Menu
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin videotervehdys avaa Lappeenrannan Rakennustarkastuspäivät. Lappeenranta on Suomen ilmastopääkaupunki ja RTY-päivien ohjelman toinen pääteemoista on ilmastonmuutos.
Rakennusvalvontojen työskentelyä ohjaavan kaavoitus- ja rakennuslakiluonnoksen lausunnot on käsitelty ja lausuntoyhteenveto julkaistu 11.2.2022. Ministeri valotti sähköpostitse ajatuksiaan liittyen Suomen ilmastotavoitteisiin sekä kaavoitus- ja rakennuslain etenemiseen.
1. Millaisin ajatuksin kokoatte tilaisuuden avausta?
On aina hienoa puhua rakennusalan ammattilaisille. Rakennusalalla tehdään erittäin tärkeää työtä monestakin syystä. Varmistatte, että rakennuksissamme on hyvä olla, asua ja työskennellä. Rakennettu ympäristö on myös erittäin tärkeä osa hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista, siellä on paljon mahdollisuuksia tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja, jotka vaikuttavat kauaskantoisesti.
2. Olette työskennelleet pitkään ympäristöasioiden parissa, ensin viemässä läpi Suomen ensimmäistä ilmastolakia ja nyt viimeistelemässä saman lain uudistamista. Mitkä ovat olleet mielestänne merkityksellisimpiä teemoja uudistustyössä ja työurallanne?
Kun katsoo 5 tai 10 vuotta taaksepäin, ilmastotyö on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin, siitä on tullut koko yhteiskunnan yhteinen asia. Yksi merkittävä tekijä tässä on vuonna 2015 voimaan tullut ilmastolaki. Ilmastotavoitteiden kirjaaminen lakiin antaa varmuutta siitä, mihin suuntaan maailma ja ilmastotyö on menossa. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille uusien investointien suunnittelussa, mutta myös jokaiselle ihmiselle vaikkapa kodin lämmitystavan valinnassa. Ilmastolaki antaa varmuutta siitä, että tulevaisuudessakin puhtaat ratkaisut ovat saastuttavia kannattavampia, myös kukkarolle.
3. Suomi on mukana Glasgow´n ilmastokokouksen keskeisissä aloitteissa. Miten lakiuudistus tulee toteuttamaan Suomen ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista?
Olemme nyt aivan viime metreillä ilmastolain uudistamisessa. Siinä hiilineutraaliustavoite 2035 kirjataan lakiin ja tavoitteen mukaiset päästövähennykset vuosille 2030, 2040 ja 2050. Itselleni erityisen tärkeää on se, että tavoitteet on asetettu Suomen ilmastopaneelin suosituksen mukaan – ilmastopolitiikan tulee aina pohjautua tieteen viestiin. Rakennetun ympäristön osalta erityisen kiinnostavaa on se, että myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen suunnittelua vahvistetaan. Uudistettuun ilmastolakiin tulee mukaan päästövähennysten lisäksi myös tavoite kasvattaa nielujamme.
4. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen keskeiset päätavoitteet ovat olleet hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Miten näette uudistuksen etenevän näiden osalta?
Lausuntokierrokselta saatu palaute vahvisti, että uudistuksen päätavoitteet nauttivat laajaa kannatusta yhteiskunnassamme, mutta keinoista niiden saavuttamiseksi vallitsee erimielisyyttä. Hallitus neuvottelee parhaillaan muutoksista lausuntokierroksella olleeseen lakiluonnokseen. Toivon tietenkin, että uudistuksella pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin.
Ministeri Emma Karin
terveiset rakennusvalvonnoille:
”Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Rakentaminen on erittäin iso osa ilmastoratkaisua, sillä meillä Suomessakin kolmasosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennuksissa ja rakentamisessa. Tehtävää riittää, mutta yhteistyöllä onnistumme yhteisessä urakassa. Kiitos tärkeästä työstänne!”
5. Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä. Millaisia työkaluja ministeriössä on työn alla rakennusvalvonnoille kiertotalouteen liittyen?
Ministeriössä on valmisteilla kaavoitus- ja rakentamislain lisäksi myös sen nojalla annettavia asetuksia, jotka koskevat ilmastoselvitystä ja materiaaliselostetta. Komission ehdotusta EU:n rakennustuoteasetuksen revisioksi odotellaan maaliskuun lopussa. Sen odotetaan sisältävän ehdotuksen, kuinka uudelleen käytettävien rakennustuotteiden suoritustaso ilmoitetaan. Tämä edistäisi merkittävästi kiertotaloutta rakennusalalla. Rakennustuotteiden kiertotaloutta on käsitelty myös Purater-hankkeessa.
6. Miten näette lakiuudistukseen sisältyvän rakennusvalvonnan järjestämisen kaksitasoisena ja sen mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen rakennusvalvonnoissa? Tietomallipohjainen suunnittelu on rakennussuunnittelijoille arkipäivää; eteneekö tietomallien edellyttäminen osaksi rakennuslupavaihetta lakiuudistuksessa?
Lausunnonantajat vastustivat rakennusvalvonnan järjestämistä kaksitasoisena samoin kuin sitä, että rakennustarkastajan pitäisi saada todistus rekisteristä. Ajatuksena ei tietenkään ollut, että rakennusvalvontaa hoitavien virkamiesten olisi pitänyt käydä välillä töissä jossain muualla säilyttääkseen pätevyytensä rakennusvalvonnan tehtäviin, niin kuin osa lakiluonnosta luki. Poliittinen keskustelu lausuntojen johdosta tehtävistä muutoksista on parhaillaan käynnissä.
7. Rakennusvalvontojen työhyvinvointiin vaikuttaa keskeisesti työtapojen kehittäminen ja sujuvoittaminen. Miten kaksivaiheinen lupajärjestelmä tulisi mielestänne vaikuttamaan rakennusvalvontojen työskentelyyn?
Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupaharkinnassa pohditaan sekä rakennuksen sijoittumista ympäristöönsä, että olennaisten teknisten vaatimusten toteutumista. Aivan sama harkinta tarvitaan myös rakentamisluvassa. Lausunnolla ollut lupajärjestelmä olisi tarjonnut kunnille mahdollisuuden pohtia sitä, mikä taho kunnassa olisi tehnyt alueidenkäytöllisen tarkastelun ja harkinnut sijoittamisluvan edellytykset, jos rakennushankkeeseen ryhtyvä olisi halunnut sijoittamisluvan erikseen. Pääsääntönä lakiluonnoksessa oli edelleen rakentamisluvan myöntäminen yhtenä päätöksenä. Poliittinen keskustelu lausuntojen johdosta tehtävistä muutoksista on parhaillaan käynnissä.