Münchenin Teknillisen yliopiston moniammatillinen tiimi päätti kokeilla käytännössä, miten voi rakentaa yksinkertaisella tekniikalla toimivia yksinkertaisia asuinrakennuksia. Bad Aiblingin kylpyläkaupunkiin Münchenistä kaakkoon toteutettiin kolme samanlaista pienkerrostaloa, eri runkomateriaaleilla.
Materiaaleiksi valittiin kevytbetoni, massiivipuu ja tiiliharkko. Valmiita rakennuksia ja niiden toimivuutta mitattiin ja tutkittiin vuoden ajan. Myös asukkaita haastateltiin. Tulokset on koottu kahteen teokseen: Einfach Bauen I ja Einfach Bauen II. Tutkimushankkeen tulokset esitellään jälkimmäisessä teoksessa Einfach Bauen II (2024).
Projektia johti professori Florian Nagler, jonka arkkitehtitoimisto suunnitteli kolme periaatteessa samanlaista ja samankokoista vuokrataloa. Tutkimushypoteesina oli, onko ylipäätänsä mahdollista rakentaa minimaalisella talotekniikalla asuinrakennuksia, joissa saavutetaan miellyttävä sisäilmasto. Tavoitteeksi asetettiin verrata eri päämateriaaleilla rakennettavien rakennusten energiatehokkuutta, kierrätettävyyttä ja niissä asuvien omia kokemuksia. Yhteistyötä tehtiin rakennuttajana toimineen paikallisen rakennusalan konglomeraatin B & O Gruppen kanssa.
Kauempaa tarkasteltuna kolme testirakennusta näyttävät lähes identtisiltä.
Ikkunadetaljoinnissa on rakennusten välillä eroa. Etualalla massiivipuinen rakennus.
Taustana pitkäaikaiselle tutkimusprojektille on ollut saksalaisten suunnittelijoiden, tutkijoiden ja rakentajien kasvava huoli koko ajan lisääntyvistä ja monimutkaistuvista rakentamisen määräyksistä ja standardeista. Mitään oleellista eroa eri materiaalien osalta eivät yhä komplisoiduimmiksi muuttuvat määräykset tunnista. Määräysten kasvu ja niiden vaatimustason nousu ovat kallistaneet rakentamisen kustannuksia yli tavallisen kansalaisen kantokyvyn. Rakennushankkeen suunnittelu edellyttää kasvavassa määrin eri alojen asiantuntijoita. Erilaiset tekniset laitteet ja kojeet, joiden käyttöikä on rajallinen, muodostavat entistä suuremman osan rakennuksen kokonaisbudjetista.
Interiööreissä eri materiaalien erot näkyvät selvästi. Kevytbetonitalon seinät on jätetty raakapinnalle.
Toisaalta vaakakupissa ovat myös kuluttajien kasvavat odotukset. Kun aiemmin asuinpinta-alaksi riitti hyvin 20 neliötä henkeä kohti, tavoitellaan nyt usein viittäkymmentä neliötä. Samaan aikaan globaali ilmastonmuutos etenee. Keskivertokeskieurooppalaisen vaatimustaso leviää kehittyviin maihin, joiden asukkaat odottavat myös asumisoloihinsa parannusta. Yhtälö on vaikea.
Kaikkia kolmea testattua rakennusta yhdistää paitsi yhtäläinen koko ja arkkitehtoninen muoto, mahdollisimman yksinkertaiset ratkaisut. Massiiviset ulkoseinärakenteet ovat mahdollisimman yksiaineisia, ilman erillisiä eristekerroksia. Rakennukset sijoittuvat vierekkäin samanlaiseen mikroilmastoon. Bad Aiblingin keskiaikainen kaupunki on rakennettu lähes 500 metrin korkeudelle merenpinnasta ja aurinkoisia päiviä on vuoden ympäri. Eräs keskeinen tutkimuksen kohde koski kesäaikaista kuumuutta ja miten se vaihtelee riippuen rakennusmateriaalista. Koska tavoiteltiin yksinkertaisia ratkaisuja, ei rakennuksia varustettu täyskoneellisella ilmanvaihdolla. Ratkaisuna oli lähinnä avattavien ikkunoiden kautta tapahtuva tuuletus. Mitään ”velvoitetta” ikkunoiden auki pitämiseen ei asukkailla ollut. Ilmanvaihto hoituu ikkunoiden ollessa suljettuna rakoventtiilien kautta. Poistoilmakoje käynnistyy automaattisesti, kun sensoreilla mitattu ilmankosteus esim. kylpyhuonetiloissa ylittää raja-arvon. Kuumimpinakin kesäkuukausina pysyi sisälämpötila pääosin toleranssirajoissa. Massiivipuisessa talossa tuli eniten ylityksiä. Itään päin suuntautuvissa makuuhuoneissa aamuaurinko lämmittää sisäilmaa niin, että aamuisin lämpötila on korkea. Asukkaita oli neuvottu hyödyntämään yötuuletusta, mutta osa asukkaista piti ikkunoita öisin kiinni ulkoa kantautuvan melun takia. Kevytbetonitalo pysyi kesäaikaan viileimpänä. Toisaalta talvella kevytbetonitalon asukkaat kokivat enemmän kylmyyttä, vaikka mitatut sisälämpötilat olisivat olleet normaalit. Tiilitalo asettui välimaastoon sisäilmaolosuhteiden ja monien muidenkin mitattujen ominaisuuksien osalta.
Testisarjan neljäntenä rakennuksena valmistui Halbholzhaus vuonna 2023. Toisen sarjan rakennukset varustettiin asukkaiden toivomilla parvekkeilla.
Kierrätettävyyspotentiaalissa massiivipuu sai eniten pisteitä. Suurimmat erot syntyvät seinärakenteen uudelleenkäyttömahdollisuuksista. Myös sisäseinien osalta eroja tulee massiivipuisen rakennuksen eduksi. Muiden rakennusosien osalta eroja ei laskelmissa syntynyt. Energiankulutuksen osalta tulokseksi saatiin, että lämmitysenergian kulutus alitti etukäteislaskelmat. Asukkaiden asuintottumuksilla todettiin olevan suuri vaikutus toteutuneeseen lämmitysenergian kulutukseen.
Tutkimusaiheena oli myös arkkitehtuuri ja esteettinen miellyttävyys. Rakennukset sinänsä ovat ulkonäöltään identtisiä. Asukkaiden mieltymyksissä esiintyi silti vaihtelua. Toiset arvostivat puisesta rakennuksesta huokuvaa lämpöä, toisille raakabetoni edusti tyylikkyyttä ja modernia. Joillekin tiilitalo oli mieluinen.
Massiivipuinen talo nousi 23 viikossa. Tiili- ja kevytbetonitalojen rakennusaika oli pitempi: tiilitalon 29 viikkoa ja kevytbetonitalon 30 viikkoa. Kevytbetonitalo oli kustannuksiltansa kallein ja tiilitalo halvin. Neliöhinta (ilman arvonlisäveroa) jäi kaikissa kohteissa alle 3300 euron. Tiilitalo tuli 900 euroa neliötä kohti halvemmaksi kuin kevytbetonitalo, joka oli kallein.
Tutkimuksen lopputulemana on, että on mahdollista rakentaa monoliittisia, resurssitehokkaita ja tekniikkaköyhiä rakennuksia, jotka täyttävät riittävästi kaikilla tutkituilla osa-alueilla vaatimukset. Haastatteluilla todennetut käyttäjäkokemukset osoittivat vaatimustason myös täyttyneen. Asukkaat kaipasivat eniten kellaritiloja ja parvekkeita.
Rakennuttajana ollut B & O Gruppe oli niin tyytyväinen kokemukseen, että yhtiö päätti jatkaa viereisellä tontilla uutta testiä. Tällä kertaa päätettiin testata eri puurakenneratkaisuja ja hybridiä. Vuonna 2023 valmistui Haus Halbholz, joka yhdistää puuraaka-ainetta ja savea. Seuraavana tuli vuoroon puurankarakenteinen ja kierrätettyä tiiltä hyödyntävä testirakennus, ja viimeisenä massiivipuinen rakennus, jossa käytetään myös tiivistettyä savea. Kaikkiin näihin rakennuksiin lisättiin asukkaiden toivomat parvekkeet.
B & O Gruppen perustajiin kuulunut ja johtajana toiminut Ernst Böhm toteaa, että aiemmin kiinteistö- ja talomarkkinoilla menestyksen avaimena pidettiin ”sijaintia, sijaintia ja sijaintia”. Tulevaisuuden uskonkappaleena tulee Böhmin mukaan olemaan ”yksinkertaisuus, yksinkertaisuus, yksinkertaisuus”. Yksinkertaisuus suunnittelussa, yksinkertaisuus rakentamisessa ja yksinkertaisuus käytössä.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat teoksesta.
Florian Nagler–Anne Niemann (toim.): Einfach Bauen II. Erkenntnisse. Birkhäuser Verlag, Basel 2024. 119 s. Projektia esitellään sivustolla www.einfach-bauen.net
