Pälkäneen itäosan Rautajärven torppakylä toimi referenssikohteena, kun Rakennustarkastusyhdistys RTY laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siirrettävistä ja uudelleen pystytettävistä rakennuksista.
Vapuksi 2022 valmistunut Rautajärven torppakylän ensimmäinen kohde, Kaukosten siirrättämä ja rakennuttama Pentintorpan paritalo on komea ilmestys ja vastaa mukavuuksiltansa ja energiatehokkuudeltansa nykyaikaa.
Rautajärvelle asettautunut, entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja myös europarlamentaarikko, diplomi-insinööri, maakuntaneuvos Marjatta Stenius-Kaukonen toimi tärkeänä välikätenä, jotta selvitystyö ylipäätänsä lähti käyntiin. Hän otti yhteyttä joulukuussa 2020 ministeriön Jyrki Kauppiseen. Torppakylän ensimmäinen kohde, Pentintorppa, oli etenemässä hyvää vauhtia. Ongelmia oli kuitenkin syntymässä vanhoista ikkunoista ja niiden energiatehokkuuden vajeesta. Marjatta oli puolisonsa Erkin kanssa saatu ensimmäisen torpan rakennuttajiksi, koska ensimmäinen purettu Pentti-niminen kohde oli Erkin äidinäidin suvun torpan mailla. Torppakylän varsinaiseksi isäksi Kaukoset nimeävät rautajärveläisen monitoimimiehen Pauli Luhtajärven. Pauli oli sähköasentajana kyliä yli 30 vuotta kiertäessään nähnyt, miten hyviä torppia oli jäänyt tyhjilleen paikoissa, joissa kukaan ei enää voinut tai halunnut asua. Pauli oli saanut idean siirtää torppia keskelle Rautajärven kylää osayleiskaava-alueelle perustettavaan torppakylään.
Pauli soitti Erkille kuulleensa radiosta keskustelun, jossa professori puhui vanhojen hirsitalojen pelastamisesta. Professori osoittautui Tampereen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalaiseksi, joka on nykyaikaisen puurakentamisen suomalaisia guruja. Markku Karjalainen kiinnostui asiasta, samoin hänen kollegansa Tampereen yliopistosta, rakennushistorian professori Olli-Paavo Koponen. Yliopisto näki projektissa oivan diplomityöaiheen. Tekijäksi valikoitui Janne Hietalahti, jonka diplomityö Rautajärven torppakylä valmistui Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin laitokselle lokakuussa 2020. Janne Hietalahti teki valmistuttuaan lupapiirustukset Pentintorppaan.
RTY:n selvitys on torppakylähankkeen sivujuonne. Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen koki hyödylliseksi saada uudelleen käytettävien hirsikehikkojen ja muiden rakennusosien määräystulkintoihin yhtenäisempää ohjeistusta. Ohjeen laatiminen käynnistyi maaliskuussa 2022. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi tuli Jyrki Kauppinen. Marjatta Stenius-Kaukonen, jonka sinnikkyyteen Jyrki Kauppisen ohella ohjeen aikaansaaminen pitkälti perustuu, oli itseoikeutettu ohjausryhmän jäsen. Mukaan saatiin myös Pälkäneen kunnan tekninen johtaja Harri Apell, konservoinnin yliopettaja (emeritus) Matti Laine ja Sipoosta Jari Vesanen. Jari on puuhamiehiä Sipooseen suunnitteilla olevassa Talonpoikaiskulttuurisäätiön Puu-Talman perinnekylässä. Raportin kirjoitustyöstä vastasi allekirjoittanut. RTY:n johtokunta nimesi edustajikseen Päivi Salmisen (Lappeenranta) ja Anneli Paakkarin (Oulu). RTY:n laatimaa ohjeistusta täydentää energiatehokkuutta käsittelevät Equa Simulation Finland Oy:n Mika Vuolteen laatimat laskelmat hirsikehikkoja uusiokäytettäessä.
Eräs Suomen kaikkien aikojen kokeneimpia poliitikkoja, maakuntaneuvos Marjatta Stenius-Kaukonen rakennutti Rautajärven torppakylän ensimmäisen siirtokohteen. Vaikka budjetti äkisti muuttuneiden suhdanteiden takia petti, ei Marjatta ole lannistunut, kun puhutaan vanhojen hirsikehikkojen uusiokäytöstä ja kierrättämisestä.
Rautajärven historiallinen kylä sijaitsee kauneudestaan kuulun Kukkia-järven rannoilla. Eino Leinon Elämän koreus syntyi Kukkian Ahosaarella sotasyksynä 1914.
Pentintorpan kokemuksia
Torppakylä sijoittuu entisen Luopioisen ja nykyisen Pälkäneen kunnan alueella olevan Kantolan kartanon maille. Alueelle hyväksyttiin vuonna 2017 kyläkaava. Rautajärven ja Kantolan kartanoihin kuului 1900-luvun alussa kuutisenkymmentä torppaa. Rautajärven kylän asukasluku on neljäsataa. Vapaa-ajan asukkaita on runsaasti. Kylän sijainti keskellä Ruuhka-Suomea on edullinen puolessa välissä Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Lahteen tulee matkaa 90 ja Helsingistä 170 km. Torppakylä on ollut Rautajärven seudun Kylät Oy:n toistaiseksi suurimpia yksittäisiä projekteja. Luonteeltaan yhteiskunnallisena yrityksenä osakeyhtiö on perustettu Itä-Pälkäneen kuuden kylän säilyttämiseksi elinvoimaisina. Osakeyhtiöllä on jatkuva osakeanti eikä osinkoa jaeta. Hallituksen puheenjohtajana on Pauli Luhtajärvi. Pirkan Helmi puolsi torppakylää ELY:n rahoittamaksi Leader-hankkeeksi. Paikallisista pankeista saatiin myös tukea.
Hankkeen budjetti oli 60000 euroa. Tavoitteeksi kirjattiin kiertotaloutta hyödyntävän innovatiivisen torppakylän suunnittelu, Rautajärven kylähistorian kokoaminen, kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen sekä lähiluonnon hyödyntäminen.
Janne Hietalahti lähti diplomityössään ensin kartoittamaan potentiaalisia siirrettäviä kohteita yhdessä Pauli Luhtajärven kanssa. Laserkeilauksella saatiin viidestä rungosta tarkat mittapiirrokset, joiden pohjalta Hietalahti suunnitteli tarkempia pohjaratkaisuja. Rautajärveltä valikoitui ensimmäiseksi siirrettäväksi rungoksi Pentin tyhjilleen jäänyt talo. Yllätyksenä tuli, että purkutöiden ihan viimevaiheessa rungon kunto osoittautui oletettua huonommaksi. Talkoilla puretusta rungosta päätettiin ”parsia” kokoon piharakennus. Pentinmäeltä Kaukoset löysivät pian samankokoisen ja paremmassa kunnossa olevan rungon ollessaan hunajostoksilla Erkin sukulaisen OIli Penttisen luona.
Pälkäneen kunnan tekninen johtaja Harri Apell (vas.) ja Rautajärven historian läpikotaisin hallitseva Erkki Kaukonen (oik.).
Siirrettävien hirsirakennusten torppakylä sai alkunsa radio-ohjelmasta, jota Pauli Luhtajärvi oli sattumalta seurannut. Pauli oli sähköasentajana bongannut Rautajärveltä ja lähiympäristöstä lukuisia tyhjilleen jääneitä hirsitorppia.
Pentintorpassa on painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilmaa pönttöuunia varten otetaan kekseliäästi.
Oulussa konservointia pitkään opettanut Matti Laine (vas.) osallistui muun muassa Pentintorpan lasiverannan ja erillisen saunarakennuksen vanhojen ikkunakarmien kunnostamiseen. Juha Lehtilä (kesk.) laati Pentintorpan rakennesuunnitelmat, joiden työstäminen vei saman verran aikaa kuin olisi mennyt 8-kerroksisen uuden asuintalon rakennesuunnitelmiin. Pauli Luhtajärvi (oik.) osoittautui, paitsi hankkeen ideoijaksi, niin varsinaiseksi monitoimitaitajaksi.
Tavoitteeksi torppakylän ensimmäisen talon kohdalla tuli paritalo. Paritalona hanke myös toteutettiin. Rakennesuunnittelijaksi saatiin itsekin vanhassa kansakoulussa asuva rakennusinsinööri Juha Lehtilä. Päivätyönään Lehtilä toimii Tampereen rakennusvalvonnassa. Kymmenkunta vuotta sitten Rautajärvelle Erkki Kaukosen vanhalle kotitilalle asettautuneina ja Rautajärven seudun Kylät Oy:n aktiiveina Kaukoset innostuivat ryhtymään ensimmäisen talon rakennuttajiksi. Eivät siinä tarkoituksessa, että itse muuttaisivat torppaan, koska siihen heillä ei ollut tarvetta.
Pauli Luhtajärvellä ja Juha Lehtilällä on paljon kerrottavaa ensimmäisen kohteen toteutuksesta runkojen purkamisesta lähtien. Hirsiä saatiin kolmesta eri torpasta, samoin vuorilautoja ja komeita lattialankkuja. Myös osa ovista on puretuista kohteista pelastettuja ja siirrettyjä. Ikkunoiden osalta rakennusvalvonta kelpuutti asuinrakennukseen vain yhden vanhan, mutta lasiverannoille ja saunarakennukseen kunnostettiin Matti Laineen opastuksella vanhoja ikkunoita. Muut asuntojen ikkunat ovat puusepäntyönä varta vasten teetettyjä ja lämpölaseilla varustettuja. Juuri tämä ikkunakysymys oli tavallaan lähtölaukaus ministeriölle teettää ohjeistusta siirrettävistä kehikoista ja rakennusosista.
Energiatehokkuus on siirtokohteissa osoittautunut pullonkaulaksi. Pentintorpan kohdalla ratkaisuksi tuli hirsien ulkopuolelle apurunko. Se käsittää kymmensenttisen puhallusvillaeristeen ja 25 millimetrisen runkolevyn. Painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteli Jari Ketola tamperelaisesta LVI Kalske Oy:stä. Puurakenteisille kanaville löytyi hyvin tilaa ullakolta. Puiset kanavat ovat osoittautuneet erinomaiseksi ratkaisuksi. Kondenssivesiongelmilta ja meluhaitoilta on vältytty. Ehkä suurimpia yllätyksiä tuli perustamisvaiheessa, kun salaojien kokoojaputkessa oli puunjuuritukko. Kaivuutyöllä siitäkin selvittiin ja vedenpinta laski normaaliksi. Tuulettuva alapohja oli luonteva ratkaisu. Betonipilarit ympäröitiin 40 sentin Leca-sorapatjalla, joka toimii sekä kapillaarikatkona että routasuojauksena. Monista rakennustyön aikaisista innovatiivista ratkaisuista torppaa esitelleet halusivat erityisesti nostaa esiin Pauli Luhtajärven kehittämän teknologian, joka mahdollistaa ulkopuolisen rungon liikkeet ilman että rungon elämisellä on vaikutusta vanhoista hirsistä koottuun kehikkoon. Matti Laine toimi perinnerakentamisen tietopankkina ja talkoolaisena.
Matti Laine tutkailemassa mitä vanhojen hirsien jäännöspaloista voisi tehdä.
Pentintorpan rakenteilla olevassa autokatoksessa on voitu käyttää muun muassa vanhoja ovia.
Marjatta Stenius-Kaukonen havainnollistaa arkkitehtiopiskelija Emmi Paavilaiselle (selin), miten Pentintorpan pönttöuuni toimii.
Suhdanteet kurittavat
Kun rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2021 olivat suhdannenäkymät kelvolliset. Vajaa vuosi siitä eteenpäin alkoivat materiaalien hinnat nousta pystysuoraan ja inflaatio laukata. Pentintorpan paritalo valmistui vappuna 2022 ja sai ensimmäiset vuokralaisensa. Toisen kaksion huonosti liikkuva asukas joutui talvisten lumitöiden osoittauduttua kuormittaviksi muuttamaan pois, mutta toisessa on ikäihminen pärjännyt ja viihtynyt hyvin. Viikko ennen juhannusta oli tyhjäksi jääneestä asunnosta tullut väliaikainen tukikohta arkkitehtuuria Tampereella opiskelevalle Emmi Paavilaiselle. Hän kerää taustatietoja inventoimalla alueen vanhoja hirsitaloja diplomityötänsä varten. Aihe liittyy – kuinkas muuten – kiertotalouteen ja siihen, miten vanhaa rakennuskantaa ja materiaa voi hyödyntää.
Hankalan taloustilanteen tunnistaa kouriintuntuvasti Pälkäneen tekninen johtaja Harri Apell. Tontteja olisi kunnalla tarjota mutta kysyntä sekä potentiaalisten Pälkäneelle muuttavien että rakennuttajien keskuudessa on pysähtynyt kuin seinään. Torppakylä kaipaisi kiinnostuneita seuraavaa sinne siirrettävää taloa toteuttamaan. Hulppeiden tonttien hinta pyörii tuhannen euron tietämillä.
Rakennuttajiksi vähän kuin harrastus- ja kotiseuturakkauspohjalta heittäytyneet Marjatta Stenius-Kaukonen ja pitkän yliopistouran tehnyt Erkki Kaukonen eivät budjetin ylittymisestä huolimatta ole lannistuneet. Pentintorpan tontille nousee parhaillaan päärakennusta ja erillistä saunarakennusta täydentämään kahden auton autokatos puuliitereineen. Päärakennusmateriaalina on luonnollisesti siirretty hirsi.
Torppakylän vapaiden tonttien neliöhinta on pudonnut 60 sentistä 30 senttiin, kertoi Harri Apell.
Aivan torppakylän naapurissa viljellään. Rautajärvi on viljavaa vanhaa maatalousseutua.
Ensimmäiseksi valikoitunut Pentin talo osoittautui ennakoitua huonokuntoisemmaksi. Sen hirsistä saatiin kuitenkin kokoon piharakennus.
Myös purettujen kohteiden vuorilautoja pystyttiin hyödyntämään. Vanha tiukkasyinen puumateriaali on edelleen priimaa.
Rautajärvi toistamiseen maailmankartalla
Kuuluisan ruotsalaisen kartografin Anders Bureuksen (1571–1646) Euroopan ja Pohjolan kartoissa Rautajärvi Kukkia-järvineen on historiallisesti dokumentoituna. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914 Hella Wuolijoki kuljetutti pääkaupungin houkutuksista Eino Leinon rauhoittumaan Wuolijoen veljesten kartanoon kuuluvalle Ahosaarelle. Syksyisten kuukausien aikana syntyi Leinossa elinikäinen side Kukkiaan ja jälkipolville Leinon tunnetuimpia runoteoksia Elämän koreus.
Toisen maailmansodan päättyminen mullisti uudestaan Rautajärveä. Kylän kaksi suurkartanoa, Rautajärvi ja Kantola, luovuttivat siirtokarjalaisia varten 70 prosenttia pelloistansa ja metsistäkin merkittävän osan. Yhtenä kivennapalaisten evakkojen määränpäänä oli Luopioinen ja sen Rautajärvi.
Rautajärven kylän mainio sijainti, Kukkian maankuulu kauneus ja kivikauteen ulottuva asutushistoria muodostavat perustaa kestävämpää elämänmuotoa tavoittelevalle tulevaisuudelle. Kesäisin kylä kuhisee tapahtumia niin, etteivät edes aktiivisimmat ennätä niihin kaikkiin mukaan. Rautajärven torppakylä on jo saanut valtakunnallista huomiota. Vuonna 2022 se palkittiin valtakunnallisena Leader-hankkeena ja sai myös paikallisen Pirkan Helmi -palkinnon. Suomen ympäristökeskus myönsi torppakylälle Hinku-ekotunnustuksen.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen ja Marjatta Stenius-Kaukonen.
Selvitys rakentamismääräysten soveltamisesta rakennuksia ja rakennusosia siirrettäessä valmistui keväällä 2023.