Koronapandemia ja sota Ukrainassa muistuttavat konkreettisesti vesihuollon korvaamattomuudesta ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille. Tamperelaisten kirjoittajien tuore Vesihuollon myytit -tietokirja avaa vesihuoltoon liittyviä uskomuksia ja niiden todenperäisyyttä.
Vesihuollon merkitys
Yhdyskuntien vedenhankinta on tärkein veden käyttömuoto kansainvälisen ja myös Suomen lainsäädännön mukaan. Vesihuolto yhtenä käsitteenä on vuodesta 1953 lähtien tarkoittanut sekä talousvesihuoltoa että jätevesihuoltoa – eli on ollut kiertotalouden uranuurtaja jo silloin.
Jätevesihuolto on aktiivista ympäristönhoitoa ja vesiensuojelua. Vesi on metsän ohella meidän keskeinen, uusiutuva luonnonvaramme. Vesihuolto luo yhden perustan rakennetulle ympäristölle, jonka osuus Suomen kansallisvarannosta on noin 70 prosenttia. Tästä rakennukset kattavat noin kaksi kolmasosaa ja yhdyskuntien infra yhden kolmanneksen.
Puhdas vesi ja sanitaatio on yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta. Nykyistä järkevämpi vesiasioiden hallinta erityisesti kehittyvissä maissa on perusedellytys sille, että suurin osa muistakin tavoitteista voidaan saavuttaa. Noin 80 prosenttia maailman jätevesistä jää vielä täysin puhdistamatta, koska puuttuu yhteiskunnallista ja ammatillista tahtoa. Tällä alalla Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman kärkimaita.
Vesihuoltojärjestelmät ovat pääosin näkymättömissä maan alla ja jäävät siksi monilta huomaamatta. Voidaan kuitenkin väittää, että vesihuollon näkymättömyys on itsessään myytti. Jos jokainen käyttää talousvettä ja vetää vessan monta kertaa päivässä, miten vesihuolto voi olla näkymätöntä? Huomio herää vasta, kun vesihuolto ei toimi. Kun putket särkyy, kansa ärtyy.
Tietoteos analysoi ja avaa vesihuoltoa koskevia myyttejä. Valitut 24 myyttiä ovat tulleet esille parin vuosikymmenen aikana pidetyissä esitelmissä ja käydyissä keskusteluissa lukuisten, eri tahojen edustajien kanssa.
Myytit kuvaavat vesihuoltoon liittyviä asioita, jotka ovat ihmisten mielikuvissa kauimpana todellisuudesta. Myytin olemme määritelleet näin: pitkään vallinnut uskomus tai luulo, joka on vähintäänkin kyseenlainen tutkitun tiedon näkökulmasta. Tietokirja on suunnattu laajalle yleisölle: päättäjille, kansalaisille, koululaisille, opiskelijoille ja medialle.
Teoksessa on johdannon jälkeen viisi päälukua. Ne käsittelevät veden käyttöä, vesihuollon pelisääntöjä, vesihuollon osaamista ja yhteistyötä sekä vesihuollon tulevaisuuksia. Ensiksi on esitelty myytti, siihen liittyvä humoristinen piirros ja avattu sen taustaa, minkä jälkeen kuvataan todellisuutta lyhyen määritelmän ja tutkimustiedon avulla.
Teoksen jokainen pääluku päättyy kappaleeseen Kysymyksiä keskusteltavaksi, mikä sopii virikkeenä esimerkiksi koululaisille, opiskelijoille ja päättäjien kanssa käytäviin keskusteluihin. Lopuksi pohdimme tutkijaryhmänä kestävän ja resilientin vesihuollon periaatteita.
Esimerkkejä myyteistä
Yksi yleisimpiä vesihuoltoon liittyviä uskomuksia on, että veden käsittely ja jäteveden puhdistus on kallista toimintaa. Toki ne maksavat. Vedenkäsittelyn ja jäteveden puhdistuksen osuus vesihuollon kokonaiskustannuksista on kuitenkin vain 15–20 prosenttia. Yli 80 prosenttia vesihuoltolaitosten pääoma- ja käyttökustannuksista muodostuu verkostoista ja koko järjestelmien hallinnasta. Suomessa ja muualla koulutus ja tutkimus painottuvat kuitenkin kapea-alaisesti käsittelytekniikoihin. Se on arvokasta, mutta ei yksin riitä.
Toisen uskomuksen mukaan maamme vesihuollossa on liian monta osapuolta. Vesihuollon kentässä toimii toki lukuisia sidosryhmiä. Olisiko väittämän sijaan kyse enemmänkin puutteista yhteistyössä?
Yhteispeli on vaikeaa, jos ei löydy yhteistä rytmiä (Piirros: Pertti Väyrynen).
Koska vesi ja vesihuolto liittyvät lähes kaikkiin yhdyskunnan toimintoihin, tulee lisäkeskittämisen sijaan pikemminkin varmistaa hyvä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Tähän soveltuu nobelisti D.C. Northin jalkapalloanalogia: instituutiot ovat virallisia ja epävirallisia pelisääntöjä kun organisaatiot ovat pelaajia. Hyvällä yhteispelillä voidaan päästä pitkälle.
Jalkapallopeliä voidaan käyttää kuvaamaan instituutiota: Instituutiot ovat virallisia ja epävirallisia pelisääntöjä ja organisaatiot ovat pelaajia.
Jopa viranomaisten taholta on kuntien välisen yhteistyön väitetty edistyneen heikosti. Tutkimustiedon valossa vesihuoltoyhteistyö kuntien välillä on kuitenkin kehittynyt huomattavan hyvin 1970-luvulta lähtien. Toiminta on samalla edistänyt muuta kuntien välistä yhteistyötä.
Jotkut tahot olettavat, että kaikki vesihuollon ongelmat ratkeavat pelkästään kehittämällä teknologiaa. Jos teknologia ymmärretään vain teknisinä laitteina, voidaan sen valinnassa ja käytössä kohdata suuria ongelmia.
Vesihuollon perustoiminnot tarvitsevat toki runsaasti teknologiaa. Vesihuolto on kuitenkin monisyinen kokonaisuus, johon liittyy useita näkökulmia kuten tekniikkaa, taloutta, kansanterveyttä, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja eri tahojen yhteistyötä. Teknologia tulee ymmärtää sen laajassa merkityksessä: teknisten laitteiden lisäksi menettelytapoina ja näiden vaatimana tietämyksenä.
Edelliseen liittyy väite, että vesihuollon suurimmat ongelmat poistuvat yhdistämällä pieniä laitoksia. Pelkästään suurentamalla laitoskokoa ei voida kuitenkaan poistaa vesihuollon keskeisiä haasteita: saneerausvajetta, haavoittuvuuden ja riskien hallintaa, henkilöresursseissa ja osaamisessa sekä riittämätöntä ja liian kapea-alaista koulutusta ja tutkimusta.
Suomessa on viime aikoina syntynyt lisää monialayhtiöitä tai -konserneja, joissa sähköhuolto tai kaukolämpö ja vesihuolto ovat usein samassa organisaatiossa. Fuusioita on perusteltu sillä, että näin voitaisiin saavuttaa synergiaetuja.
Vesi ja sähkö eivät taida sopia yhteen. (Piirros: Pertti Väyrynen)
Todellisuudessa energia- ja vesihuolto ovat luonteeltaan hyvin erilaisia toimintoja, joiden harkitsematon yhdistäminen voi aiheuttaa uusia ongelmia. Jos molemmille laitoksille annetaan riittävästi autonomiaa ja niiden talous eriytetään kirjanpidossa, voi monialayrityksille tai -konsernille löytyä perusteita. Jos energialaitos suurempana toimialana alistaa vesilaitostoiminnan, jälkimmäisen ammattiosaaminen kärsii väistämättä. Vesihuollon ja kaukolämmön liittäminen yhteiseen konserniin on paremmin perusteltavissa. Luontevinta on kuitenkin kehittää kuntien rajat ylittävää vesihuollon yhteistyötä eri muodoissaan.
Välillä kuulee väitteitä, että muun maailman vesiongelmat eivät koske meitä. Kansainväliset muutosilmiöt kuten ilmastopakolaisuus vaikuttavat väistämättä myös Suomeen. Meidän tuleekin toimia aktiivisesti ja vaikuttaa toimintatapoihin muun muassa kehitysyhteistyön ja vientitoiminnan kautta. Yksi keino on tukea kehitysmaiden asiantuntijoiden koulutusta, mistä on saatu erinomaisia tuloksia. Valitettavasti viime aikojen kehitysyhteistyölinjauksissa ei tätä muisteta ja varojen leikkauksia suositaan patenttiratkaisuna taloudellisesti huonompina aikoina.
Kirjoittajat yhdessä tutkijaryhmän kanssa tuottivat myyttien pohjalta 12 kestävän ja resilientin vesihuollon periaatetta. Lähtökohtana on fyysisten järjestelmien kestävyys. Samalla vesihuollon hallinnasta, järjestelystä ja tuotannosta vastaavien organisaatioiden tulee olla resilienttejä – häiriöt kestäviä mutta samalla joustavia muutoksille. Osa periaatteista sisältää ehdotuksia vesihuoltolain uudistamiseen kuten seuraavat:
(1) kohtuullisen tuoton sijaan tulisi puhua kunnille maksettavasta kohtuullisesta järjestämiskorvauksesta
(2) kuntien laatima strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee uudestaan säätää pakolliseksi, jotta turvataan toiminnan pitkäjänteisyys
(3) alan koulutuksen ja tutkimuksen sisältöä tulee laajentaa kattamaan instituutioita ja hallintamuotoja
(4) vaikuttava vesihuollon tutkimus edellyttää nykyistä oleellisesti enemmän resursseja, esimerkiksi prosentti vesihuoltolaitosten liikevaihdosta. Vesihuoltolaitoksille tulee antaa mahdollisuus kerätä vastaava määrä varoja kansainväliseen toimintaan
(5) vesihuoltosektorin tulee panostaa aiempaa enemmän viestintään ja parantaa yleistä tietoisuutta
(6) vesihuollon korjaukseen ja uusimiseen tulee panostaa kaksi-kolminkertaisesti nykyisestä tasosta muun muassa turvallisuuden, jatkuvuuden hallinnan ja huoltovarmuuden vuoksi.
Pohdintaa ja päätelmiä
Totta vai tarua? Teknologiaan keskittyvät myytit ”vesivarat ja vesihuolto ovat sama asia”, ”tarvitaan vain hana”, ”käsittely ja puhdistus on kallista”, ”vesitornien käyttö on vanhanaikaista”, ”viemäriin voi heittää mitä vain” ja ”vesihuollon tulee olla ilmaista” eivät pidä paikkaansa. Myyteissä ”mitä iäkkäämmät verkostot, sitä huonommat putket” ja ”vesihuollossa on liian monta osapuolta” lienee jossain määrin perää. Joissakin olosuhteissa myytit ”sääntelyä tulee keventää” ja ”kehittyvillä mailla ei ole varaa vesihuoltoon” voivat osua oikeaan. Useimmat muut myytit eivät juurikaan kuvaa todellisuutta.
Vesihuollon kehittämisen ja järjestämisen tulee perustua yhdyskuntien vedenkäytön, viemäröinnin ja ympäristönsuojelun tarpeisiin. Järkevä toiminta lähtee liikkeelle alan ominaispiirteistä ja tarpeista eikä kuntatalouden tai muiden toimialojen esittämistä vaateista. Jos vesihuollon toiminta vaarantuu, koko yhteiskunnan toiminnan perusta on vaarassa murentua ja ihmisten terveys on vakavasti uhattuna. Uhista ja haasteista huolimatta kirjoittajat uskovat vesihuollon kestävään tulevaisuuteen.
Petri Juuti
FT, Dosentti. Tutkimuspäällikkö, Tampereen yliopisto.
Riikka Juuti
TkT, Dosentti. Yliopistotutkija, Tampereen yliopisto.
Tapio Katko
TkT, Dosentti. Vanhempi vieraileva asiantuntija, Tampereen yliopisto.
Kuva: Jari Kontio 2015
Yhteystiedot: e-mail: etunimi.sukunimi@tuni.fi. Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä: www.cadwes.com
Katko T.S., Juuti P.S., Juuti R.P. & Väyrynen P.O. 2022. Vesihuollon myytit. Vastapaino, Tampere. 213 s.
Vastapaino, tilaustiedot
Cookie | Duration | Description |
---|---|---|
cookielawinfo-checkbox-analytics | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics". |
cookielawinfo-checkbox-functional | 11 months | The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional". |
cookielawinfo-checkbox-necessary | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary". |
cookielawinfo-checkbox-others | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other. |
cookielawinfo-checkbox-performance | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance". |
viewed_cookie_policy | 11 months | The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data. |