Menu
Tietomallin hyödyntäminen rakennushankkeen eri vaiheissa on tapahtunut parinkymmenen vuoden aikana ja nyt se on lisätty myös lainsäädäntöön. Rakentamisen eri osapuolien tulee ymmärtää tehtäviensä edellyttämällä tavalla tietomallin merkitys ja hallita niiden käyttö. Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. Aikaa on siis reilut puolitoista vuotta omaksua ja ottaa käyttöön asioita, joita kuitenkin samaan aikaan vielä kehitetään esimerkiksi RAVA3-hankeen muodossa. Myös talotekniikan tarkastajat ovat ottamassa tietomallin tarkastelun osaksi työnkuvaansa.
Tietomallin käyttö nyt
Työmaalla on jo arkipäivää tarkistaa tietomallista materiaaleja, yhteensopivuuksia, risteilyjä ja tilantarpeita. Suurimmat ratkaisut tehdään rakentamislupaa myönnettäessä ja siksi myös rakennustarkastajien on otettava tietomallien perusteet haltuun. Talotekniikan osalta tietomallia voidaan hyödyntää heti rakentamislupavaiheesta lähtien sopivilta osin, joita ovat esim. ilmanotto- ja ulospuhallussäleiköt, kulku- ja huoltoreitit ja teknisten tilojen koko. Talotekniikan tietomalli etenee ja täydentyy muun suunnittelun ja rakentamisen mukana.
Rakennushankkeen erityissuunnitelmia käydään läpi erityissuunnittelijan ja rakennusvalvonnan talotekniikkatarkastajan kesken lupavaiheen teknisissä ennakkoneuvotteluissa. Suunnitelmat ovat tässä vaiheessa alustavia. Järjestelmätason ratkaisut ja tilantarpeet määrittelevät hanketta, joten niiden suunnittelun tulee olla varsin pitkällä. Suunnitelmien läpikäynti tapahtuu LVI-suunnittelun ja -toteutuksen perusteet -asiakirjan, tietomallin ja PDF-tulosteiden avulla.
Tietomallien käyttö rakennushankkeen suunnitelmien esittelyssä on yleistynyt. Yhteisten pelisääntöjen puuttuessa tietomallien esittelykäytäntö on ollut kirjavaa. Itsenäinen ja sujuva Solibrin käyttö vaatii jatkuvaa harjoittelua.
Covid-aika ja etätyöt nopeuttivat digitalisaation käyttöönottoa myös rakennusvalvonnassa. Parin vuoden periodi vastasi tehokkuudeltaan varmasti viittä tavallista vuotta.
Rakentamisluvan myöntämisen jälkeen
Tietomallien käyttö rakennushankkeen suunnitelmien esittelyssä jo arkipäivää. PDF-tulosteet leimataan edelleen vastaanotettu-leimalla.
Parhaaseen lopputulokseen on päästy, kun suunnitelmia tarkastellaan yhdessä LVI-suunnittelijan kanssa, niistä keskustellaan, esitetään kysymyksiä ja saadaan vastauksia sen sijaan, että rakennusvalvonnan LVI-tarkastaja selvittää asioita omassa kammiossaan.
Rakennusvalvonnan LVI-tarkastaja käy suunnitelmia oman mielenkiintonsa, taustansa (suunnittelu/urakointi) perusteella ja kiinnittää huomionsa huomaamiinsa usein toistuviin knoppeihin ja kyselee niistä suunnittelijalta.
Tietomallien pyörittäminen voi tuntua haastavalta ja vaatii niiden jatkuvaa käyttöä ja siksi pdf-suunnitelmien läpikäyminen saattaa tuntua kätevämmältä. Hyöty rakennusvalvonnan ja suunnittelijan välisestä työnjaosta perustuu kokemukseen, keskustelutaidosta, avoimuudesta ja myös aikaisemmista yhteisistä hankkeista.
RAVA3-hanke
Taloteknisten suunnitelmien automattista tarkastamista/läpikäyntiä on selvitetty RAVA3pro-hankkeessa. Tarkastussääntöjen laatiminen on kuitenkin haastavaa ja ehkä talotekniikan osalta haastavampaa kuin esimerkiksi vaikkapa ikkunapinta-alojen tai ovileveyksien kohdalla.
Esimerkiksi ilmanvaihdon kelpoisia ja paloturvallisia ratkaisuja kanavan siirtyessä paloalueelta toiselle on useita. Tämänhetkisen tilanteen perusteella taloteknisten suunnitelmien tarkastelu on visuaalista. Automaattisen tarkastelun kehitysmahdollisuuksia kannattaa kuitenkin seurata.
Koulutus
Monet rakennusvalvonnat ovatkin kouluttaneet henkilökuntaansa ja myös ministeriö on jakanut rahoitusta koulutukseen osallistumista varten. Metropolia järjestää eritasoisia kursseja ja esimerkiksi Vantaan rakennusvalvonnan koko talotekniikkaryhmä on suorittanut siellä koulutuksen.
Itse osallistuin Metropolian järjestämään 15 opintopisteen tietomallikoordinaattorikoulutukseen vuonna 2021. Opinnäytetyöni aihe oli Huoltotilan varmistaminen tietomallin avulla. Rakennusvalvonnan rooli suunnitelmien tarkastamisessa on ennen kaikkea ohjaava ja keskusteleva. Rakennusvalvonta voi tukea LVI-suunnittelijaa, jos rakennushankkeeseen ryhtyvä tai rakennussuunnittelija ei ymmärrä huoltotilan merkitystä. Tietomallia voidaan hyödyntää jo lupavaiheessa. Suunnitteluprojektit käynnistyivät aina tilavaruksilla teknisissä tiloissa, kuiluissa ja alakatoissa. Näiden perusteella rakennussuunnittelija laatii pääpiirustukset leikkauksineen ja julkisivuineen, joiden perusteella rakennuslupa myönnetään.
Mielestäni on tärkeää tarkastella taloteknisiä järjestelmiä huoltomiehen pään korkeudelta esim. lisäämällä hahmo ja kuljettamalla sitä lattiaa pitkin. Näin on mahdollista havaita laitteita, palo- ja säätöpeltejä, huoltoluukkuja ja huoltoreittejä siten, että huolto jatkossa onnistuu. Tarkastelu on tällä hetkellä manuaalista ja tarkastustyökalujen kehittäminen on haastavaa.
Opinnäytetyön kirjoitustyön aikana saatu palaute
Opinnäytetyösi luettuani minulle jäi kuitenkin tunne, että nyt puhutaan paljon isommasta asiasta kuin vain huollettavuuden varmistamisesta. Tekstissä tuodaan kokonaisvaltaisesti esiin se, miten tietomallin (ja etäyhteyksien) hyödyntäminen tuo ihan uusia ulottuvuuksia suunnittelijan ja tarkastajan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Tietomallin avulla suunnitelmien esittely ja tarkastus hyppäävät kaiken kaikkiaan uudelle tasolle, toki muutos lienee suurin juuri huolettavuuden tarkastamisen osalta. Etenkin isoissa kohteissa 2D-kuvista on todella vaikea hahmottaa kokonaisuutta, varsinkin kun otetaan huomioon tarkastukseen käytettävissä olevan ajan rajallisuus.
Vantaalla käyttöön otetut tietomallikäytännöt ovat todella tervetulleita, toivottavasti ne yleistyvät muissakin kaupungeissa. Siinä tämä opinnäytetyö voi toimia hyvänä alkusysäyksenä.
Sasu Karkiainen, Toimitusjohtaja, Insinööritoimisto AX-LVI Oy.
Käytännön esimerkkejä tietomallitarkastelusta
Ohessa muutamia hyviä ja vähemmin hyviä esimerkkejä tietomallin hyödyistä rakentamisen eri vaiheissa.
Näkemyksiä: Kohteen esittely sujuu tarkoituksenmukaisesti mallin kautta, koska tasokuvilla asioita jää ”puheen” varaan ja niiden hahmottaminen voi olla tulkinnanvaraista. Mallin tietosisällön määrittelyyn tulee tehdä minimitaso, jolloin voi teknistä yksityiskohtaa arvottaa tarvittaessa. Syy-yhteyssuhteen hahmottaminen ja erityispiirteiden perustelu on huomattavan helppoa. Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja tuntui erittäin toimivalta tavalta hahmottaa koko kohde.
Timo Svahn, DI, FISE PV, kehitysjohtaja, LVI-tekniikka.
Korttelikohde Tikkurila
Kokonaisuus: Tietomallien avulla voidaan hahmottaa järjestelmäkokonaisuudet. Samalla voidaan tarkastella LVI-tekniikan liittyminen rakenteisiin, julkisivuihin ja esim. ilmanottojen etäisyydet ongelmakohdista.
Huollettavuus: Huoltotilat on nähtävissä pohjakuvasta ilman muuta tekniikkaa, mutta mallissa näkyvät myös huoltoa haittaavat rakenteelliset esteet tai muut asennukset.
Palotekniikka: Paloaluerajat on yleensä selkeintä katsoa palokonsultin paloaluekaaviosta, mallin avulla voidaan toki tarkastaa palopeltien sijainnit.
DI Aki Kurronen hall. pj., Fise Poikkeuksellisen vaativa, Insinööritoimisto Entalcon Oy.
Korttelikohde Tikkurila
Kortteli koostuu useammasta kiinteistöstä ja maanalaisesta pysäköintihallista. LVI-suunnitelmia tarkasteltiin tietomallin avulla ja tehtiin kuvakaappaukset. Tässä esimerkissä huoltotilaa oli riittävästi. Kyseessä oli suunnittelumalli, joten siitä puuttui mm. sähköhyllyt ja ryhmäkeskukset.
Kohteen suunnittelijoiden mielestä työskentelytapa voisi yleistyä rakennusvalvontojen piirissä.
Insinöörit Petteri Salin ja Onni Moilanen, Suomen Talokeskus Oy.
Hotellihanke Helsinki-Vantaan lentokentällä
LVI-tarkastaja halusi työmaakäynnin yhteydessä varmistaa keittiön rasvakanavan materiaalipaksuuden. IV-työnjohtajalla oli mukanaan tabletti, jolla hän avasi tietomallin, josta selvisi kanavan seinämän olevan 1,25 m paksuinen. Kanavan paloeritys oli luokkaa EI 120. Asia voitiin varmistaa heti.
LVI-tarkastaja Jorma Sulander, Vantaan rakennusvalvonta.
Tulevaisuus
Rakennusvalvonnan tarkastusinsinööreillä tulee olla valmius ymmärtää tietomallin hyödyt ja ohjata erityissuunnittelijaa esittelemään ja ”pyörittelemään” tietomallia suunnitelmien esittelyn yhteydessä. Asennuskokemuksesta on aina ollut hyötyä niin suunnittelijalle kuin rakennusvalvojalle. Tietomalli auttaa ymmärtämään kolmiulotteista todellisuutta helpommin kuin perinteelliset 2D-tulosteet.
Harri Aavaharju
LVI-insinööri.
S-ryhmän logistiikka-keskus
Tammikuussa 2018 valmistuneen Sipoossa sijaitsevan S-ryhmän logistiikkakeskuksen LVI-suunnittelusta vastasi Ramboll. Hankkeen pohjapinta-ala on 180000 m².
LVI-suunnittelija esitteli kohteen tietomallin rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Malli oli jaettu viiteen osamalliin ja kunkin esittelyyn varattiin kaksi tuntia. Suunnitelmien esittely tapahtui vuoden 2015 aikana. Suunnittelija korjasi tarkastelussa havaittuja puutteita/ tarkennuksia ja tulosti piirustukset kahtena sarjana, jotka leimattiin Sipoossa.
Asuinrakennus Tikkurilassa
Suuren rakennusliikkeen korttelihankkeessa vuosina 2013–2016 oli rakennusluvat haettu ennen kuin tekniset ennakkoneuvottelut olivat käytössä. Tämä tuli ilmi suunnitelmien esittelyvaiheessa, jolloin ilmeni seikkoja, joihin ei voinut enää puuttua. Eräässä seurantakatselmuksessa kysyin LVI-työnjohtajilta, onko kaikki OK suunnitelmien osalta. IV-työnjohtaja otti esille tilan ahtauden/puutteen iv-konehuoneessa.
Kohdetta ei ollut mallinnettu ja niinpä sovimme kokouksessa, että suunnittelija mallintaa iv-konehuoneen. Mallin perusteella konehuoneen laajentamiseksi jouduttiin hakemaan RAM-lupaa. Laajennuksen pinta-ala oli 8 m². Kulkuyhteys konehuoneeseen jäi edelleen hankalaksi.
Päiväkoti Tikkurila
Tietomallitarkastelun perusteella yhdessä LVI-suunnittelijan kanssa todettiin, että suunnitelmia on hieman tarkennettava seuraavilta osin: sulkuventtiilit tulee olla huollettavissa ja vaihdettavissa, ne eivät voi sijaita sähköhyllyjen yläpuolella, kaikkien LVI-laitteiden IMS-yksiköt, palopellit, säätöpellit, puhdistusluukut ym. tulee sijaita niin, että niitä voidaan asentaa, käyttää ja huoltaa. Tämä pääosin toteutuikin, joka kertoi siitä, että suunnittelu oli tehty huolella. IV-konehuoneessa oli 616 leveä kulkureitti kun sen tulisi olla vähintään 900 mm. Suunnittelija korjasi havaitut puutteet.
Koulun saneeraus
Oheinen palaute saatiin hankkeen lvi-suunnittelijalta:
Taustaa: Kohde muodostuu useasta eri rakennusosasta, joissa tehdään toiminnallisia muutoksia ja uusitaan vanhaa talotekniikkaa vain muutosalueiden osalta. Vanhat rakenteet ja tekniikat on laserkeilattu ja niiden pohjalta on muodostettu pistepilvi- ja inventointimallit suunnittelun pohjaksi. Laajennuksen osalta on luonnollisesti tuotettu uusi tietomalli, joka on liitetty kokonaisuuteen.
Esittelystä: Kohdetta esiteltiin tapaamisessa (samalla toimitettiin normaalisti pdf-tiedostot lupapisteeseen) yhdistelmämallin avulla NavisWork-ohjelmalla. Yhdistelmämallissa oli esitetty kalusteet, alakatot, rakenteet, LVI-tekniset järjestelmät, sähkötekniset järjestelmät yms. Lisäksi käsiteltiin myös tekstimuodossa olevia aineistoja.