Rakentamislaki etenee – vai eteneekö?

Perusteluineen tekstiä on lähes viisisataa sivua. Hallituksen esitys on luettavissa eduskunnan verkkosivuilta osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_139+2022.aspx

Rakennustarkastusyhdistys RTY on eri vaiheissa aktiivisesti esittänyt näkemyksiään laista ja sen valmistelusta, ensimmäisen kerran lausuntokierroksella noin vuosi sitten. Keväisellä kuulemiskierroksella kommentoimme silloista ministeriön ehdotusta kirjallisesti sekä käytimme puheenvuoron ministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa. Nyt meneillään olevassa eduskuntakäsittelyssä olemme antaneet kirjallisen asiantuntijalausunnon sekä ympäristö- että talousvaliokunnalle. Jälkimmäisessä olimme myös suullisesti kuultavana (ruhtinaalliset kolme minuuttia…).

Valmistelun kuluessa laki on muuttunut oleellisesti. Alueiden käyttö on kokonaan poistettu. Kevään kuulemiskierroksen jälkeen on tullut joitain tarkennuksia, mm. lisäys suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuudenarviointiin; ko. pykäliin lisättiin maininta siitä että rakennusvalvontaviranomainen voi arvioida, onko henkilö edeltäneiden kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyyttään samanlaisissa tehtävissä. Ministeriöstä kuullusti lisäys tehtiin nimenomaan RTY:n lausuntoon perustuen.

Lakiesitys sisältää tärkeitä askeleita ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitaalisuuden edistämiseen liittyen. Vaikka lakiesitys on monilta osin (ainakin tässä vaiheessa) epätyydyttävä, on yhdistys pitänyt parempana keskittyä muutamaan meille tärkeän asian parantamiseen sen sijaan että käyttäisimme energiamme perustelemaan sitä että lakiesityksen valmistelu tulisi kokonaan keskeyttää.

Erityistä huolta yhdistys kantaa kolmesta asiasta. Lakiehdotukseen liittyy lukuisia asetuksenanto-oikeuksia. Laki itsessään on kehikko, ja vasta asetukset monessa tapauksessa avaavat, mitä oikeasti ulosmitataan. Asetusten antoaikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. Huoli liittyykin nimenomaan aikatauluihin. Nyt jo tiedämme, että tietojärjestelmämme, ohjeistuksemme ja prosessimme tulee olla kunnossa 1.1.2024. Rakennusjärjestyskin pitää päivittää, tähän on lakiehdotuksessa ehdotettu siirtymäaikaa. Puuhaa siis riittää vaan riittääkö aika? Rakennustarkastusyhdistys onkin ehdottanut lain voimaantulon lykkäämistä.

Toinen iso huoli on lain asettamat kelpoisuusvaatimukset tavanomaisessa suunnittelu- tai työnjohtotehtävässä. Mitään kokemusvaatimusta ei edellytetä (!), vain pelkkä tutkinto. Yhdistyksen käsityksen mukaan tämä aiheuttaa tarpeettoman riskinkasvun rakennusvirheisiin.

Kolmantena huolenaiheena on lupakynnyksen määrittely (42§). Hyvää on se, että luvanvaraisuutta halutaan yhdenmukaistaa. Nyt osa lupakynnysmäärittelystä on liian väljää. Kaikki asuinrakennukset edellyttäisivät rakentamislupaa, muiden rakennusten osalta lupakynnyksenä olisi 30 m². Yhdistys on lausunnossaan esittänyt, että tulisijallisia rakennuksia ei tulisi vapauttaa luvanvaraisuudesta. Toisaalta lupakynnys joissain kohdissa on tarpeettoman tiukka. Lakiehdotuksen mukaan ”yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä” edellyttää aina rakentamislupaa. Perustelumuistiossa on esimerkkinä mainittu katsomo. Onko oikeasti niin, että yhteiskunnan etu on käsitellä rakentamislupia väliaikaiseen katsomoon urheilutapahtumassa tai festivaaleilla? Onko näissä ollut ongelmia?

Luvanvaraisuuspykälän kakkosmomentti, ns. kaatomomentti, antaa lisää pohdittavaa. Nyt kirjoitettu muoto ”Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa myös…” antaa mahdollisuuden tulkita siten, että ykkösmomentissa annettujen rajojen alapuoleltakin voidaan edellyttää lupaa jos tietyt kriteerit täyttyvät. Perustelumuistion ja ministeriön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella näin ei kuitenkaan olisi. Erittäin toivottavaa on, että lopullinen muotoilu olisi yksiselitteinen.

Saman pykälän kolmosmomentti käsittelee korjaus- ja muutostyötä. Ensinnäkin muutostöiden osalta mainitaan vain ” …joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.”.

Korjaustyön osalta mainitaan muitakin kriteerejä, joista yksi on se, että korjaustoimenpide vaarantaa terveellisyyden ja turvallisuuden. Perustelumuistiossa vastaavassa kohdassa on kirjoitettu terveelisyyden tai turvallisuuden. Itse olen sen ikäpolven lapsia, joille koulussa opetettiin joukko-oppia. Ja- tai ovat hyvin eri merkityksellisiä. Joukko-oppi taisi käyttää nimityksiä unioni ja leikkaus. Joka tapauksessa kyseessä on merkittävä muutos ja yhdistys onkin lausunnossaan pyytänyt asian tarkistamaan.

Lähiviikot näyttävät kuinka lain käy. Edellä mainituista tärkeistä aiheista, ilmastonmuutoksen torjunta ja digitaalisuuden edistäminen, johtuen oma veikkaukseni on, että lakiesitys etenee. Samalla pitää todeta, että eipä olisi ensimmäinen kerta, kun olen väärässä.

Puutteistaan huolimatta lakimuutos on mahdollisuus. Omaa toimintaamme tulee tarkastella kriittisesti. Miksi olemme olemassa? Ovatko nykyiset painopisteemme oikeat? Lakiehdotuksesta on pääteltävissä, että luvanvaraisuuskynnystä halutaan nostaa, tähän kannattaa rohkeasti tarttua. Jos uusia tehtäviä tulee, pitää vanhoista karsia jotain pois. Vaikka tämä saattaa tarkoittaa menemistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, on uusi tilanne samalla mahdollisuus. Monesta tärkeästä asiasta meidän tulee keskittyä vain tärkeimpiin. Elämme mielenkiintoisia aikoja!

Rakennustarkastusyhdistys järjestää 21.11.2022 webinaarin koskien rakentamislakia. Luennoitsijoina ovat ympäristöministeriöstä hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi sekä lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki.

Tule kuulemaan ajantasainen tilanne missä lain suhteen mennään! Ilmoittaudu mukaan tästä »

Yhdistyksen asiantuntijalausunnon sekä talousvaliokunnalle esitetyn powerpoint-esityksen löydät RTY:n kotisivujen Lausunnot-osiosta »