Rakennustarkastuspäiviä vietettiin maaliskuun puolivälissä Helsingissä pari viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Rakentamislakipaketti oli saanut eduskunnan hyväksynnän vaalikauden kolmanneksi viimeisenä lakina 1.3. tasan kaksi viikkoa ennen Rakennustarkastuspäivien avajaisia 15.3.2023.
Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) nosti esiin asuinrakentamisen, kiertotalouden ja energiarenessanssin. Vuonna 2022 Helsingissä jäätiin viime vuosien asuntomäärien ennätysmääristä, 8000 asuntoa vuodessa, mutta luvitusta tuli kuitenkin 5800 asunnolle. Kaupungin omatkaan investoinnit eivät ole jumittaneet siinä määrin kuin Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen olisi pahimmillaan voinut tehdä. Rakennusvalvontapalvelut ovat toimineet kapasiteettinsa ylärajoilla. Helsinki päätti päivittää rakennusjärjestystänsä, vaikka uuden tarve aktualisoituu rakentamislain myötä muutoinkin. Energiatehokkuus ja kiertotalous ovat nousseet painopisteeseen toimialalla sitä mukaa kun Helsinki tavoittelee hiilineutraalisuutta nopeutetussa aikataulussa. Asuntosuunnittelun laatu on keskusteluttanut. Pitäisikö regulaatiota kaavoituksen ja tontinluovutuksen avulla lisätä, vai annetaanko markkinavoimien huolehtia? Poliittiset näkemykset menevät osin ristiin.
Tekoälyn mahdollisuuksiin sukeltanut, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n puheenjohtajana vuosi sitten aloittanut Vantaan rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto kokee rakentamislain mahdollisuutena suunnata rakennusvalvonnan voimavaroja ”oikeasti” tärkeisiin asioihin. Luvituksessa voi keskittyä kohteisiin, joilla on vaikkapa hiilineutraaliuden kannalta merkitystä. Pykäliin kirjattu periaate sattumanvaraisista tarkastusmenettelyistä antaa viranomaiselle harkintaa suhteessa vastuullisiin tahoihin, mutta myös puuttumisvelvoitteen, jos laiminlyöntejä viranomainen havaitsee. Levanto toivotti tervetulleeksi loppuunmyytyyn tilaisuuteen, joka keräsi Hotelli Presidenttiin ennätykselliset 370 osallistujaa.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski tarkasteli lyhyemmän ja pitemmän aikavälin haasteita. Vahva yhtenäisriippuvuus kytkee yhteen rakennettua ympäristöä rajusti tuhoavan Venäjän hyökkäyssodan seurannaisvaikutuksia ilmastonmuutoksen hidastamisen välttämättömyyteen ja luontokadon pysäyttämiseen. Vihreä siirtymä pitää ymmärtää suuressa määrin finanssialan kysymyksenä. Hyvinvointiyhteiskunnan perustana oleva taloudellinen kestävyys on kytköksissä ekologiseen kestävyyteen. Riippuvuus on tajuttu eritoten USA:ssa eikä pelkästään EU:ssa. Suomessa vihreä siirtymä edellyttäisi lähivuosikymmeninä jopa 200 miljardin euron investointeja. Sosiaalisen kestävyyden merkitys nostaa päätään. Sitä on vaikeampi määritellä samoin kuin kulttuuristakin kestävyyttä. Kysymys on loppujen lopuksi kokonaiskestävyydestä.
CEBC:n (The Consortium of European Building Control) Presidentiksi vuonna 2021 valittu espanjalainen Sergio Vazquez työskentelee eurooppalaisista teknisistä arvioinneista (ETA) vastaavien laitosten organisaation EOTA (The European Organisation for Technical Assessment) pääsihteerinä Brysselissä. Vazquez loi yleiskatsauksen vuonna 1989 perustetun CEBC:n tähänastiseen työhön. RTY:stä tuli CEBC:n jäsen vuonna 1993 ja ympäristöministeriö seurasi 11 vuotta myöhemmin. CEBC:ssä mukana olevien eri maiden rakennusvalvontojen ja lainsäädännön vertailu ja parhaimmista käytännöistä raportointi on ollut järjestön toiminnassa keskeistä. Viime vuosien aikana on keskusteltu paljon digitalisaatiosta. Vazquez kertoi selvityksestä, jossa oli kartoitettu erilaisista rakennusvirheistä vakuutusyhtiöiltä vaadittuja korvauksia Espanjassa. Yli 70 prosentissa tapauksista vesi ja kosteus oli ollut vaurioihin ainakin osasyynä. Vaurioiden välttämiseksi tarvitaan tietoa, osaamista ja oikeaa asennetta. CEBC:n kevään 2023 työkokous järjestettiin Manchesterissä 14.–16.5.
RTY:n puheenjohtaja Risto Levanto tähyää luottavaisena kohti puolentoista vuoden päästä voimaan tulevaa rakentamislakia. Muutoksia rakennusvalvonnan tehtäviin tulee – ja hyvä niin.
Ylijohtaja Teppo Lehtinen ja hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi joutuivat jännittämään vaalikauden toiseksi viimeiseen eduskunnan täysistuntoon saakka rakentamislain läpimenoa.
Loppukesästä 2022 Helsingin rakennusvalvontapalveluiden johtajana aloittanut Leena Jaskanen (vas.), Helsingin rakennusvalvontaviraston ent. yliarkkitehti Juha Pulkkinen ja nykyinen yksikön päällikkö Salla Mustonen (selin oik.) keskustelutauolla. Arkkitehtien rooli on ollut Helsingin rakennusvalvonnassa perinteisesti vahva.
Rakentamislaki
Muuttuva lainsäädäntö oli päivien odotetuimpia osioita. Rakentamislakipakettia lähti avaamaan ympäristöministeriön hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi. Rakentamislaki tarkoitti uusien lakien lisäksi muutoksia 60 muuhun lakiin, joukossa maankäyttö- ja rakennuslaki. Sitten kun rakentamislaki tulee vuoden 2025 alusta voimaan, poistuu maankäyttö- ja rakennuslaista rakentamista koskevat pykälät ja lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa jo vuoden 2024 alusta. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa sinne viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä. Kunnilla on toisin sanoen varattu siirtymäaikaa, jotta uudet tietojärjestelmäkäytännöt ehditään saattaa toimintakuntoon.
Lupajärjestelmään tulevat muutokset ovat luonnollisesti kiinnostaneet rakennustarkastajia uudistuksen pitkäksi venyneen valmisteluprosessin kaikissa vaiheissa. Alle 30 neliömetrin rajan alle jääviä muita kuin asuinrakennuksia koskeva luvasta vapautus kirvoitti keskustelua. Useimmille paikallaolijoille tuntui olevan selvillä, missä menee asuin- ja muun käytön ero: hellassa. Takka ei ole hella, painotti Kirsi Martinkauppi. Valiokuntavaiheessa vaihdettiin 42 §:n 3 momentissa lausuntopalautteen perusteella ”ja” sanaksi ”tai”, jotta ei synny epätietoisuutta korjaamistoimenpiteen luvanvaraisuutta arvioitaessa. Ympäristövaliokunnan mietintö aiheutti joitakin paljon yllätyksellisempiäkin muutoksia. Poikkeamislupaa koskevaa 57 §:ää rukattiin kunnallisen itsehallinnon rajoja kolkutellen. Lainsäätäjä ratkaisi kunnan puolesta, kuinka rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Erityinen syy asemakaavasta poikkeamiseen on kiertotalouden ja vähähiilisyyden tukeminen. Poikkeamismenettelyn avulla edistettäisiin valiokunnan mukaan tilankäytön tehokkuutta ja tyhjien tilojen määrän vähentämistä ilman työläämpää kaavan muuttamisprosessia.
Myös purkamisluvan edellytyspykälä muuttui verrattuna hallituksen esitykseen (HE 139/2022 vp). Lukijasta riippuu, katsooko eduskunnan hyväksymän 56 §:n olevan soveltamisalaltaan hallituksen esittämää väljempi. Kaavoituksellista haitattomuutta koskevaa edellytystä ei sovelleta, jos rakennuskohde sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan. Ympäristövaliokunta viittaa taantuviin alueisiin, mutta säännös on tarkoitettu sovellettavaksi vain yksittäisen kohteen purkamiseen. Edellytyksenä on tällöin, että purkaminen johtaa merkittävään purkumateriaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista ei kuitenkaan saa vaikeuttaa. Lain valmistelun aikana käydyssä purkamiskeskustelussa tuntui toisinaan unohtuvan, ettei nykyinenkään laki ole tarkoittanut luoda mitään uudentyyppistä rakennuksen purkamisen rajoittamista koskevaa lupajärjestelmää. Purkamisen rajoittaminen perustuu jatkossakin kaavaan tai rakennusperintölakiin. Valiokunnan aikaansaama muotoilu voi parhaimmillaan antaa pontta konkreettisille suojeluoperaatioille, kuten vaikka rakennuskiellolle. Rakennuksen omistajan kannalta ei ole toivottavaa, jos viranomainen vitkuttelee eikä omistajalla ole edellytyksiä sen arvioimiseen, lähteäkö investoimaan rakennuksen ylläpitoon vai ei.
Rakennusjärjestyksen rooli ja suhde lupajärjestelmään keskustelutti auditoriota. Valmistelun aikana ja hallituksen esityksessä on tuotu esiin, ettei luvanvaraisuudesta vapautuminen tarkoita vapautta olla noudattamatta rakennusjärjestystä (HE 139/2022 vp s. 169). Rakennusjärjestystä koskeva pykälä vastaa asiallisesti nykyistä kuitenkin niin, että rakennusjärjestys ja sen määräykset voivat koskea myös yleisiä alueita, kuten katualueita. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat edelleen koskea muun muassa rakennuksen kokoa ja sen sijoittamista, kunhan määräykset eivät ole kiinteistönomistajalle kohtuuttomia. Kuntakaava ja Suomen rakentamismääräyskokoelma syrjäyttävät nykyiseen tapaan rakennusjärjestyksen samaa asiaa koskevan määräyksen. Kirsi Martinkauppi korosti, ettei rakennusjärjestyksellä saa ”kikkailla” lupakynnyksen alle jäävien rakennuskohteiden rajoittamiseksi. Tämän kirjoittaja korosti, että luvanvaraisuus ja mitä määräyksiä ja rajoituksia ylipäätään pitää noudattaa ovat kaksi eri asiaa. Keskustelu aiheesta jatkui vielä myöhemmin. Rakennusjärjestyksen rooli säilyy vahvana, oli allekirjoittaneen yhteenveto, ja samaa mieltä Kirsikin päivien päätteeksi oli.
Emätilaperiaate kiinnosti perustuslakivaliokuntaa. Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan asiasta säätämistä lailla, mikäli emätilaperiaatetta haluttaisiin edelleen käyttää osana yksittäisen suunnittelutarveratkaisun harkintaa (PeVL 64/2022 vp). Soveltamis- ja oikeuskäytäntöön perustuvasta emätilaperiaatteesta ei ympäristövaliokunnassa haluttu muodostaa lakiperustaista lupaedellytystä. Niinpä kun tällaisia ”piilossa olevia lupaedellytyksiä” ei saa lupaharkinnassa olla, jää emätilaperiaate historiaan, totesi Martinkauppi. Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus ei kuitenkaan mihinkään katoa.
Kuten arvata saattoi, sisältää rakentamislaki sen verran paljon uutta nykyiseen verrattuna, ettei tunnin mittaisessa katsauksessa ennätä ottaa esiin kuin vain joitakin kysymyksiä. Pätevyyden toteaminen sekä hiilineutraalisuuteen liittyvät uudistukset käsiteltiin omissa esityksissä.
Lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki selosti yhtä aikaa rakentamislain kanssa 1.1.2025 voimaan tulevaa lakia rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. Tämä ns. pätevyyden toteamislaki tekee muun muassa arkkitehdin ammatista Suomessa säännellyn ammatin. Sitten kun pätevyyslain tarkoittamalla tavalla ympäristöministeriö on valtuuttanut yhden tai useamman toimielimen antamaan suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin tarvittavia pätevyystodistuksia, osoittaa henkilö rakennusvalvonnalle pätevyytensä toimielimen todistuksella. Pätevyystodistus vaaditaan neljässä ylimmässä pätevyysluokassa (tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa ja poikkeuksellisen vaativa). Kelpoisuuden arviointi jää edelleen rakennusvalvonnan tehtäväksi. Kolmessa ylimmässä luokassa viranomainen voi kelpoisuutta arvioidessaan ottaa huomioon hankkeen erityispiirteet. Perustellusta syystä viranomainen voi kaikissa luokissa arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen tai onko henkilö aikaisemmassa suunnittelu- tai työnjohtotehtävässä edeltävien kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyytensä samanlaiseen tehtävään. Kelpoisuuksia koskeva rakentamislain siirtymäsäännös muuttui ympäristövaliokunnan mietinnön mukaiseksi. Siirtymäsäännöksen turvin henkilöä, jolla on minkä tahansa vaativuusluokan mukaisiin tehtäviin saatu kyseisen rakennusvalvonnan antama hyväksyntä, pidetään kyseisessä kunnassa kelpoisuusvaatimukset täyttävänä vastaaviin tehtäviin, ilman mitään aikarajaa. Pätevyyden toteamislaki mahdollistaa vuorostaan ympäristöministeriön hyväksymään yhteisön (esim. FISE Oy:n) ennen 1.1.2025 toteamat pätevyydet toteamislain mukaisiksi pätevyyksiksi joko kokonaan tai osittain enintään viiden vuoden ajaksi. Pelkoa pätevyysvaatimukset täyttävien suunnittelijoiden ja työnjohtajien vajeesta ei ainakaan lainsäädännön johdosta pitäisi siis olla.
RTY:n edellinen puheenjohtaja Pekka Seppälä (vas.) seurasi Oulun rakennusvalvonnan johtajana Tapani Mäkikyröä (kesk.). Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo (oik.) luovutti Topten-toiminnan omistajuuden RTY:lle. Myös Pasilla on yhteyksiä Ouluun, jossa hän suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon.
RTY:n johtokunnasta jäi tällä kertaa pois kaksi (Pekka Seppälä ja Markku Vaittinen). Anu Montin Oulusta ja Tero Jelekäinen Kalajoelta valittiin uusina seuraavalle kaksivuotisjaksolle. Johtokunnassa on puheenjohtajan (Risto Levanto, oik.) ja varapuheenjohtajan (Leena Salmelainen, kolmas oik.) lisäksi 12 jäsentä.
Energia ja ilmasto
Ilmastoselvitys ja materiaaliseloste ovat rakentamislain suuria uudistuksia ja kulttuurimuutos. Rakennusneuvos Matti Kuittinen raportoi niistä molemmista. Vähähiilisen rakentamisen tiekartta valmistui vuonna 2016. Seuraavana vuonna oli vuorossa vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit. Vuonna 2019 valmistui vähähiilisyyden arviointimenetelmästä ensimmäinen versio. Arviointimenetelmän toinen versio asetusluonnoksineen oli lausuttavana vuonna 2021. Viime vuonna lausunnolle laitettiin päivitetyt asetusluonnokset sekä ilmastoselvityksestä että materiaaliselosteesta. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista annettavan valtioneuvoston asetuksen sisältöä (eli raja-arvoja) ei ole vielä julkistettu. Ensimmäisiä laskuharjoituksia on konsultin toimesta tehty. Kysymys on mitä suurimmassa määrin poliittinen ja siirtyy maan uuden hallituksen työlistalle. Voimassa olevan uuden ilmastolain mukaan Suomen kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035, minkä jälkeen edetään kohti hiilinegatiivisuutta.
Kuittinen havainnollisti tulevien uusien asetusten soveltamisalaa kolmella korilla. Ensimmäisessä korissa ovat ne uudet rakennukset, joihin ilmastoselvitys ja materiaaliseloste tarvitaan ja joita tulee koskemaan raja-arvot. Toisessa korissa ovat rakennukset, joihin selvitys ja seloste tarvitaan, mutta joihin ei raja-arvoa sovelleta. Kolmanteen koriin kuuluvat rakennukset, joita vaatimukset eivät koske lainkaan. Esimerkiksi erillispientaloja eivät hiilijalanjäljen raja-arvot rakentamislain 38 §:n mukaan koske, vaikka niidenkin rakentamislupahakemukseen pitää ilmastoselvitys ja materiaaliseloste liittää (61 §).
Päiviä juontanut Juha Salmi jäi pohtimaan, voisiko metsien hakkuiden vähentämisestä löytyä Suomen hiilinielujen pelastus ja onko hankkeiden rahoittajien kunnianhimo suurempi kuin lainsäätäjän. Tuleva hallitusohjelma tulee olemaan tärkeässä roolissa.
Helsingin hiilipäästöistä ja uusiutuviin energialähteisiin kannustavista remonteista kuultiin kahtena päivänä. Hiilineutraali Helsinki 2030 -työtä ohjaa pormestarin johtama työryhmä, kertoi johtava energia-asiantuntija Anni Tyni. Merkittävimmät päästölähteet Helsingissä ovat lämmitys ja liikenne. Rakentamisen päästöt eivät ole mukana suorien päästöjen tarkastelussa. Uudiskohteissa hiilijalanjälki lasketaan, mutta raja-arvoja ei ole hankkeille asetettu. Jo pelkkä laskenta auttaa ryhtyviä hahmottamaan päästöjen muodostumista ja kannustaa niiden vähentämiseen. Energiarenessanssitiimin toimintaa esitteli tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä. Tiimi sijoitettiin rakennusvalvonnan yhteyteen, mikä on edesauttanut molemminpuolista viestintää. Taloyhtiöiden energiaremontit halutaan tehdä haluttaviksi ja helpoiksi. Tiimi kokoaa ja jäsentää tietoa kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Arvoristiriidoilta ei aina pysty välttymään, kun eurot ratkaisevat.
Jouni Vastamäki (Järvenpää–Hyvinkää, vas.), Risto Levanto (Vantaa) ja Jukka Hyttinen (Joensuu, oik.) keskustelivat Juha Salmen johdolla rakennusvalvonnan sujuvuudesta ja hyvistä käytännöistä.
Kuntaliiton Myytti-tiimin lakimies Minna Mättö (vas.) ja erityisasiantuntija Paula Mäenpää (oik.) ovat kokeneita rakennusvalvonnan ammattilaisia. Rakentamislain valmistelun monet käänteet heitä työllistivät – eikä tahti hellitä kun kunnissa valmistaudutaan uuden lainsäädännön voimaantuloon ja soveltamiseen.
Arkkitehti Panu Latvala (Vantaa) tekee päivillä tiukkoja kysymyksiä.
Perinteisiä ratkaisuja, ja helsinkiläisiä
Hirsirakennusten siirrossa ja uudelleenpystytyksessä syntyviä tulkintaongelmia on selvitetty ympäristöministeriön tilaamassa selvitystyössä RTY:n toimesta. Kevään mittaan ministeriön sivuille ilmestyvä raportti kannustaa käyttökelpoisten hirsirakennusten ja niistä purettavien osien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen aina kuin suinkin mahdollista. Vaikka siirrettävästä hirsirakennuksesta on vaikea ilman tarpeettoman suuria korjauksia muokata täysin nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia täyttävää, on muutoin maatuvaksi jäävän hirsimateriaalien uudelleenkäyttö uuden rakentamislainkin kannustamaa kierrätystä. Poikkeuksia määräyksistä on mahdollista myöntää mutta ne pitää perustella ja kirjata päätökseen huolellisesti, totesi raporttia esitellyt Lauri Jääskeläinen.
Arkkitehti Pauli Siponen esitteli Helsingin Oulunkylään rakenteilla olevaa kerrostaloa, johon tulee painovoimainen ilmanvaihto. Runko on paikalla valettua betonia. Julkisivuissa käytetään kahden–kahden ja puolen kiven reikätiilimuurausta. Lupavaiheen energialuokaksi saatiin B. Kohde tulee normaalia helsinkiläistä kerrostalorakentamista 1,3 kertaa kalliimmaksi. Ilmanvaihto- ja muiden ratkaisujen seuranta-ajaksi on kaavailtu viittä vuotta, osana kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.
Vuodesta 2009 lähtien toiminnassa olleen Helsingin ullakkotiimin työtä esittelivät tiimipäällikkö Heli Virkamäki ja tarkastusinsinööri Kirsi Rontu sekä LVI-tarkastusinsinööri Satu Kääpä. Helsingin ensimmäinen ullakkorakentamisen alueellinen poikkeuslupa myönnettiin jo rakennuslain aikana vuonna 1987. Siitä lähtien sitä on uusittu aina viiden vuoden välein. Nykyinen poikkeamispäätös on myönnetty ulottumaan vuodelle 2024. Mahdollisuus ullakon ottamiseksi asumiseen tulee ensin selvityttää rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja kaupunginmuseon yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on paitsi uusien asuntojen mahdollistaminen myös rakennuksessa jo asuvien asumisviihtyvyyden parantaminen muun muassa yhteistiloja ja pihoja kohentamalla. Paloturvallisuus ja olemassa olevien tilojen ahtaus tuovat oman vaikeuskertoimensa. Kaupunkikuvakysymykset ovat myös luupin alla. Hyviä suunnittelijoita ja toteuttajia nykyään löytyy, mutta mikään ihmeitä tekevä rahasampo ei ullakkorakentaminen taloyhtiön kannalta ole.
Yksikön päällikkö Salla Mustonen esitteli Helsingin tiukahkoa linjaa, jos liiketiloja halutaan muuttaa asunnoiksi. Osaa kantakaupunkia koskevalla, maantaso- ja 1. kerroksen tilojen rajatulla rakennuskiellolla tavoitellaan alueiden toiminnallisen monipuolisuuden säilymistä. Kiinnostavaa nähdä, miten käy jatkossa, kun rakentamislain poikkeamispykälää ryhdytään soveltamaan. Lupa-arkkitehti Ilkka Laitisella oli tyystin toisenlaista kerrottavaa Vantaalta. Vantaa on lähtenyt innovoimaan kahden vaihtoehtoisen käyttötarkoituksen mahdollistamilla kaavamääräyksillä. Katutasolla halutaan kaavamääräyksen ja rakennusluvan turvin varmistaa tilojen mahdollisimman monipuolinen käyttötarkoitus jo lähtökohtaisesti ja helpottaa tilojen muunneltavuutta.
Viime vuoden lopulla ilmestynyttä uutta Asuntosuunnittelun käsikirjaa esittelivät sen tekijät, arkkitehdit Sanna Meriläinen ja Anne Tervo. Teoksen ensimmäinen painos on jo loppuunmyyty, mikä kertoo erityisesti oppikirjaksi tarkoitetun opuksen tarpeesta. Kerrostaloasuntojen keskikoon pieneneminen on ollut viimeisten vuosien aikana dramaattinen ja yleisesti ottaen asuntojen käytettävyyttä huonontava trendi. Säilytystilojenkin määrässä on tingitty. Meriläisen ja Tervon teos on esitelty tämän lehden ykkösnumerossa.
Markku Hienonen jatkaa edelleen pestiänsä RTY:n pääsihteerinä.
Juridiikkaa
Päivien kestosuosikki, Lakiklinikka, oli tänäkin vuonna esillä kahtena aamurupeamana. Esillä oli Oulun Seija Möttösen, Turun Leena Salmelaisen ja tämän kirjoittajan toimesta – jälleen kerran – rakennusvalvontaa askarruttavaa pohdintaa toistuvasta lyhytkestoisesta majoituksesta, luvattoman rakentamisen häilyvistä rajoista, hallinnan selvittämisestä, tiiveysmittauksista, rakennusrasitteista ynnä muusta. Julkisen vallan käyttö kirvoitti keskustelua, kun sujuvuuspanelistit Jouni Vastamäki (Järvenpää–Hyvinkää), Jukka Hyttinen (Joensuu) ja Risto Levanto (Vantaa) selostivat toimintatapojansa ja konsulteilta ostettavaa lupavalmistelua. Joustava toiminta, asiakasystävällisyys ja lyhyet käsittelyajat ovat kannatettavia, mutta niin on myös perustuslaista lähtevä hallintotehtävien hoitoa koskeva velvoittava lähtökohta.
Rakennustuotteiden kierrätyksen juridiikkaa käsitteli Helsingin rakenneyksikön päällikkö Erkki Luokkanen. Rakennustietosäätiön käynnistämästä UURAKET-hankkeesta on aikanaan odotettavissa lisäopastusta. Erityissuunnittelija Ronny Rantamäki esitteli Helsingin kiertotalousklusterin toimintaa, joka perustuu kaupungin ja yli sadan lähinnä yritysmaailmaa edustavan tahon yhteistyöhön. Ajankohtaiskatsauksen tietomalliprojektista RAVA3Pro antoi yksikön päällikkö Aarno Alanko Helsingin rakennusvalvontapalveluista. Myös Topten-maailmassa tapahtuu, raportoi vuorostaan Risto Levanto. Topten-omistajuus siirtyi RTY:n vuosikokouksen päättämänä kokonaan RTY:n harteille, minkä ei pitäisi kuitenkaan juuri vaikuttaa Topten-ryhmien työskentelyyn.
Kaiken takana on kunta, oli Kuntaliiton erityisasiantuntija Paula Mäenpään sanoma. To do -lista ennen rakentamislain voimaantuloa vuoden 2025 alusta on pitkähkö, mutta Kuntaliitto lupaa laatia kunnille ohjeistusta ja antaa tukea. Lista sisälsi joitakin toistaiseksi epäselviä kysymyksiä esim. toimivallan jaon suhteen. Palvelulupauksen käyttöä tullaan eduskunnan edellyttämällä tavalla pilotoimaan joissakin kunnissa.
RTY:n puheenjohtaja Risto Levanto lupasi puolestaan jäsenistölle palvelua yhdistyksen taholta. Rakennustarkastajien osaamisen ylläpito ja kehittäminen ovat keskiössä, kun uuden lainsäädännön soveltamiseen kouluttaudutaan. RTY lähtee muun muassa tutkimaan laajan koulutuspaketin järjestämistä ilmastonmuutoksen ehkäisystä. Vuoden 2024 Rakennustarkastuspäiviltä Jyväskylässä viikolla 11 ei tule puuttumaan aiheita.
Lisää tunnelmia RTY Rakennustarkastuspäivistä alla olevasta kuvalinkistä:
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen ja Sampo Sälevaara.
