Menu
Erityisesti julkisten rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset nousevat julkisuudessa herkästi puheenaiheeksi. Erinäiset syyt aiheuttavat hyvin ikäviäkin seurauksia rakennukselle ja usein korjaustarve kasvaa rakennuksen puutteellisen ylläpidon vuoksi. Viimeistään käyttäjien sisäilmasta oirehtiminen pakottaa selvittämään ongelmien syitä ja seurauksia. Rakennusvalvontojen yhteinen Topten Korjausrakentamisen työryhmä on perustettu auttamaan nimenomaan korjausrakentamisen yhteistyötä eri rakennusalan ammattilaisten kesken.
100-vuotiaan hirsirakenteisen talonpoikaistalon puurakenteinen alapohja on pahoin mikrobivaurioitunut mm. puutteellisen alapohjan tuuletuksen vuoksi. Perustukset on tehty kivimuurien päälle ja maan päälle on asennettu lautalattia, tila on toiminut aikoinaan perunakellarina.
Topten-työskentelyn taustaa
Topten käytännöt on perustettu alun perin uudisrakentamiselle yhteisten käytäntöjen ja lain sekä asetusten tulkintojen yhtenäistämiseksi maanlaajuisesti. Erityisesti suunnittelijat ja muut rakennusalalla toimivat kokivat haasteelliseksi eri rakennusvalvontaviranomaisten erilaiset käytännöt lain tulkitsemisessa. Mukaan saatiin aluksi Suomen 10 suurinta kaupunkia, josta nimi Topten juontaa juurensa. Nykyään mukana on jo 35 kaupunkia tai kuntaa, jotka tunnustavat Topten-käytäntöjen käytön.
Topten-käytäntöjä määritetään ja hyväksytään ohjausryhmien avulla. Topten-ohjausryhmiä on seitsemän; ARK-, RAK-, TATE-, PALO-, KORJAUSRAK.-, HIILIJALANJÄLKI JA KIERTOTALOUS- sekä LAKI-ohjausryhmät. Jokaisen ohjausryhmän alla on työryhmiä, joiden jäsenistö koostuu eri rakennusvalvontojen viranomaisten, järjestöjen jäsenten sekä konsulttien ryhmästä. Käytäntöjen laatiminen on alusta saakka pyritty toteuttamaan yhdessä rakennusalan eri toimijoiden kanssa, jotta lopputuote eli ohjekortti palvelisi koko alaa mahdollisimman hyvin.
Työryhmätyöskentely on pääasiassa rakennusvalvontaviranomaisjohtoista. Työtä tehdään perustehtävän ohessa. Näin ollen käytettävissä oleva aika Topten-työskentelyyn on rajallista.
Topten Korjausrakentaminen eli Korrak
Topten Korrak perustettiin vuonna 2019. Korjausrakentamiselle koettiin tarpeelliseksi luoda yhteisiä pelisääntöjä maanlaajuisesti, joita uudisrakentamisen puolella oli ollut jo pitkään käytössä. Korjausrakentamisesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneita löytyi merkittävä määrä rakennusvalvonnoista sekä muista alan ammattilaisista. Työryhmän työskentely alkoi ajatusten ja kokemusten vaihdolla, josta vaiheesta päästiin pian kehitystarpeisiin.
Korjausrakentamiseen sisältyy mm. sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset, käyttötarkoituksen muutokset, energiatehokkuuden parannukset ja muutostyöt. Sektori on laaja ja siksi sekä ongelmia että kehitystarpeita on monenlaisia. Työryhmässä on paneuduttu tärkeiksi koettuihin ja hankkeiden eteenpäin viemiseksi oleellisiin kehitystarpeisiin.
Vantaan Leppäkorven vanha puukoulu ennen korjausta. Korjaushanke on vasta suunnitteluvaiheessa. Vanha puukoulu on ollut poissa käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä tullaan käyttämään Korrak kortteja lupakäsittelyn avuksi.
Varsinainen Topten Korrak ohjekorttien ja ohjeiden laadinta alkoi 2020. Kortteja työstettiin pienryhmissä sekä isolla porukalla tarpeen mukaan. Kuten muidenkin Topten työryhmien toimintatapana on, hyväksytettiin Korrakissakin kortit ensin varsinaisen työryhmän sisällä ja sitten ohjausryhmässä. Ohjausryhmän hyväksynnän jälkeen kortti voitiin julkaista toptenrava.fi-sivustolla.
Korttityöskentelylle on ollut aiheellista varata hyvin aikaa, koska kortit pyritään saamaan kattaviksi ja koko alaa palveleviksi. Myös varsinainen kortin ulkoasun työstö ja hyväksyntäkierrokset vievät aikaa. Korjausrakentamisen työryhmässä on mukana hyvin laaja ammattilaisten ryhmä ja onneksemme ryhmässä on innokkaita tekijöitä. Tästä syystä pääsimme julkaisemaan useita kortteja vuoden alussa ja niiden jalkauttaminen webinaarien muodossa sai hyvää palautetta.
Käytössä olevat kortit
Julkaisimme vuoden 2021 lopulla ja tämän vuoden alkupuolella yhteensä yhdeksän korttia, joista osa oli täysin uusia ja osa vanhojen päivityksiä. Korteissa on mukana sekä lomakkeita että ohjekortteja. Kaikki korjausrakentamiseen erityisesti suunnatut kortit löytyvät toptenrava-sivustolta Rakennuksen korjaus- ja muutostyö viitteellä. Korttien versiointia on helppo seurata sivustolla kortin kohdalla ilmoitetun päivämäärän avulla.
Korjausrakentamisen suunnitteluperusteet lähtevät korjausrakentamisen rakennussuunnittelun perusteista (OHJE ARK10) ja siihen liitetään tarvittavilta osin olennaisiin teknisiin vaatimuksiin liittyvät selvitykset rakennuksen kunnosta ja suunnitteluperusteet (lomakkeet YL01, YL06, YL09, YL10 ja YL11). Esimerkiksi lomakkeessa YL06 on mm. rakennuksen kunnon ja korjaussuunnittelun perusteisiin liittyvä osa. Lomakkeisiin kirjattavat hankkeen lähtötiedot auttavat sekä konsulttia että lupaviranomaista hahmottamaan hankkeen tämänhetkisen tilanteen, mitä on selvitetty ja mitä mahdollisesti täytyy vielä selvittää.
Lisäksi korteissa on mukana ohjeita, kuten Kosteus- ja mikrobivaurio- tai sisäilmakorjauksen laadunvarmistusselvitys sekä Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos pysyvään asumiseen. Erityisesti vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutosta varten -ohje antaa ryhtyvälle raja-arvot, joiden puitteissa hanketta tulee suunnitella.
Topten Korrak korttien Rakennussuunnittelun perusteet ja hankekuvaus -asiakirjaa täydennetään hankkeen tyypin mukaan muilla lomakkeilla, joissa käydään läpi olennaisia teknisiä vaatimuksia. Kaikki kortit lähtevät asetuksen mukaisesta vaatimustasosta korjausrakentamisessa. Korttien yksi tärkeimmistä tarkoituksista on avata hankkeen lähtötietoja ja kertoa mitä tiedetään, mitä on selvitetty ja minkä vaatimustason hankkeelle tiedot asettavat.
Korrak korttiluettelo:
OHJE YL02
VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS PYSYVÄÄN ASUMISEEN
OHJE YL03
KOSTEUS- JA MIKROBIVAURIO- TAI SISÄILMAKORJAUKSEN LAADUNVARMISTUSSELVITYS
OHJE ARK10
RAKENNUSSUUNNITTELUN PERUSTEET ja HANKEKUVAUS (korjaus- ja muutosrakentaminen ja rakennuksen laajentaminen)
LOMAKE YL01
SELVITYS KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIATEHOKKUUDESTA
LOMAKE YL06
SELVITYS RAKENNUKSEN TERVEELLISYYDESTÄ Rakennuksen korjaus- tai muutostyö
LOMAKE YL09
SELVITYS RAKENNUKSEN TURVALLISUUDESTA Rakennuksen korjaus- ja muutostyö
LOMAKE YL10
SELVITYS RAKENNUKSEN ESTEETTÖMYYDESTÄ Rakennuksen korjaus- ja muutostyö
LOMAKE YL11
SELVITYS RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ Rakennuksen korjaus- ja muutostyö
LOMAKE YL12
ENNAKKONEUVOTTELUASIALISTA JA -MUISTIO Rakennuksen korjaus- ja muutostyö
Sisäilmaongelmat ja laadun varmistaminen
Korjaamiseen lähdetään joko toiminnallisten tarpeiden muuttuessa tai varsinaisten rakenteellisten vaurioiden korjaustarpeesta. Kosteusvauriot ovat yleisesti ottaen korjaustarpeena sellaisia, jotka pakottavat vaurion korjaamiseen. Erityisesti piilevä kosteusvaurio, joka tulee esiin viiveellä esim. sisäilmaongelmien ja mikrobikasvuston kautta, on tärkeää saattaa eteenpäin tarpeellisilla selvityksillä. Sisäilmaongelman laajuuden selvittämiseksi tulee tehdä tarvittava määrä tutkimuksia ja mahdollisia rakenneavauksia. Koska sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa terveydellisiäkin ongelmia, on rakennuksen terveellisyyden varmistaminen erityisen tärkeää.
Selvitys rakennuksen terveellisyydestä -lomake on suunnattu erityisesti kosteus- ja mikrobivaurioituneisiin korjaushankkeisiin. Lomake on ollut käytössä jo vuodesta 2018, mutta se on päivitetty siten, että se vastaa paremmin kysymyksiin hankkeen laajuudesta sekä mitä selvityksiä ja tutkimuksia kohteessa on jo tehty. Kuten niin sanotulla Terveellisyys-lomakkeella myös muilla Korrak lomakkeilla on pyrkimys tuottaa parempaa lopputulosta korjauksen valmistuttua. Kortin on tarkoitus toimia osaksi suunnittelijan muistilistana siitä, mitä asioita tulee suunnittelussa ottaa huomioon sekä mitä tulee selvittää, jotta kysymyksiin pystyy vastaamaan. Mitä laajemmin hankkeen syyt ja seuraukset on selvitetty, sitä paremmat mahdollisuudet hankkeen korjauksessa on onnistua laadukkaasti.
Yli 100-vuotiaan hirsirakenteisen talonpoikaistalon sisällä kaikki näyttää hyvälle, mutta sisäilma on selkeästi kitkerän ja maakellarin hajuinen.
Varsinainen korjaaminen tulee toteuttaa hankkeen alussa laadittujen vaatimusten mukaisesti. Jokainen hankkeeseen ryhtyvä määrittää hankkeelle vaatimustason itse – kuitenkin siten, että määräysten ja vaatimusten mukaisuus täyttyy. Erityisesti korjausrakentamisessa laatutaso vaihtelee. Viranomaisten tehtävänä on vaatia määräysten ja vaatimusten asettamaa minimitasoa ja tietenkin, että terveellisyys ja turvallisuus täyttyvät. Sisäilma- ja mikrobivauriokorjauksissa korjauksen onnistuminen ei aina ole niin yksiselitteistä. Korjauksen jälkeen sisäilmaongelmista saatetaan edelleen kärsiä, jolloin korjauksen laajuus ja/tai laadun varmistaminen on todennäköisesti ollut puutteellista. Korrak työryhmän tietojen mukaan tällaisiakin ongelmia hankkeissa esiintyy ja olemmekin pyrkineet löytämään siihenkin keinoja ongelman korjaamiseksi. Kosteus- ja mikrobivaurio- tai sisäilmakorjauksen laadunvarmistusselvitys (OHJE YL03) on laadittu ryhtyvän ja konsulttien pohjaksi laadunvarmistusselvitykselle. Ohjekortti on tarkoituksellisesti word-muodossa, jotta sitä voi käyttää oman hankkeen pohjana, kyseisen hankkeen tiedoilla täytettynä. Viranomaisten toimesta laadunvarmistusselvitystä tulee käyttää aina kosteus- ja mikrobivaurio- tai sisäilmakorjauksen vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa hankkeissa. Korjaustyön laadun varmistaminen tulisi kuitenkin aina olla yksi toimenpide, jonka hankkeen sisältö ja ongelmat määrittävät.
Leppäkorven koulu Vantaalla, jossa on eri aikakausina rakennettuja osia, jotka yhdistyvät toisiinsa. Koulu oli yksi Vantaan viidestä sisäilmavaurioituneimmista kouluista. Koulua on nyt laajennettu ja samassa yhteydessä tehty laaja määrä korjauksia. Tiettävästi ongelmien aiheuttajat on löydetty ja pystytty ratkaisemaan korjauksen yhteydessä.
Työ jatkuu
Korjausrakentamisen saralla on vielä paljon tekemistä ja kehitettävää. Korjausrakentamisen hankkeet ovat hyvin erilaisia ja siksi tiedon välittäminen on tärkeää. Korjausrakentamiseen liittyvä energiatehokkuus ja sen parantaminen ovat etenkin tässä maailmantilanteessa ajankohtaisia kuten myös rakennustuotteiden uudelleen käyttäminen, joka tulee koko ajan enemmän esiin korjausrakentamisessa. Lisäksi ympäristöministeriössä työn alla oleva lakiuudistus ja sen vaikutukset korjausrakentamiseen tuovat taas uusia yhteisten käytäntöjen kehittämistarpeita.
Tuire Pölkki
Rakennusinsinööri, YAMK.
Topten-sivustojen projektiryhmän jäsen.
Topten-Korjausrakentamisen ohjausryhmän puheenjohtaja.
Tarkastusinsinööri, Vantaan rakennusvalvonta.
Kuvat: Mervi Viuhko, Tuire Pölkki.