samalla elinkeinopolitiikan työkalu, kuten muutamissa kunnissa eri puolilla Suomea on jo oivallettu”, Råman vinkkaa.
RT:n jäsenyritysten mukaan Espoossa lupakäsittely on ollut pahoin ruuhkautunut, mihin on vaikuttanut omakotitalorakentamisen suuri määrä.
Uusi rakentamislaki lisää työtaakkaa
Myös Rakennusteollisuus RT:n elinkeinopoliittisten asioiden johtaja Anu Kärkkäinen muistuttaa, että rakennusvalvonta on monella paikkakunnalla todella kovan työtaakan alla.
”Lainsäädäntökenttä on monimutkainen ja muuttuu jatkossa entistä haastavammaksi. Rakennustarkastajat ovat kiistatta paljon vartijoina”, Kärkkäinen toteaa.
Vaikka haasteita riittää, pystyvät rakentajat ja viranomaiset myös hyvään vuoropuheluun ja kuntarajat ylittävään yhteistyöhön.
”Topten-ryhmä on tästä hyvä esimerkki, samoin säännölliset kutsut Rakennustarkastuspäiville”, Kärkkäinen kiittelee.
Råmanin tavoin hän kuitenkin kantaa huolta rakennusvalvonnan resursseista ja jaksamisesta, sillä työmäärä ei tulevan rakentamislain myötä ainakaan helpota. Todennäköisesti edessä on vuoden 2024 loppua kohden vielä nykyistäkin pahempi ruuhka, kun lupahakemuksia jätetään sisään ennen uuden lain voimaantuloa.
”Uusi laki keventää joitakin lupakäytäntöjä, mutta todennäköisesti lisää jälkivalvonnan tarvetta. Eli työtä tulee tätäkin kautta”, Kärkkäinen ennustaa.
Rakennusteollisuus RT:n elinkeinopoliittisten asioiden johtaja Anu Kärkkäinen on osallistunut uuden rakentamislain valmisteluun sen alusta alkaen.
Edessä myös tietotekninen haaste
Haastetta riittää myös digitalisaation läpiviennissä, sillä jatkossa kaavat, suunnitelmat ja dokumentit on käsiteltävä pelkästään digitaalisessa muodossa. Rakennusluvat haetaan nekin jatkossa tietomallimuotoisena.
”Kysymys kuuluu, löytyykö tähän jokaisessa kunnassa riittävästi osaamista ja teknologiaa? Entä ehditäänkö kaiken kiireen keskellä enää antamaan riittävästi neuvontaa?”
Rakennusvalvontaa tulevat Kärkkäisen mukaan työllistämään myös työmaiden materiaaliselosteet sekä purku- ja jäteselvitykset. Niissä on käytävä varsin yksityiskohtaisesti läpi käytetyt, käyttämättä jääneet sekä kiertoon päätyneet materiaalit.
Uuteen rakentamislakiin sisältyy useita uusia vaatimuksia, kuten purkuselvityksen tekeminen.
Vähähiilisyyden arvioinnissa epävarmuuksia
Uuden lain myötä on osoitettava ilmastoselvityksellä myös rakennuksen hiilijalan- ja -kädenjälki.
Koska elinkaariarviointiin ja laskentamalliin liittyy oleellisia epävarmuustekijöitä, Rakennusteollisuus RT:ssä ei pidetä perusteltuna, että hiilijalanjäljelle aiotaan asettaa raja-arvot käyttötarkoitusluokittain.
Kärkkäinen ihmettelee lisäksi, että ilmastoselvityksen laatijalle ei ole asetettu laissa pätevyysvaatimuksia, vaikka laskelman tekeminen vaatii erityistä asiantuntemusta. Uusi olennainen tekninen vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä edellyttää myös rakennusvalvonnalta uudenlaista osaamista.
Aivan oma lukunsa on rakennusvalvonnassa työskentelevien ammattilaisten eläköityminen, joka lähivuosina vain kiihtyy. Uusia osaajia on etenkin muutaman hengen organisaatioihin vaikeaa löytää, sillä ura- ja kehitysnäkymät eivät välttämättä näyttäydy kovinkaan houkuttelevina.
”Pienten kuntien rakennusvalvonnalla voikin olla edessään yhtälö, jossa ratkaisua on haettava ylikunnallisesta yhteistyöstä. Pitäisi pikaisella aikataululla selvittää lainsäädännöllisiä edellytyksiä siihen, että myös yksityisiä toimijoita voitaisiin lupamenettelyssä käyttää resurssien lisäämiseksi”, Kärkkäinen toteaa.
Anu Kärkkäinen
Elinkeinopoliittisten asioiden johtaja, Rakennusteollisuus RT.
Diana Råman
Uudenmaan aluejohtaja, Talonrakennusteollisuus.
Tekstin toimittaja:
Timo Sormunen
Kuvat: Rakennusteollisuus RT.