Risto Levanto
RTY:n puheenjohtaja, rakennusvalvonta-päällikkö,
Vantaa

Markku Aro
rakennustarkastaja,
Naantali

Paula Frank
rakennustarkastaja,
Vaasa

Jukka Hyttinen rakennustarkastaja, Joensuu

Esa Inkilä
rakennustarkastaja, Kouvola

Leena Jaskanen rakennusvalvonta-päällikkö,
Tampere

Petri Perkiömäki talotekniikkayksikön päällikkö,
Helsinki

Tiina Reponen
lupa-arkkitehti,
Espoo

Leena Salmelainen valvontajohtaja,
Turku

Päivi Salminen rakennustarkastaja, Lappeenranta

Pekka Seppälä
johtaja,
Oulun rakennus-valvonta

Petri Syrjä
rakennustarkastaja, Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi

Markku Vaittinen rakennustarkastaja,
Tornio

Jouni Vastamäki
johtava rakennustarkastaja, Järvenpää ja Hyvinkää

Kysymykset johtokunnalle:

1. Mikä rakennusvalvontatyössä juuri sinua kiinnostaa?

2. Minkä koet suurimpana epäkohtana tai mikä eniten harmittaa omassa työssäsi?

3. Nimeä tähän mennessä suurin työhön liittyvä haaste?

4. Toiveita yhteistyöhön ja työskentelyn näkökulmiin johtokunnassa?

Markku Aro

1. Rakentamisen monipuoliset haasteet ja ongelmien ratkaisut.

2. Rakentamisen volyymin ja henkilöstöresurssien kohtaaminen.

3. Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen luvitus ja tarkastusprosessi. Naantalin voimalaitos oli tärkeä referenssikohde laitetoimittajille ja kansainvälisesti merkittävä hanke. Samantyyppisiä voimalaitoksia on kaavailtu esimerkiksi Helsinkiin, Lahteen, Tampereelle ja Ouluun. Rakennusvalvonnan digiloikka.

4. Olisi tärkeätä saada RTY:n viestit kentälle oikeaan aikaan tämän vuoksi Alueellinen yhteistyö rakennusvalvontojen ja RTY:n välille tulisi saada toteutettua.

Paula Frank 

1. On kiinnostavaa ja samalla sopivasti haastavaa olla mukana useissa eri projekteissa –pienemmissä ja isommissa, tavata ihmisiä/ammattilaisia ja yhdessä hakea ratkaisuja, kuinka edetä, jos jokin olisi luvan esteenä.

2. Työssä ylikuormittuminen on ainaisena vaarana, kun resurssit ovat tiukat.

3. Saavuttaa uuden työyhteisön luottamus ja samaan aikaan tehdä tarvittavia muutoksia toiminnassa.

4. Etäajan jälkeen, kun johtokunta ei käytännössä kokoontunut fyysisesti vuosina -20 ja -21 lainkaan, toivon muutamaa läsnäolokokousta, jotta oppii paremmin tuntemaan ihmisiä. Työskentely on tuntunut varsin tehokkaalta ja ihmisillä on aito kiinnostus tekemäänsä työhön

Jukka Hyttinen

1. Rakennusvalvonnan ja rakennushankkeeseen ryhtyvien joustava yhteistoiminta on ollut yksi painopiste toiminnassani työurallani. On ollut myös motivoivaa nähdä hankkeiden kehittyvän toiminnallisuuden ja turvallisuuden suhteen lupakäsittelyn aikana.

2. Eniten harmittaa rakennusvalvonnan työkalujen puute tai niiden käyttämisen hitaus, kun pitää puuttua ala-arvoiseen tai harkitusti luvanvastaiseen toimintaan.

3. Suurimpana haasteena koin 14-kerroksisen puukerrostalon luvittamisen, koska uusien määräyksien tulkinnoista ei saanut mistään apua ja suunnittelijoillakaan ei vastaavista kohteista ollut kokemusta. 

4. Mielestäni yhteistyö johtokunnassa on toiminut erinomaisesti. Ainoastaan se harmittaa, ettei oman työn ohella pysty paneutumaan riittävästi RTY:n asioihin. Näin ollen asiantuntijoiden apuna käyttämiseen kannattaisi panostaa entistäkin enemmän.

Esa Inkilä

1. Ehkä se on erilaisten ongelmien ratkaisu ja ihmisten kanssa toimiminen. Jo aiemmin suunnittelijana opin toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja yhdessä heidän kanssaan miettimään ja ratkaisemaan heidän rakennusinvestointihaasteita. Pelkkä ”pykälien” takana piilottelu toimistossa ei ehkä antaisi haasteita minulle riittävästi, jos suorat asiakaskontaktit olisivat vähäisiä. Uskon, että Kouvolan kokoisen kaupungin lupa-asiat ovat minulle sopiva työympäristö monimuotoisuudellaan, joka sisältää kaiken rantarakentamisesta keskusta-alueen haasteisiin asti. Suunnittelutaustasta minulle ovat myös tuttuja haja-asutusalueen ja maaseudun suunnittelutehtävät.

2. En koe tällä hetkellä suurempia epäkohtia tai harmituksia työssäni. Vuosittain rakennuslupa-asioissa tulee sesonkiaikojen ruuhkahuippuja ja niiden aikatauluhaasteet saattavat aiheuttaa haasteita. Meillä on hyvä työyhteisö, josta olen saanut työssäni aina tukea haasteisiin. Joskus harmitusta saattaa tuottaa riita-asiat, mutta elämä on jo opettanut, ettei niitä saa nielaista sisälle itseensä. Ne on käsiteltävä vain asioina, joihin tulee etsiä optimaalisin ja oikeudenmukaisin ratkaisu, vaikkei se itseä aina miellyttäisikään.

3. Menen positiivisen kautta, olin mukana virkamiehenä asuntomessuprojektissa, joka oli yksi työurani mahtavimpia kokemuksia. Työtehtäväni oli toimia aluevalvojana ja samalla olin myös määräaikaisessa rakennustarkastajan virassa, joka oli suunnattu messuprojektiin. Haasteet syntyivät projektin aikatauluista ja eri rakennusprojektien rytmityksistä. Asuntomessuaika kaikkine kontakteineen ja julkisuuksineen antoi sitten ihan uudenlaisen buustin työtehtäviin ja taas syntyi uusia mahtavia ystävyyssuhteita ja verkostoja, joista olen saanut apua ja hyötyä vielä kauan jälkikäteenkin.

4. Toivon oppivani uutta ja löytäväni uusia verkostoja toiminnan kautta. Ehkä pystyn auttamaan myös oman työyhteisöni nuorempia kollegoja uusien asioiden parissa. Kun katson johtokunnan nimilistaa, on helppo todeta, että johtokunnassa on tietoa, taitoa ja kokemusta valtava potentiaali. Kehittäminen voisi olla avainsana, joka johtokuntaa voisi yhdistää kaikissa asioissa.

Leena Jaskanen

1. Arkkitehtina on ollut kiinnostavaa päästä ohjaamaan ja seuraamaan rakentamisen ja rakennushankkeiden vaikutusta arkiympäristöön ja kaupunkikuvaan. Rakennusvalvonnassa pääsee seuraamaan läheltä hankkeiden toteutumista ja myötävaikuttamaan sen laatuun.

Olen saanut työskennellä useissa eri rooleissa ja rakennusvalvonnoissa eri paikkakunnilla. Jokaiseen tehtävään on sisältynyt mielenkiintoisia työtehtäviä ja vastuita. Työ on aina ollut vaihtelevaa ja vastuuta on saanut oman kiinnostuksen mukaan. Rakennusvalvontatyön vaikuttavuus motivoi – ja tällä hetkellä odotan mielenkiinnolla uutta tehtäväkenttääni Helsingin rakennusvalvonnan päällikkönä. Oma fokukseni siirtynee substanssista enemmän johtamisen kysymyksiin.

2. Yleinen hitaus työn kehittämiseen liittyvien ajatusten läpiviennissä koettelee välillä kärsivällisyyttä. Kun on saanut mahdollisuuden tutustua ja omaksua neljän eri rakennusvalvontayksikön toimintatapoja, olisi mielestäni kiinnostavaa päästä vaikuttamaan siihen, että työn sujuvuuteen liittyviä ajatuksia jaettaisiin valtakunnallisesti – yhdessä ideoiden ja oppien.

3. Asiakaslähtöisyyden ja viranomaistyön yhdistäminen omassa työskentelyssä, ja myös työyhteisön asenteissa. Tasapainoilu näiden kahden teeman välillä ja tulkintojen linjakkuus. Jähmeää viranomaismaailmaa voi mielestäni oikean asenteen avulla tehdä avoimesti ja oikea-aikaisesti rakennushankkeiden eri vaiheissa.

4. Rakennettu Ympäristö -lehden päätoimittajana haluan tehdä johtokunnan toimintaa näkyväksi ja tarjota jäsenistölle kanavan ottaa kantaa ja saada tietoa rakennusvalvonnan ajankohtaisista teemoista – monialaisesti. Johtokunta edustaa jäsenistöä monipuolisesti, niin myös lehti. Sähköiseen muotoon siirtynyt lehti toivottavasti helpottaa tiedonhakua ja siten palvelee jäseniä.

Jokaiselta johtokunnan jäseneltä uskon voivani oppia uutta, erityisesti alueellisia erityispiirteitä

Petri Perkiömäki

1. Rakennusvalvonnassa voi tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Vaikuttamismahdollisuus ja asioiden kehittäminen ovat keskeisiä motivaation lähteitä. Aloitin virkamiesurani ympäristö- ja terveysvalvonnasta, jonka jälkeen pelastusviranomaisena meni yli kymmenen vuotta. Siirtyminen sen jälkeen rakennusvalvontaan on jatkumo, jossa on hieno nähdä, miten samankaltaiseen tavoitteeseen terveellisyydestä ja turvallisuudesta tähdätään erilaisessa viranomaistyössä, vaikka tulokulma onkin hieman erilainen.

2. Ylivoimaisesti suurin osa työstä erittäin mukavaa ja kiinnostavaa, mutta aika ajoin jostain kohteesta tai tapauksesta voi kehittyä niin sanotusti erittäin haasteellinen tehtävä. Tällaisten tilanteiden mahdollisimman nopea purkaminen olisi kaikkien edun mukaista, mutta valitettavasti näillä tapauksilla on usein tapana pitkittyä ja mutkistua. 

3. Suurimman yksittäisen haasteen nimeäminen on hankalaa, koska usein kyse on kokonaisuuksista tai muutoin toisiinsa kytkeytyvistä asioista. Nostan kuitenkin tässä yhteydessä esille keskeisenä haasteena työtehtävien priorisoinnin. Se liittyy työkuorman hallintaan ja vähentämiseen, mutta selkeää ratkaisua asiaan ei ole. Rakennusvalvonnassa yksikkö- ja henkilötasoisessa työskentelyssä kaikki työtehtävälajit kilpailevat keskenään ja ovat omista näkökulmistaan erittäin korkealle priorisoituja. 

4. Johtokuntatyössä kannattaa jatkaa hyväksi havaittuja toimintatapoja. On tärkeää, että jatkossa johtokunta voi tavata muutoinkin kuin etäyhteyden välityksellä. Erityisesti pidän olennaisena Rakennustarkastusyhdistyksen ja sen johtokunnan toiminnan kannalta, että kaikki rakennusvalvonnan ammattiryhmät saadaan aktivoitua ja mukaan toimintaan.

Tiina Reponen

1. Työtehtävien kautta saa hyvän ymmärryksen omassa kaupungissa tapahtuvasta rakentamisesta ja on ilo olla mukana viemässä eteenpäin projekteja ja kehittämässä kaupunkia. Työ on todella mielenkiintoista, sillä rakentaminen kattaa hankkeita hyvin pienistä rakennelmista suuriin korttelikokonaisuuksiin täysin erilaisine kysymyksineen ja ratkaistavine asioineen – tulee muistaa pitää mielessä, että jokainen hanke on hankkeeseen ryhtyvälle tärkeä sen koosta riippumatta. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen.

2. Työssä on harmittavaa huomata, kuinka osalle hankkeita ryhtyviä tuntuu olevan tärkeintä päästä nopeasti päämäärään (saada lupapäätös ja käynnistää rakentaminen) vaikka pidemmällä suunnitteluajalla voisi hankkeen ratkaista kaupunkikuvallisesti tai toiminnallisesti toisinkin, paremmin tavoin. Onneksi alalla on myös hankkeeseen ryhtyviä, joille laatu on tärkeintä ja ollaan halukkaita myös joustamaan aikatauluissa.

3. Suurin haaste lupa-arkkitehdin roolissa voisi olla esim. kauppakeskus Ison Omenan ja siihen liittyvän Matinkylän metrokeskuksen kaikkien useille tonteille sijoittuvien rakennusten osien useiden lupahakemusten käsittely ja yhteen sovittaminen (mukaan lukien yhteisjärjestelyinä sovitut auto- ja väestönsuojapaikat, joista osa sijoittuu edelleen ko. korttelin ulkopuolelle). Kortteliin myönnettiin kymmenen vuoden sisällä valtaisa määrä lupia, joista osa oli omia päätöksiä ja osa lautakunnan päätettäväksi valmistelemiani päätöksiä.

4. Johtokunnan kokousten avoin ja leppoisa ilmapiiri on ollut iloinen asia ja toive on, että näin jatkuu jatkossakin. Toivottavasti nähdään tällä pienellä porukalla tänä vuonna, kuten jo alustavasti ollaan sovittu!

Leena Salmelainen

1. Se, että voi vaikuttaa rakennettuun ympäristöön. Se, että saa autettua ihmisten hankkeita eteenpäin ja vielä niin, että mahdolliset haasteet on matkalla ratkaistu.

2. Rakennusvalvonnan osalta eniten harmittaa se, että liian usein ei mietitä kokonaisuutta vaan tuijotetaan liikaa jotakin tiettyä määräystä. Sääntelystä pitäisi aina miettiä, mikä on jonkin tietyn määräyksen tarkoitus eikä vain tuijottaa määräyksen sanamuotoa. Sanamuotoa vahtimalla määräykset alkavat elää omaa elämäänsä ja loittonevat sääntelyn alkuperäisestä tarkoituksesta. Harmittaa myös, kun eri osapuolet toistavat kerta toisensa jälkeen samoja virheitä eli niistä ei haluta/kyetä oppimaan.

3. Rakennusvalvonnan valtavan luparuuhkan purkamisen mahdollistaminen ja negatiivisen imagon kääntäminen positiiviseksi.

4. Toivoisin johtokunnasta aktiivista keskustelua asioista. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Kaikilla on kiire, mutta jos johtokunnassa on mukana, niille tehtäville pitäisi saada raivattua kalenterista aikaa, ainakin useimmiten.

Päivi Salminen

1. Rakennusvalvontatyö on erittäin monipuolista. Samanlaista päivää ei ole, eikä tiedä, että mitähän tänään ratkotaan. Juuri nämä ongelmaratkaisutilanteet ovat kutkuttavia ja se, että löytää asiakkaalle sen helpoimman reitin päämäärään. Lisäksi se, kun saa ohjattua asiakkaan parempiin ratkaisuihin, kuin mitä hän alun perin oli ajatellut.

2. Oikeasti ei harmita mikään, mutta yleisellä tasolla katson, että rakennusvalvonnan viranomaistyötä ei osata  arvostaa. Sitä ei nähdä, että rakennusvalvonnalla on suuri merkitys kaupungin kasvussa ja sen menestystarinoiden osana. Kuvitteellinen ”este ja jarru -asenne” on jumittunut kaupunkilaisiin. Kuitenkin rakennusvalvontaa tarvitaan heti, kun jotain epäkohtaa pitäisi poistaa, tai vaikka naapurin kanssa tulisi neuvotella jostain riita-asiasta.

3. Vuosia sitten eteeni tuli työtehtävä, joka kokoluokaltaan oli niin suuri, että se oli resurssien ja kaiken muunkin osalta lähes mahdoton. Pieni tarina yli kymmenen vuoden takaa.

Virkaurani aikana suurin positiivinen haaste on ollut hyvinvointi-, kylpylä- ja vapaa-ajanviettokeskuksen rakentuminen, satojen miljoonien hanke. Keskukseen kuului viihdekylpylä oheispalveluineen, jäähalli, loma-asuntokylä, kauppakeskus ja golfkenttä palveluineen. No miksi? Silloin olin töissä pienen Joutsenon kaupungin ainoana rakennusvalvontaviranomaisena, siis yhden naisen kokoinen konttori. Tehtävänä oli antaa hankkeen lausunnot kaavoista, valmistella lautakunnalle/päättää hankkeen pienemmät luvat sekä suorittaa viranomaisvalvonta koko toteutuksesta. Silloin tuntui, että nyt täytyy ideoida ja panna kaikki peliin, että selvitään maaliin ja niin siitä sitten selvittiin loma-asuntomessuineen. Se oli sellainen prosessi, että mikään ei ole tuntunut enää sen jälkeen mahdottomalta. Lain tulkintaan sain silloin aivan uuden ulottuvuuden toteutuksen valvonnan osalta. Tämän mahdollisti myös loistava toteutustiimi hankkeessa. Osasta kyseisen kohteen tarjonnasta saimme nauttia viime maaliskuun RTY-päivien merkeissä.

4. Toiveita…meillä on jo nyt meneillään kaiken näköistä yhteistyötä johtokunnassa, mutta ehkä meidän tulee vielä paremmin huomioida joukkomme pienempien kuntien näkökulmaa asioissa. Tällöin heillekin olisi jotain lisäarvoa annettavana yhdistykseltä ja kokisivat tarpeelliseksi olla osana RTY-porukkaa. Lisää jäseniä 🙂

Pekka Seppälä

1. Asiointi ihmisten kanssa, paremman laadun tavoittelu, ”hoksautus”-työ.

2. Kuntapäättäjien epäasiallinen puuttuminen lupaprosesseihin. Puututaan asioihin, jotka eivät heille kuulu ja useasti ei myöskään ymmärrys riitä.

3. Uuden  rakennuslain jalostaminen siihen muotoon, että se toimisi käytännössä paremman laadun tavoittelussa.

4. Arvostetaan erilaisuutta, vahvistetaan tiimityötä, hyödynnetään johtokunnan moniosaaminen. Kuunnellaan jäsenten tarpeita arjessa ja tulevaisuuden haasteissa.

RTYllä on nyt loistava johtokunta. Onnea uudelle puheenjohtajalle, Vanthaan Ristolle!

Petri Syrjä

1. Itsenäinen ja vaihteleva työ.

2. Erilaisten lakien tulkintavaikeudet ja muutokset.

3. Tuulivoimaan liittyvät lupakäsittelyt ja kaavoitukset.

4. Yhteistyö toiminut etäajasta huolimatta hyvin. Itsellä pyrkimys tuoda pienten organisaatioiden/kuntien asioita esille.

Markku Vaittinen

1. Monipuolinen ja mielenkiintoinen tehtäväkenttä, samanlaisia päiviä ei juuri ole. Asiakaspalvelu on antoisaa ja mielekästä, jossa palkintona on yleensä tyytyväinen asiakas. Työ on myös suhteellisen vapaata ja itsenäistä asiantuntijatyötä.

2. Kunnallinen byrokratia, lainsäädännön määrä ja kirjavuus, riita-asiat, resursointi/työmäärä, kunta-alan palkkaus, ympäristöpalvelujen ja viranomaistoimintojen arvostuksen puute, politikointi, lainvalmistelun surkea laatu ja ailahtelevuus, pakkokeinot ovat liian raskaita ja hitaita, rakentamisrikkomuksista rangaistuksia ei tuomita.

3. Haasteita riittää työssä joka päivälle. Vuosien varrella niitä on ollut monenmoista. Suurinta haastetta on vaikea nimetä.

4. Toiminta on pitkälti suurten kaupunkien ansiokkaasti vetämä ja hallinnoima. Ajatukset, käytännöt, näkökulmat, kokemukset, työtehtävät ja mahdollisuudet ovat erilaisia suurten paikkakuntien ulkopuolella. On tärkeää, että koko Suomi on edustettuna johtokunnassa mahdollisimman laajasti.

Jouni Vastamäki

1. Uusien toimintatapojen ja työvälineiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa.

2. Erityisesti asiakkaiden kannalta harmittaa säädöksiin liittyvien tulkintojen moninaisuus kuntien välillä. Ajoittain naapureiden väliset riita-asiat työllistävät harmittavan paljon.

3. Uuden teknologian hyödyntäminen yhä laajemmin rakennusvalvontatyössä. Sähköisessä asioinnissa ja arkistoinnissa kuntien rakennusvalvonnat ovat ottaneet isoja harppauksia viime vuosina. Nyt on ajankohtaista tietomallien ja tekoälyn hyödyntäminen rakennusvalvontatyössä. Parhaimmillaan ne tuovat erinomaisia työkaluja rakennusvalvonnan käyttöön.

4. Luoda edellytyksiä entistä tiiviimmän yhteistyön rakentamiseksi kuntien rakennusvalvontojen välillä. Edistetään ja tuetaan kuntia uuden teknologian käyttöönotossa koko maassa.