LEENA SALMELAINEN JA REIMA OJALA

Varsinaissuomalaiset Norrköpingissä, kuulumisia FSB-päiviltä

Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. pitää aktiivisesti yllä hyviä suhteita länsinaapurimme Ruotsin sisaryhdistykseen. Föreningen Sveriges Byggnadsinspektörer kokoontuu vuosittain RTY-päiviä vastaaville FSB-päiville (Informations- och utbildningsdagar) ja RTY:llä on ollut ilo ja kunnia lähettää edustajansa vuosittain verkostoitumaan ruotsalaisten kollegoiden kanssa.

FSB-päivät Louis de Geer -konferenssikeskuksessa avasi yhdistyksen puheenjohtaja Ulrika Nolåker.

Tänä vuonna koulutuspäivät järjestettiin aurinkoisessa Norrköpingissä 24.–26.5.2023. Rakennustarkastusyhdistystä päivillä edustivat yhdistyksen varapuheenjohtaja, valvontajohtaja Leena Salmelainen Turusta ja vaalitoimikunnan kokoonkutsuja, tekninen johtaja Reima Ojala Naantalista.

Norrköping sai kaupunkioikeudet jo vuonna 1384, mutta varsinaisesti kaupunki on alkanut kasvaa 1600-luvulla. Kaupunkiin on jo tuolloin perustettu erilaisia teollisuuslaitoksia ja tässä kehityksessä suuri tekijä oli hollantilainen Louis De Geer. FSB-päivät pidettiinkin Louis De Geer Konsert & Kongress Centerissä Norrköpingin keskustassa. Sittemmin Norrköpingiin on sijoittunut teollisuuden vähentyessä muutakin toimintaa kuten Ruotsin ilmatieteen laitos.

Iloista puheensorinaa kuulumisten vaihtamisen merkeissä ensimmäisen illan Get Together -tapahtumassa.

Koronan vuoksi FSB-päivien järjestäminen oli jäänyt väliin peräti kahtena vuonna, joten nyt olikin jo aika nähdä vanhoja tuttuja kolmipäiväisillä koulutuspäivillä. Vaikka uusia kasvoja oli paljon, yhdistyksen puheenjohtajana toimii edelleen Ulrika Nolåker ja klubimestarina Lisa Bäckström, vieraanvaraisia ja sydämellisiä ihmisiä molemmat. Koulutuspäivien ohjelma rakentuu RTY-päivien tapaan eri teemojen ja näkökulmien ympärille ja toisena iltana nautitaan perinteisesti juhlaillallinen. Tänä vuonna oli tavallaan helpottavaa huomata, että länsinaapurissa kipuillaan kutakuinkin samojen teemojen parissa kuin täällä koto-Suomessa: rakennuksen paloturvallisuus, rakennusosien uudelleenkäyttö sekä kellarin, kerroksen ja ullakon määritelmien ihmettely kuulostivat kovin kotoisilta myös suomalaisten rakennusvalvontaihmisten korvissa.

FSB-päivät järjestettiin Louis De Geer konsertti- ja konferenssikeskuksessa, joka oli rakennettu remontoituun vanhaan tehdasrakennukseen Motala-jokiuoman varrelle.

Konferenssikeskuksen vieressä kohisi Motala Ström.

Ruotsissa rakentamisen ohjauksessa merkittävä rooli on Boverketillä, jota vastaavaa organisaatiota ei ole Suomessa. Boverket on rakennetun ympäristön, yhdyskuntasuunnittelun, rakentamisen ja asumisen hallintoviranomainen, joka muun muassa laatii ohjeistusta ja tekee tulkintoja rakennettuun ympäristöön liittyvästä lainsäädännöstä.  Rakentamismääräyksiä ollaan uudistamassa myös Ruotsissa ja tähän liittyen Boverket on tehnyt ansiokasta selvitystyötä. Ehdotus uusista rakentamismääräyksistä kulkee tällä hetkellä nimellä Mahdollisuuksien rakentamismääräykset (Möjligheternas byggregler), ja Ruotsissa onkin asetettu suuria toiveita määräysten uudistamistyöhön. Tarkoituksena on toteuttaa moderni, yksinkertainen ja johdonmukainen rakentamismääräysten kokonaisuus, joka on niin pitkälle kuin mahdollista rakenteeltaan yhteneväinen ja eri määräysten osalta samantasoinen. Tavoitteena on myös luoda säännöstö, joka mahdollistaa innovaatiot, edistää uusia teknisiä ratkaisuja ja avaa mahdollisuuksia uusien materiaalien ja työtapojen käyttöönotolle. Boverketin tavoitteena on, että säännöstö tulee voimaan 1.7.2024, joten kiirettä pitää myös naapurissa.

Ullakon, kerroksen ja kellarin tulkinnoista käytiin vilkasta keskustelua myös lounaspöydässä. Reima Ojalan kanssa aiheesta keskustelemassa FSB:n 1. varapuheenjohtaja Pia Hermansson (Göteborg stad) ja 2. varapuheenjohtaja Kaj Niklasson (Österåkers kommun).

Torstaina yhtenä luentoaiheena oli kellarin, kerroksen ja ullakon määritelmät ja tulkinnat. Myös Ruotsissa on lainsäädännössä lukuisia erilaisia määritelmiä, joiden merkitystä, eroja ja tulkintoja pähkäilevät sekä viranomaiset että suunnittelijat. Erilaisten käsitteiden tulkinta vaikuttaa olevan yhtä hankalaa kuin Suomessa: Byggnadsarea (BYA) on rakennuksen ala, bruttoarea (BTA) poikkeaa hieman suomalaisesta ”kokonaisalasta”, boarea (BOA) on huoneistoala ja samalla osa bruksareaa (BRA) eli käyttöalaa.  Rakennuksen kerrosluku (antal plan i en byggnad) muodostuu kerrostasojen (våningsplan) lukumäärästä (kellari, kerrokset ja ullakko). Ullakko on myös kerros, jos sinne voidaan kalustaa asuin- tai työtila ja huonetilan korkeus täyttää tietyt edellytykset. Kellari taas on pääosin maan alla. Kellari on silti myös kerros, jos sen yläpuolella olevan kerroksen lattia on 1,5 metriä ympäröivän maan keskitasoa ylempänä. Kuulemamme esityksen perusteella voikin kohtuullisen turvallisesti todeta, että Suomen rakentamislainsäädäntö on näiltä osin yksinkertaisempi ja käyttäjäystävällisempi. Tätä pohdintaa jatkettiin myös lounaspöytäkeskustelussa.

Käytännön järjestelyissä FSB-päivät poikkeavat RTY-päivistä siinä, että näytteilleasettajia on paljon ja heidän kanssaan käytiin lukuisien taukojen aikana aktiivista keskustelua. Liekö syynä ruotsalainen tapa luontevasti diskuteerata, joka kuitenkin vaikutti erittäin tehokkaalta ja aikaansaavalta työskentelytavalta. Näytteilleasettajien ytimekkäille tietoiskuille oli myös varattu aikaa ohjelmassa. Oman puheenvuoronsa saivat pitää muun muassa rakennuslakikonsultit, dokumenttien hallinnan yritys ja tietomallintamista tarjoavat firmat. Ohjelmassa korostuivat lyhyet tauot (bensträckare och fika), jolloin aikaa oli myös verkostoitumiselle ja kuulumisten vaihdolle.

Me suomalaiset katsoimme ihmeissämme, kun kaikki osallistujat suuntasivat ilomielin ohjelman mukaisiin ryhmäkeskusteluihin etukäteen jaettuihin ryhmiin. Niin kovin ruotsalaista! Tämän vuoden koulutuspäiviin sisältyi myös yhdistyksen myöhästyneet 70-vuotisjuhlat, joita juhlittiin Norrköpingin keskustan vanhaan teollisuushalliin saneeratussa juhlatilassa. Teemana oli luonnollisesti 50-luku ja suuri osa osallistujista ilmaantui juhlapaikalle 50-luvun vaatteisiin sonnustautuneena. Illan pääesiintyjä-bändi oli tietysti nimeltään Made In Sweden!

Motala Strömin ansiosta Norrköpingin keskustassa on vehreyttä ja merellistä tuntua.

Stand up -koomikko, yrityskonsultti Jan Bylund viihdytti vieraita esityksellään Våga fråga, våga vara korkad, jossa muun ohella kehotettiin esittämään hölmöjä kysymyksiä. Tähän liittyen hän kertoi hauskan ja opettavaisen tarinan omalta uraltaan. Bylund on sparrannut Ruotsin suurten yritysten (autotehtaat, kännykkäfirmat) ylintä johtoa johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Näissä merkeissä hänet kutsuttiin myös kännykkäfirman Japanin valloituksen kick off -tilaisuuteen. Tilaisuudessa hänelle annettiin tehtäväksi esittää kysyttäessä tyhmä kysymys. Bylund ihmetteli, miten hän voi esittää tyhmän kysymyksen, koska hän ei ymmärrä kännyköiden valmistuksesta yhtään mitään. Puheensa jälkeen firman johtaja kysyi yleisöltä mahdollisia kysymyksiä ja kohdisti katseensa suoraan Bylundiin. Hätäpäissään tämä lohkaisi kysymyksen, voiko näillä ruotsalaisilla kännyköillä puhua japania. Yleisö salissa räjähti nauramaan ja vieruskaveri tuohtuneena sanoi kysymyksen olleen niin huono, ettei se ole enää edes tyhmä kysymys. Japanilaiset insinöörit sen sijaan aloittivat välittömästi pohdinnan ja heidän pääinsinöörinsä totesi kysymyksen olleen loistava! Lopputuloksena todettiin, että ruotsalaisten kännyköiden mikrofonien taajuusaluetta pitää muuttaa, koska japanin puheen taajuusvaihtelu on niin paljon ruotsin kielen taajuusvaihtelua suurempaa. Mitä tästä opimme? Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä!

Luentojen ohessa me suomalaiset ehdimme tutustua myös Norrköpingiin. Ilma oli kesäisen kaunis ja tarjosi hyvät mahdollisuudet reippaille kävelylenkeille Motala-joen (Motala stöm) rannoilla. Vastaantulijoita oli paljon ja kyseinen ulkoilureitistö ilmeisen hyvässä käytössä.

Ensi vuoden FSB-päivät järjestetään Malmössä 13.-15.3.2024. Suureksi pettymykseksemme omat RTY-päivämme ovat samaan aikaan Jyväskylässä, joten emme pääse osallistumaan FSB-päiville lainkaan. Kiitos Ruotsin kollegoille, toivottavasti tapaamme kuitenkin taas keväällä 2025!

Leena Salmelainen
Valvontajohtaja
Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Reima Ojala
Tekninen johtaja
Naantalin kaupunki

Kuvat: Leena Salmelainen ja Reima Ojala.