Menu
Vantaan rakennusvalvonnassa katselmuksiin on kehitetty toimivia käytäntöjä. Koronapandemian sulkuaika pakotti kehittämään etätyöskentelyn mahdollistamiseksi erilaisia toimintatapoja. Etäkokoukset ovat muodostuneet jokapäiväiseksi käytännöksi hoitaa muun muassa rakennushankkeiden aloituskokoukset. Ennakkoneuvottelut kaupunkikuvan sekä teknisten asioiden käsittelyn osalta hoidetaan etäkokouksena. Osa katselmuksista hoidetaan etänä, mutta pääasiassa ne hoituvat paikan päällä rakennustyömaalla.
Vantaan rakennusvalvonnan neuvotteluhuone, jossa sekä läsnä- että etäkokoukset on mielekästä hoitaa.
Toiminta korona-aikana
Rakennushankkeen vaaditut katselmukset ovat lupapäätöksen ehtoina. Katselmuksiin on etenkin koronapandemia pakottanut kehittämään uusia toimintatapoja, mutta myös rakennushankkeiden suuri määrä ja rajalliset resurssit rakennusvalvonnoissa kautta maan ovat pakottaneet toimintatapojen kehittämiseen. Vantaan rakennusvalvonnassa katselmuksia hoitavat tarkastusinsinöörit, LVI-tarkastajat sekä LVI-tarkastusinsinöörit. Tarkastusinsinöörit, joita on kahdeksan sekä yksi vastaava tarkastusinsinööri, katselmoivat hankkeen pohja-, rakenne- ja loppukatselmukset. LVI-tarkastajat ja LVI-tarkastusinsinöörit, joita puolestaan on neljä sekä yksi vastaava LVI-tarkastusinsinööri, katselmoivat KVV- ja IV-katselmukset. Paikan merkitsemisen ja sijaintikatselmukset Vantaalla hoitavat mittausosaston paikkatietoinsinöörit. Edellä mainittujen lisäksi kadunpidon katutarkastajat tarkastavat katualueen ennen aloituskokousta sekä ennen käyttöönottoa. Myös katualueen tarkastusvaatimus on kirjattu lupapäätökseen. Työnjako katselmoinnin suhteen on useimmissa suuremmissa kaupungeissa samankaltainen.
Rakennusvalvonnan insinöörit ja tarkastajat toimittivat katselmukset pahimpina korona-aikoina etäkatselmuksina. Etäkatselmuksien työvälineinä olivat ennen kaikkea valokuvat ja muun muassa rakennesuunnittelijan tekemä tarkastusraportti. Kuitenkin näiden lisäksi käytettiin myös videopuheluita ja urakoitsijan käytössä olevaa dronen kuvaamaa videomateriaalia. Erityisen tärkeäksi katselmuksen osaksi muodostui erityissuunnittelijan tekemä tarkastusraportti. Raportit sisälsivät usein myös valokuvia, joka helpottivat asiakirjaan tukeutumista. Parhaimmillaan katselmuksella oli yksin vastaava työnjohtaja, jolle hankkeeseen ryhtyvä oli antanut valtakirjan. Vastaava kiersi työmaata videopuhelun välityksellä yhdessä viranomaisen kanssa ja ryömi pyyntöjen mukaan ahtaisiinkin paikkoihin, jotta työn valmistumisesta pystyttiin varmistumaan. Videopuhelun lisäksi rakennesuunnittelija oli tehnyt oman tarkastuksensa työmaalla hänkin yksin ja kirjoitti siitä tarkastusraportin hankkeen osapuolten ja viranomaisen nähtäväksi. Yhdenkään työmaan eteneminen ei hidastunut etäkatselmusten vuoksi eikä lain edellytyksistä tarvinnut joustaa (MRL 5.2.1999/132, 150 §).
Vantaalla lupakäsittelyssä sekä katselmustoiminnassa on käytetty Lupapistettä jo vuodesta 2015. Kaikki tarkastusraportit liitetään katselmuksen liitteeksi Lupapisteeseen ja katselmuksen kirjaukseen kirjataan näkyväksi etänä pidetty katselmus sekä sen tukena olleet liitteet. Näin toimien säästyy aikaa muun muassa työmaiden välisestä siirtymisestä ja katselmuksia mahtuu yhteen päivään enemmän.
Katselmuksiin kehitetyt käytännöt
Korona-ajan käytäntöjä jatkettiin noin 1,5 vuoden ajan. Opittuja hyviä toimintatapoja ei ole kuitenkaan haluttu kokonaan unohtaa. Vantaalla viranomaisten käytössä on laadukkaat työvälineet. Etätoimistolla on käytössä isot näytöt kannettavien tietokoneiden lisäksi. Katselmuksilla käytössä ovat lähes kannettavan tietokoneen kokoiset, mutta kevyemmät iPad Pro -tabletit. Laitteet ja mobiilinetti helpottavat etenkin katselmuksilla Lupapisteen selaamista ja kirjausten tekemistä työmaaoloissa. Vaikka Lupapisteessä kehitystarpeita on edelleen, helpottaa työskentelyä se, että samasta järjestelmästä löytyvät päätökset, lausunnot, suunnitelmat sekä tarkastusasiakirjat. Viimeisimpänä kehityksenä on Vantaalla luotu Lupapisteeseen tarkastusasiakirjan yhteenvetolomake, joka on myös saanut työmailla positiivisen vastaanoton. KVV- ja IV- tarkastusasiakirjat ovat olleet Lupapisteen kautta käytössä jo muutaman vuoden. Työnjohtajat pystyvät hyvin liittämään esim. painekoepöytäkirjat Lupapisteen tarkastusasiakirjan tarkastuskohtaan, jonka sitten työnjohtaja kuittaa tehdyksi.
Katselmusten laajuutta ja laatua voidaan harkita lakiin nojautuen. Etäkatselmuksia voidaan toteuttaa edelleen, kunhan hankkeessa on pätevät toimijat. Etäkatselmusten avulla säästyvä aika auttaa työmäärän hallinnassa. Aiemmin Vantaan rakennusvalvonnan kaikki aloituskokoukset pidettiin toimistolla, joka vaati vähintään hankkeeseen ryhtyvän, pääsuunnittelijan, vastaavan työnjohtajan, kosteudenhallintakoordinaattorin sekä tarkastajan läsnäoloa. Nykyään kaikki aloituskokoukset turvaluokiteltuja hankkeita lukuun ottamatta toimitetaan Teamsin välityksellä. Lähtökohtaisesti myös ennakkoneuvottelut sekä erityissuunnitelmien esittelyt hoidetaan Teamsin avulla. Näin kukin osapuoli voi olla fyysisesti missä tahansa, kunhan asiakirjojen esittäminen/läpi käyminen on mahdollista.
Pientalotyömaan katselmointi
Pientalojen lupapäätöksissä vaaditut katselmukset ovat aivan samat kuin esim. 100 asunnon kerrostalohankkeessa. Rakennushankkeeseen ryhtyvä on usein kertarakentaja ja vastaava työnjohtaja toimii parhaimmillaan myös pääsuunnittelijana sekä kosteudenhallintakoordinaattorina. KVV- ja IV- työnjohtajakin on usein yksi henkilö. Koska yleensä ryhtyvä ei ole rakennusalan ammattilainen, korostuu työnjohtajien sekä suunnittelijoiden rooli entistä enemmän. Pientalohankkeiden vastuuhenkilöiden ammattitaidossa on kuitenkin merkittävää vaihtelua, jolla on melko suora yhteys tarkastajan työmäärään. Joko ryhtyvä ei saa tarvittavaa apua itse palkkaamiltaan vastuuhenkilöiltä ja/tai vastuuhenkilöt eivät valvo työmaata aktiivisesti. Näistä syistä luvassa vaaditut katselmukset pyritään tekemään paikan päällä. Joissakin kaupungeissa aloituskokoukset on hoidettu aina työmaalla, mutta Vantaalla jo vuosia rakennusvalvonnan tiloissa. Nyt sekä aloituskokoukset että suunnitelmien esittelyt hoidetaan Teamsin välityksellä.
Pientalojenkin katselmointi voidaan tarvittaessa hoitaa etänä esim. rakennesuunnittelijan tarkastusraportin ja valokuvien perusteella. Etäkatselmus mahdollistuu, mikäli hankkeessa mukana olevat vastuuhenkilöt ovat havaittu jo entuudestaankin ammattitaitoisiksi. Toisin sanoen suhteutettu valvonta on harkinnanvaraista, mutta sitä voidaan perustellusti tehdä. Pientalohankkeiden tarkastusinsinöörit ja LVI-tarkastajat ovat mukana hankkeessa jo lupakäsittelyn teknisten asiakirjojen ja erityissuunnittelijoiden hyväksynnästä alkaen. Kun hanke saa lupapäätöksen, saapuvat erityisalojen työnjohtajien hakemukset Lupapisteen kautta hankkeen tarkastusinsinöörille, joka arvioi hakevan henkilön pätevyyden ja hyväksyy sen, mikäli kaikki on kunnossa. Hyvin nopeasti tällöin saapuukin aloituskokouspyyntö ja hanke aloitetaan.
Pientalohankkeet ovat usein melko nopeatempoisia ja etenkin hankkeeseen ryhtyvällä on kiire päästä rakennuttamaan hankettaan aikataulussa. Pientalohankkeita on Vantaalla vuosittain tuhansia ja siksi ne myös työllistävät tarkastusinsinöörejä merkittävästi. Rakennuksia rakennetaan koko ajan tiiviimpään kaupunkiympäristöön, joka haastaa myös naapureiden välejä. Nämä haasteet myös työllistävät tarkastusinsinöörejä entisestään, joka pakottaa ajan käytön priorisointiin. Vaikka etätyöskentely auttaa ajan käytössä, on myös hyvin tärkeää etenkin vaikeissa hankkeissa käydä paikan päällä ja todeta tilanne itse.
Seurantakokousmenettely
Normaalin katselmusmenettelyn vaihtoehtona Vantaalla on käytössä seurantakokousmenettely. Seurantakokoukset ovat hyväksi havaittu toimintatapa muun muassa silloin, kun kyseessä on korttelin rakentaminen eli sama toimija rakentaa useita rakennuksia yhteen kortteliin. Hankkeeseen ryhtyvänä voi olla useita taloyhtiöitä, mutta yhtiöitä edustaa usein yksi henkilö. Pääurakoitsija omistaa kiinteistön ja perustaa asunto-osakeyhtiön toisen tahon lukuun. Riippuen hankkeen laajuudesta koko kiinteistöllä on joko yksi vastaava työnjohtaja tai vastaavia on useampi.
Seurantakokoukset voidaan pitää joko paikan päällä tai etänä ennalta sovitulla rytmillä esimerkiksi kolmen kuukauden välein. Seurantakokouksessa käsitellään sen hetkinen työmaan tilanne ja tarpeen mukaisesti menneet ja tulevat asiat. Kokouksiin usein osallistuu vastaavan, ryhtyvän ja kosteudenhallintakoordinaattorin lisäksi myös suunnittelijoita ja hankkeessa mukana olevia valvojia. Suunnittelijoiden mukanaolo mahdollistaa suunnitelmatilanteen ajan tasaisen läpikäynnin sekä työmaakierroksella esim. rakenteellisten yksityiskohtien tarkastelun. Mikäli kokous pidetään etänä, käydään ensin pöydän ääressä työmaan asiat läpi ja sitten työmaakierros videopuhelun välityksellä. Seurantakokouksia tosin pidetään nykyisin pääasiassa työmaalla, paikan päällä.
Rakennuttajavalvonta
”Rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta antaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle luvan valvoa rakennustyötä kokonaan tai osittain itse rakennushankkeeseen ryhtyvän esittämän valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa on esitettävä tiedot rakennushankkeesta ja rakennuttajavalvonnan toteuttamisesta.
Lupa voidaan antaa, jos esitetyn valvontasuunnitelman ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja muiden rakennushankkeessa mukana olevien koulutuksen ja kokemuksen perusteella voidaan olettaa, että rakentaminen toteutetaan rakennusluvan sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ilman viranomaisvalvontaa. Lupaa ei kuitenkaan saa antaa, jos kyseessä on asuinrakennuksen rakentaminen” 151 § (17.1.2014/41).
Vantaalla sijaitsee Suomen suurin lentokenttä. Lentokentällä on rakennettu ja rakennetaan edelleen koko ajan. Alueen haasteellisten olojen myötä lentokentän suunnittelijat ja toimijat ovat pääasiassa Suomen parhaimmistoa pätevyysvaatimusten vuoksi. Finavian edustajat rakennushankkeeseen ryhtyvinä ovat myös rakennusalan ammattilaisia. Näin ollen kaikki osapuolet puhuvat ns. samaa kieltä ja ymmärtävät tehtävänsä vaatimukset. Finavian hakemuksesta on lentokentällä joissakin hankkeissa hyväksytty käytettäväksi rakennuttajavalvontaa. Rakennuttajavalvonta perustuu laadukkaaseen valvontasuunnitelmaan sekä päteviin toimijoihin, jotka sitä toteuttavat. Valvontaa suorittavat toimittavat valvontaraportteja töiden edetessä tarkastusinsinöörille. Rakennusvalvontaviranomainen toimittaa loppukatselmuksen tällaisessakin hankkeessa. Rakennuttajavalvonta toteutettiin Finavian kanssa onnistuneesti. Vaikka varmasti muitakin päteviä ja valveutuneita toimijoita olisi, ei hakemuksia ole muilta toimijoilta tullut.
Yhteistyössä
Rakennusvalvontaviranomaisen tärkein tehtävä työmaavaiheessa on valvoa rakennushankkeen luvanmukaisuutta sekä tietenkin turvallisuutta ja terveellisyyttä. Viranomaisen tehtäviin kuuluu myös neuvoa ja opastaa. Mikäli hankkeessa on huomattavissa rakennusluvasta ja/tai määräyksistä poikkeamista, tulee siihen puuttua ja ennen kaikkea ohjata suunta oikeaan. Viranomaisen mukanaolo on oleellista lupakäsittelystä loppukatselmukseen. Tärkein tavoite pitäisi olla kaikilla hankkeen osapuolilla luvan, määräysten ja hyvän rakennustavan mukainen lopputulos. Vantaalla pyritään tukemaan työmaan etenemistä, mutta puututaan myös herkästi, mikäli laiminlyöntejä tapahtuu. Koska hankkeiden toimijat ovat erilaatuisia, on yhteistyö työmaan ja hankkeen suunnittelijoiden kanssa välillä hyvinkin aktiivista ja tiivistä.
Myös yhteistyö kaupungin eri osastojen tarkastajien kesken on monesti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi oleellista. Vantaalla hankkeissa on mukana rakennusvalvontaviranomaisten lisäksi vähintään mittausosaston ja kadunpidon insinöörit, jotka molemmat roolit on myös kirjattu vaatimuksiksi lupapäätökseen. Tarpeen mukaan eri tarkastajat tekevät yhteistyötä ja toisaalta myös auttavat työmaata pääsemään hankkeessa eteenpäin, mutta ennen kaikkea varmistavat tasapuolisen ja yhteisen edun mukaisen kohtelun sekä vaatimuksen mukaisen toteutuksen.
Tuire Pölkki
Rakennusinsinööri (YAMK).
Topten-sivustojen projektiryhmän jäsen.
Topten-Korjausrakentamisen ohjausryhmän puheenjohtaja.
Tarkastusinsinööri,
Vantaan rakennusvalvonta.
Kuvat: Tuire Pölkki