Menu
Mitä tietomallintamisesta on osattava rakennusvalvonnoissa, kun tietomallien tai muun koneluettavan tiedon toimittaminen rakentamisluvan liitteenä tulee pakolliseksi? Se on haastava kysymys, koska on vielä vaikea sanoa mihin ja miten laajasti tietomallintamista halutaan hyödyntää. Osaamistarve on rakennusvalvonnoissa havaittu ja siihen on reagoitu. Tämän todistaa useiden viranhaltijoiden käymät täydennyskoulutukset sekä kehityshankkeet.
Tietomallintaminen perustuu kolmen pilarin varaan, jotka ovat teknologia, säännöt ja vaatimukset sekä prosessit. Teknologiaa edustavat lukuisat sovellukset sekä tiedonsiirtostandardit, joista IFC on merkittävin. Kansallisarkisto onkin hyväksynyt IFC-tiedostot arkistointikelpoisiksi. Säännöt ja vaatimukset ovat olleet hyvin edustettuina viimeisimmissä hankkeissa. Yhteiset säännöt tietyn tiedon tallentamisen paikasta ovat tärkeät. Näin mahdollistetaan tietomallien laaja hyödyntäminen mahdollisimman monessa sovelluksessa. Prosesseilla tarkoitetaan muun muassa itse tietomallintamisen käyttöönottamista ja niiden liittämistä nykyisiin toimintaprosesseihin tai kokonaan uusien toimintaprosessien luontia.
Tietomallintamisen teknologia
Rakennusvalvonnassa ei ole tarvetta luoda tietomalleja tai hyödyntää niitä rakennusten ylläpidossa ja käytössä, joten jäljelle jää lähinnä tietomallien tarkastelu, tarkastaminen ja kommentointi. Tähänkin löytyy useita sovelluksia, joista osa on täysin ilmaisia tai maksullisia tiettyjen ominaisuuksien osalta tai kokonaan. Ilmaisten sovellusten avulla on mahdollista tarkastella visuaalisesti yksittäisiä tietomalleja sekä eri suunnittelualojen tietomalleja samanaikaisesti, eli yhdistelmämallia. PDF-suunnitelmien tarkasteluun verrattuna tietomallien visuaalinen tarkastelu edellyttää hieman harjoittelua kolmiulotteisessa näkymässä liikkumiseksi. Lisäksi näkymässä ei tavallisesti esiinny tietoa tekstinä, vaan on osattava valita objekti, jonka tietoja halutaan tarkastella. Mikäli tiedot ovat tallennettu tietosisältövaatimusten mukaisesti, ovat ne kuitenkin helposti löydettävissä myös visuaalisesti tarkastellessa.
Yhdistelmämalli, jossa LVI-, sprinkleri-, sähkö- ja rakennemallit. Visuaalinen tarkastelu auttaa hahmottamaan tilanteen perinteistä pohjapiirustusta paremmin, mutta tiedot on haettava objekteilta.
Tietomallien tarkastelun sovellukset mahdollistavat myös muun muassa automaattisten tarkastusten ja määrälaskennan suorittamisen. Ilmastoselvityksen ja etenkin siihen liittyvän materiaaliluettelon laatimista tietomalliin perustuva määrälaskenta nopeuttaa selkeästi. Automaattiset tarkastukset voisivat tarkastaa esimerkiksi esteettömyyden ja paloturvallisuuden vaatimuksia. Näiden tulosten luotettavuuden varmistamiseksi on vakioitava tietosisällöt, luotava tietomallit oikeilla työkaluilla sekä ohjelmoitava tarkastukset toimiviksi. Rakennusvalvonnan tehtäväksi automaattisten tarkastusten suorittaminen ei kuulu. Tallinnan rakennusvalvonnan hankkeessa lupajärjestelmään ohjelmoitiin tarkastustoiminto, jonka tuloksia sekä suunnittelija että lupakäsittelijä tarkastelivat. Tämä toteutustapa varmistaa sen, että tarkastussäännöt ovat kaikille yhteiset käytetyistä ohjelmistoista riippumatta eikä tarkastusten suorittamiseksi tarvitse kuin ladata tietomalli lupajärjestelmään.
Tietomallintamisen teknologiaan voidaan lukea kuuluvan myös muu koneluettava muoto. Sillä tarkoitetaan strukturoitua tietoa, jota sovellukset voivat helposti käyttää tiedon tunnistamiseen ja käsittelyyn. Hyviä esimerkkejä tällaisesta tiedosta ovat pilkulla erotetut arvot (comma-separated values, CSV) sekä avainten ja arvojen pareihin perustuva JSON (JavaScript Object Notation). Nykyisin käytössä olevat lupajärjestelmät hyvin todennäköisesti tallentavat lupahakemuksen kenttiin syötetyt tiedot johonkin tällaiseen koneluettavaan muotoon. Kuten tietomallien myös rakenteellisen tiedon hyödyntämiseksi on sovittava säännöt siitä mitä tietoa tarvitaan ja missä muodossa se tulee ilmoittaa.
Tietomallintamisen säännöt ja vaatimukset
RAVA3Pro-hankkeessa on jatkettu tietosisältövaatimusten kehitystyötä kaikkien suunnittelualojen osalta. Lausuntokierroksella ovat jo olleet ainakin talotekniikan nimikkeistöt sekä tilojen, alueiden ja pinta-alojen käsitteet ja koodistot. Parhaimmillaan on määritettynä tiedon tallentamisen ominaisuusjoukot ja ominaisuudet. Näiden vakiointi on tärkeä ohjelmistojen ja erityisesti automaattisten tarkastusten kehittämisen osalta. Tekoälyn ja koneoppimisen, kuten ihmisenkin, on nimittäin helpompi analysoida tietoa, kun se on aina samassa tallennuspaikassa ja muodossa. Yhtenäinen tiedon tallentamisen paikka parantaa myös tiedon luotettavuutta. Lupajärjestelmä ja RYTJ nimittäin lukisivat tiedot suoraan tietomallista, jolloin suunnittelijan tarvitsee syöttää tiedot vain kerran oikein suunnitteluohjelmistossa.
Tietomallivaatimusten ja sääntöjen lisäksi erilaiset ohjeet ovat tarpeellisia etenkin tietomallien hyödyntämisen alkuvaiheessa. BIM-perusteet ja tietomallikoordinaattori-koulutuksissa ohjeet ovatkin olleet suosittuja projektityöaiheita. Ohjeita on tehty tietomallien toimittamisesta ja tarkastelusta sekä käyttämisestä naapurien kuulemiseen, pelastuslaitoksen kommentointiin, rakennuksen purkamiseen, muutoslupiin ja korjaushankkeisiin.
Esimerkki vesimittariobjektin tiedoista. FI-alkuiset ominaisuusjoukot sisältävät ominaisuuksia kuten tilavuusvirta, jolle on annettu arvo 1,2. Kuvakaappaus on koekäyttöaineistosta keväältä 2022.
Tietomallintamisen prosessit
Tietomallintamisen käyttöönottamisessa on tärkeä tehdä helppoja kokeiluja, kuten on tehty esimerkiksi KIRA-digi-kehityshankkeissa sekä RAKLIn rakennuslupa tietomallilla -skaalausklinikassa. Erityisesti kokeilun kohteena on ollut tietomallintamisen hyödyntäminen lupaprosessissa. Vaikka kokeilut ovat tapahtuneet todellisissa hankkeissa, niissä on ollut mahdollista helposti palata perinteiseen lupakäsittelyyn. Näin toimien on saatu kartutettua tietoa ja kehittämistarpeita tietomallintamisen osalta, kuitenkin samalla varmistaen lupahakemusten eteneminen. Mahdollisia hyötyjä on tunnistettu useita, mutta perinteiset PDF-muotoiset suunnitelmat on tarvittu tietomallin rinnalle. Esimerkiksi laajennushankkeessa on saatettu mallintaa ja toimittaa lupahakemukselle vain laajennuksen osuus, jolloin liittyminen muihin rakennuksiin ja ympäristöön on koettu helpommin arvioitavaksi asemapiirroksen avulla.
Tietomallin avulla suunnitelmien visuaalinen esittäminen on nähty hyödylliseksi muun muassa naapurien kuulemisessa sekä lautakunnille ja muille viranomaisille esittelyssä. Etenkin henkilölle, joka ei ole harjaantunut lukemaan perinteisiä suunnitelmia, on tietomallin avulla mahdollista hahmottaa hanke helposti. Hankkeen tietomalli voitaisiin sijoittaa kaupunkimalliin, johon kuultaville osapuolille toimitetaan linkki ja he pystyvät tarkastelemaan mallia verkkoselaimella. Tosin kolmiulotteisen näkymän liikuttaminen voi olla tällaista harvoin käyttävälle haastavaa, joten siihen tarvitaan hyvät ohjeet sekä mahdollisesti ennakkoon tallennettuja näkymiä. Tulevaisuudessa olisi mahdollista tarkastella hanketta todellisessa sijainnissaan lisättyä todellisuutta ja älypuhelimen kameraa hyödyntäen.
Aikaisemmin mainitun Tallinnan lupajärjestelmän kokeiluun liittyi myös lupaprosessin tarkastelu. Tässä lupaprosessissa suunnittelija lataa tietomallin lupajärjestelmään, joka suorittaa tietomallille tarkastuksen ja laatii raportin. Suunnittelija voi joko hyväksyä raportin ja tarvittaessa täsmentää mahdollisia poikkeamisia tietomalliselostuksessa, ennen lupahakemuksen jättämistä. Hakemuksen jättämisen jälkeen rakennusvalvonnassa voidaan tarkastella tarkastusraporttia ja tietomallia tarvittavassa laajuudessa. Näin rakennusvalvonnalle tietomallin tarkasteluun riittäisi kevyet ja ilmaiset katseluohjelmistot, joiden käyttäminen onnistuu pienen harjoittelun jälkeen. Rakennusvalvonnassa vältyttäisiin tällöin tietomallin tarkastamiseen vaadittavien sovellusten hankkimiselta, osaamisvaatimukset olisivat vähäisemmät eikä nykyistä lupaprosessia tarvitsisi muuttaa merkittävästi.
Tietomallintamiseen perustuva lupaprosessi Future Insight Groupin laatimaa prosessia mukaillen. Prosessissa luvanhakija tai suunnittelija suorittaa tietomallin tarkastuksen lupajärjestelmässä ennen lupahakemuksen jättämistä. Lupakäsittelijä käy läpi tarkastuksen tulokset ja tekee muut toimenpiteet kuten nykyisessäkin lupaprosessissa.
Tietomalliosaaminen
Tietomallien tarkasteluun riittää melko vähäinen osaaminen. Itse tiedon tarkastelua helpottaa, mikäli lupajärjestelmä tai muu ohjelmisto lukee tietomallista tarvittavat tiedot vaikkapa taulukkoon tai muuhun raporttiin. Kolmiulotteisessa näkymässä tiedon lukeminen ja näkymässä liikkuminen vaativat harjoittelua. Ominaisuudet kuitenkin toimivat lähes samalla tavalla kaikissa sovelluksissa, joten yhden ohjelmiston opittuaan on helppo käyttää myös muita ohjelmistoja. Automaattisten tarkastusten suorittaminen, raportointi ja kommentointi tietomalliin ovat hieman vaativampia tehtäviä nykyisissä sovelluksissa, mutta sovelluskehitykseen ja toimintamalleihin vaikuttamalla niitä voidaan helpottaa.
Rakennusvalvonnoissa tietomalliosaamista on kehitetty muun muassa koulutuksissa, joita ympäristöministeriö on tukenut. Useat koulutuksiin osallistuneet ovatkin kokeneet tietomallintamisen osaamisen kehittyneen merkittävästi, mutta huolenaiheena on ollut osaamisen säilyminen. Lupahakemuksille vapaaehtoisesti toimitettavat tietomallit ja niiden tarkastelu suunnitelmien lisämateriaalina olisi tietenkin paras tapa ylläpitää ja kehittää tietomallintamisen osaamista koulutuksen jälkeen. Todellisten hankkeiden tietomallien saaminen lupahakemukselle voi olla haastavaa. RAVA3Pro-hankkeessa on tietosisältövaatimusten lisäksi saatavilla koekäyttöaineisto, joka myös soveltuu tietomalliosaamisen harjoittamiseen.
Rakennusvalvonnat ovat mukana luomassa tietosisältövaatimuksia ja tietomallien hyödyntämisen prosesseja omassa toimintaympäristössään. Ohjelmistokehittäjien tehtäväksi jää näiden toteuttaminen omissa ohjelmistoissaan ja suunnittelijoiden tehtäväksi tietosisältövaatimukset täyttävien suunnitelmien laatiminen. Mikään näistä ei ole täysin valmis, mutta kehitystyö on hyvässä vauhdissa ja tarvittavaa osaamista hankitaan koulutusten, kokeilujen sekä kokemusten jakamisen avulla.
Timo Värinen
Lehtori.
Metropolia ammattikorkeakoulu.