YM jatkaa lyhytvuokrausta koskevan rakentamislain pykälän valmistelua lausuntopalautteen pohjalta

Ympäristöministeriön tiedote 14.6.2024

Ympäristöministeriö pyysi 6. kesäkuuta 2024 päättyneellä lausuntokierroksella lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi pykälä 40 a, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä.

Niin sanotun rakentamislain korjaussarjan alkuvuoden lausuntokierroksella toivottiin asumisen ja majoittumisen määritelmien täsmentämistä rakentamislaissa, koska laki ei tällä hetkellä tunnista nopeasti yleistynyttä lyhytvuokrausta. Lyhytvuokrauksen sääntelyn selkeyttäminen sisältyy myös hallitusohjelmaan.

Lausuntopalautteen perusteella lyhytvuokrausta koskevan esityksen valmistelua on päätetty jatkaa, eikä uusi pykälä siten ehdi mukaan rakentamislain korjaussarjaan, joka etenee nopealla aikataululla. Valmistelua jatketaan siten, että asumisen ja majoittumisen määritelmät sisältyisivät syyskaudella 2025 annettavaan rakentamislain muutosesitykseen.

Rakentamislakia muutetaan tällä hallituskaudella kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaiset, niin sanotun rakentamislain korjaussarjan muutokset. Ympäristöministeriö on lähettänyt korjaussarjan hallituksen esityksen EU:n tekniseen notifikaatioon, ja hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle tulevana syksynä. 

Syyskaudella 2025 hallitus antaa lakiesityksen, jolla rakentamislakiin sisällytetään rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja EU:n rakennustuoteasetuksen säännöksiä. 

Lausuntopalautteessa lyhytvuokraukselle toivottiin sekä sallivampaa että rajoittavampaa sääntelyä

Ympäristöministeriö sai 26.4.-6.6.2024 järjestetyllä lausuntokierroksella 159 lausuntoa. 

Lausunnoilla olleen esityksen tavoitteena oli selkeyttää lyhytvuokrauksen lainsäädännöllistä asemaa ja antaa kunnille mahdollisuus sallia tai rajoittaa muuta kuin omistajan omassa vakituisessa asunnossa tapahtuvaa lyhytvuokrausta. Esityksen mukaan oman asunnon vuokraus jakamistalouden hengessä ja vuokraus yli neljän viikon jaksoissa olisi aina sallittua.

Moni lausunnonantaja vastusti sitä, että kunta voisi rakennusjärjestyksellään määrätä lyhytvuokrauksen sallittavuudesta. Sääntelyn katsottiin edellyttävän jatkovalmistelua muun muassa vaikutusten ja perustuslaillisuuden arvioinnin näkökulmista. 

Lausuntokierroksella moni asukas ja taloyhtiöiden edustaja toivoi tiukempia rajoituksia asuintaloissa tapahtuvaan lyhytvuoraukseen. Vuokranantajat ja elinkeinoelämän edustajat pääosin korostivat lyhytvuokrauksen myönteisiä ulottuvuuksia muun muassa työvoiman liikkuvuuden kannalta. Lausuntopalautteessa korostui tarve nykyistä vahvemmalle asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuudelle rajoittaa häiriötä aiheuttavaa toimintaa asunto-osakeyhtiölain kautta. 

Oikeusministeriössä on käynnissä asunto-osakeyhtiölain ajantasaistaminen hallitusohjelman tavoitteet huomioon ottaen. Valmistelussa on tarkoitus ottaa huomioon sekä vuokranantajien että asunto-osakeyhtiön pysyvien asukkaiden tarpeet. Rakentamislain lyhytvuokrausta koskevan pykälän jatkovalmistelua tehdään huomioiden oikeusministeriössä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain valmistelu. Tavoitteena on saavuttaa kahden lakiuudistuksen yhteisvaikutuksena lopputulos, joka hallitusohjelman mukaisesti varmistaa lyhytvuokrauksen edellytykset, mutta mahdollistaa nykyistä paremman puuttumisen ongelmatilanteisiin.

Lyhytvuokraukselle ei ole tällä hetkellä lainsäädäntöä

Asuntojen lyhytaikaista vuokrausta ei tällä hetkellä säännellä lainsäädännöllä.  
Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt lyhytvuokrausta muun ohella muutamissa ennakkoratkaisuissaan (KHO 2021:76, KHO 2021:77 ja KHO 2024:75).

Kunnat ovat antaneet ohjeistuksia lyhytvuokrauksesta (esimerkiksi Helsingin Asunnossa tapahtuvaa majoitustoimintaa koskeva ohje 2020 sekä Ohje asunnon lyhytvuokraukseen Rovaniemellä).
Lisäksi lyhytvuokrausta käsitellään Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY:n 22. toukokuuta 2023 julkaistussa Topten-tulkintakortissa.